Päivittäistavarakaupan ilmastotyö

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035.  Eri alat ovat laatineet tiekarttoja tavoitteen saavuttamiseksi. Päivittäistavarakauppa vie osaltaan kohti käytäntöä Kaupan liiton tiekartan mukaista työtä. Tavoitteenamme on ylläpitää näkymää alan etenemisestä ilmastotyössä ja edistää toimintaympäristön kehittymistä niin, että vaikuttavat ilmastotoimet ovat mahdollisia.

Työ jakautuu kolmeen osaan:

1 – Päivittäistavarakaupan yritysten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden yhteistyö ruoan ilmastovaikutusten vähentämiseksi
2 – Päivittäistavarakaupan suorien ilmastovaikutusten vähentäminen
3 – Päivittäistavarakaupan toiminta kuluttajarajapinnassa ilmaston kannalta myönteisten kulutuspäätösten tukemiseksi

1 – Päivittäistavarakaupan yritysten ja elintarvikeketjun muiden toimijoiden yhteistyö ruoan ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Ensimmäinen osa käsittelee yhteistyötä koko arvoketjussa. Kumppanina kartoituksessa on ollut kestävän liiketoiminnan konsultti Gaia.

Päivittäistavarakaupan ilmastotyön lähtökohdat

• Päivittäistavarakauppa tekee jo paljon ilmastotoimia. Se motivoi mukaan kuluttajia ja elintarvikealan toimijoiden laajaa ekosysteemiä. Muutoksen ajureina ovat kuluttajien toiveet, kilpailukyvyn edistäminen ja toimintavarmuuden säilyttäminen.
• Kauppa kytkee yhteen alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, pakkaamisen ja kuljetukset. Kumppaneita työssä ovat myös energiayhtiöt, tutkimustahot ja kehittämisorganisaatiot. Yhdessä toimijat voivat vähentää ruoan kulutuksen ilmastopäästöjä.
• Kauppa muodostaa kysyntää ilmastoystävälliselle alkutuotannolle ja elintarviketeollisuudelle. Se tuuppaa kuluttajia kohti kestäviä valintoja.
• Kauppa edistää pakkaamisen innovaatioita, kiertotaloutta, kotimaista hiilensidontaa sekä uusiutuvan energian käyttöä.

Tutustu kartoituksesta tehtyyn yhteenvetoon alla olevasta linkistä.

Elintarvikeketjun yhteistyötä

Alkutuotanto: Kauppa muodostaa kysyntää ilmastoystävälliselle alkutuotannolle ja hiilen sidonnalle.
→ Alkutuotannon päästöt vähenevät. Ne muodostavat valtaosan ruoan ilmastopäästöstä.

Elintarvikkeiden valmistus ja pakkaus: Kauppa muodostaa kysyntää elintarviketeollisuuden ilmastoystävällisille tuotteille sekä edistää pakkaamisen innovaatioita ja kiertotaloutta.
→ Elintarvikkeiden valmistuksen, elintarvikepakkausten, kuljetusten, jätehuollon ja hävikin muodostamat päästöt vähenevät.

Energian tuotanto: Kauppa muodostaa kysyntää ja tarjontaa uusiutuvalle energialle. Se mahdollistaa jouston sähköverkossa ja edistää biokaasun käyttöä logistiikassaan.
→ Päästöt vähenevät, kun siirrytään fossiilisista vähäpäästöisiin energianlähteisiin ja edistetään energiatehokkuutta.

Tutkimus ja kehitys: Kauppa tuottaa tietoa ja ilmastoystävällisiä ratkaisuja ruokaketjuun ja myös sen ulkopuolelle.
→ Potentiaali ilmastovaikutuksiin koko ruokaketjussa

Tutustu jäsenyritystemme esimerkkeihin toimitusketjun yhteistyöstä ja lue lisää yritysten verkkosivuilta.

Päivittäistavarakaupan tavoitteet ilmastotyölle

1. Pariisin ilmastosopimukseen ja tieteeseen perustuva tavoite: Tulevaisuus, jossa ilmaston lämpeneminen rajoittuu 1,5 asteeseen.
2. Kansallinen tavoite: Koko elintarvikealan ilmastotyön tukeminen, jotta saavutetaan kansallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.
3. Kattavuustavoite: Tekojen vaikuttavuus koko elintarvikealalla, mukaan lukien maahantuonti. Päästöjä ei siirretä naapuritoimialalle tai tuontimaihin.
4. Tavoite lisätä tietoa ja osaamista: Tuotetaan tutkimuksen ja kehityksen avulla tietoa ja osaamista koko elintarvikealalle.
5. Tavoite parantaa elintarvikealan kilpailukykyä: Elintarvikealan kilpailukyvyn parantaminen ruoan kulutuksen ilmastojalanjälkeä pienennettäessä.

