Viinit ruokakauppaan

Tavoite: Sallitaan mietojen viinien myynti ruokakaupoissa

Alkoholilain uudistamista tulee jatkaa sallimalla mietojen viinien (enintään 15 % alkoholia) sekä oluiden myynti ruokakaupoissa.

• Edellinen alkoholilain uudistus ei nostanut kokonaiskulutusta vaan päinvastoin, kulutus on laskenut  11 % vuodesta 2017 vuoteen 2022. Samassa ajassa valtion alkoholin myynnistä saamat verotulot ovat kasvaneet noin 200 miljoonaa euroa.
• Esitämme että alle 15-prosenttisia viinejä saisivat myydä kaikki ne vähittäiskaupat, joilla nytkin on alkoholin vähittäismyyntilupa. Tämä koskisi myös pienpanimoita, ruoan verkkokauppaa ja ravintoloita.
• Vaikka viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin, voisi Alko jatkaa väkevien alkoholijuomien monopolina. Jos Alko kuitenkaan ei pystyisi jatkamaan toimintaansa tai valtio ei halua jatkaa sen toimintaa, voitaisiin väkevien juomien myynti hoitaa erillisen lupa- eli lisenssijärjestelmän avulla.
• Jo 65 % suomalaisista näkee, että viinien myynti ruokakaupassa tulisi sallia. Uudistus helpottaisi kuluttajien arjen