2 – Päivittäistavarakaupan suorien ilmastovaikutusten vähentäminen

Kaupan alan tavoitteena on, että suomalainen kauppa on saavuttanut hiilineutraaliuden vuonna 2035, ja että vuonna 2050 ala on lähes nollapäästöinen. Päivittäistavarakaupan yritysten ilmastotavoitteet ovat tätäkin kunnianhimoisempia. Moni yritys on asettanut omaehtoisesti tavoitteekseen olla hiilineutraali jo paljon ennen vuotta 2035, mikä on Suomen hallituksen tavoite.

PTY:n jäsenyritykset keräävät yhteensopivalla tavalla tietoja kaupan oman toiminnan sekä kaupan arvoketjun päästöistä. Mukana luvuissa ovat S-ryhmä, Kesko, Lidl Suomi, Tokmanni, Valio Aimo ja Wihuri Metro-tukku.

Yhteenvedot alla olevissa taulukoissa kertovat tilanteen tällä hetkellä. Näkymä kehittyy tilastojen tarkentuessa. Haasteita vertailulle tuo se, että luvuissa on mukana yritysten kaikki kaupan oman toiminnan päästöt, ei pelkästään päivittäistavarakaupan päästöt. Lisäksi päästöjä tilastoidaan eri tavoin jaottelussa Scope 1–3, kun esimerkiksi logistiikan päästöt sijoittuvat eri yrityksillä eri taulukoihin. Kehitystyötä riittää myös arvoketjussa, kaikki tavarantoimittajat ja palveluntuottajat eivät tilastoi omia toimiaan ja myös asiakkaat raportoivat päästöistään vaihtelevin tavoin.

Yritysten kasvihuonekaasupäästöjen GHG-protokollan mukainen jaottelu:

• Scope 1: Suorat omat kasvihuonekaasupäästöt
• Scope 2: Ostoenergian kasvihuonepäästöt (ml. sähkö, kaukolämpö, kaukokylmä ja höyry)
• Scope 3: Epäsuorat kasvihuonepäästöt (yrityksen tuotantoprosesseissaan tarvitsemien tavaroiden ja palvelujen sekä myytyjen tuotteiden loppukäytöstä aiheutuvat päästöt)

Kaupan omat päästöt ovat alle prosentti Suomen kasvihuonekaasupäästöistä (Lähde: Uusiutuva kauppa 2035). Alan yritykset ovat määrätietoisesti tehneet siirtymää päästöttömiin, vähäpäästöisiin ja uusiutuviin energian- ja voimanlähteisiin:

• Hiilineutraalin sähköenergian laajamittainen käyttöönotto (esimerkiksi tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia)
• Uusiutuvaan kaukolämpöön ja maalämpöön siirtyminen ja energiatehokkuussopimukset, automatisointi ja lämmön talteenotto
• Investoinnit uusiin energiatehokkaisiin toimitiloihin
• Logistiikan ja kuljetusten reitittämisen jatkuva tehostaminen ja siirtyminen päästöttömiin voimanlähteisiin
• Materiaalihävikin pienentäminen pakkausten jatkuvan kehityksen kautta ja ruokahävikin pienentäminen
• Muovin käytön vähentäminen

Kaupan oman toiminnan päästöt (t CO2e)

Taulukon tiedot perustuvat seuraavilta PTY:n jäsenyrityksiltä saamiimme tietoihin: S-ryhmä, Kesko, Lidl Suomi, Tokmanni, Wihuri Metro-tukku ja Valio Aimo.

* Sähkö: Huomioitu uusiutuvan energian alkuperätakuut.
 ** Sähkö: Ei huomioitu uusiutuvan energian hankintojen alkuperätakuita, vaan käytetty Suomen 3 vuoden energiantuotannon keskimääräistä päästöarvoa 141 kg CO2/MWh. (Motiva, CO2-päästökertoimet)  
 *** Kaukolämmön ja jäähdytyksen hankintaperusteisen tiedon puuttuessa on käytetty sijaintiperusteista tietoa.

Kaupan arvoketjun päästöt (t CO2e)

Kaupan toimintaympäristö on laaja ja monimuotoinen, ja yritysten toimintatavat poikkeavat toisistaan merkittävästi. Päivittäistavarakaupalle tärkeää on koko arvoketjun saaminen mukaan päästöjen vähentämiseen.

Taulukon tiedot perustuvat seuraavilta PTY:n jäsenyrityksiltä saamiimme tietoihin: S-ryhmä, Kesko, Lidl Suomi, Tokmanni, Wihuri Metro-tukku ja Valio Aimo.

Kompensaatio vasta toissijainen keino päästöjen vähentämisessä

Kompensaatio tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen vaikutusten poistamista hiilinielujen, päästökaupan ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin sijoittamisen avulla.

Päästöjen vähentämisessä päivittäistavarakaupan yritykset painottavat omia toimiaan. Tärkeintä on tehostaa omaa toimintaa mahdollisimman paljon ja ottaa kompensaatio käyttöön vasta toissijaisena keinona. Kompensaatiota kuitenkin tarvitaan.

Päivittäistavarakaupan yritykset kompensoivat mieluiten sertifioituihin kompensaatiohankkeisiin osallistumalla, jolloin kompensaatio on kolmannen osapuolen varmentama. Tärkeää on, että kompensaatiokumppani on luotettava.

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten ruokahävikin hiilijalanjälki

Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen elinkaaren tai organisaation ja sen arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilijalanjäljen laskennan avulla kokonaispäästöjä voidaan vertailla ja tunnistaa ne päästölähteet, joihin voidaan tehdä vähennyksiä.

Luonnonvarakeskus Luke on määrittänyt PTY:n jäsenyrityksissä syntyvän ruokahävikin hiilijalanjäljen vuodelta 2020. Määrittely sisältää päivittäistavarakaupan ja sitä palvelevan tukkukaupan yhteenlaskettuna sekä foodservice-tukkukaupan. Hiilijalanjälki on arvioitu tuoteryhmätasolla, josta se on aggregoitu koko sektorin hiilijalanjäljeksi. Ruoka-aineiden elinkaariset päästöt on koostettu maatalouden panostuotantoketjuista ja alkutuotannosta valmiiksi jalostetuiksi tuotteiksi saakka.

PTY:n jäsenyritysten ruokahävikin hiilijalanjälki oli yhteensä 102 600 t CO2e (2020):

• vähittäiskauppa (sis. tukku) yhteensä: 97 400 t CO2e
• foodservice-tukkukauppa: 5 200 t CO2e

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on vuodessa 10,3 t CO2e, josta ruoan osuus on noin 18 prosenttia eli noin 1 800 kg CO2e per suomalainen (Lähde: Sitra). Tästä noin yksi prosentti tulee kaupan ruokahävikistä.

Lue lisää alla olevasta linkistä.

3 – Päivittäistavarakaupan toiminta kuluttajarajapinnassa ilmaston kannalta myönteisten kulutuspäätösten tukemiseksi

PTY on teettänyt selvityksen siitä, miten päivittäistavarakauppa voisi tukea kuluttajia ilmaston kannalta myönteisten kulutuspäätösten tekemisessä ja ruoan hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Selvityksen mukaan kaupalla on merkittävä rooli ruoan ilmastovaikutusten vähentämisessä. Kuluttajat toivovat kaupalta lisää tietoa siitä, miten he voisivat pienentää ruoan hiilijalanjälkeään ja uskovat, että tieto vaikuttaisi ruokavalintojen tekemiseen. Kuluttajat ovat valmiita muuttamaan valintojaan, jotta heidän hiilijalanjälkensä ruoan osalta pienenisi. Ilmastovaikutuksia havainnollistava faktapohjainen tieto olisi tärkeää tehdä näkyväksi ilmastoystävällisten kulutuspäätösten tueksi.

Selvityksen aineisto kerättiin helmikuussa 2022 K-ryhmän asiakasyhteisö K-kylässä. Otos oli 2 054.

Alla olevista linkeistä voit tutustua selvityksen tuloksiin lyhyesti sekä koko pro graduun.

Sivun kuvat: Gaia Consulting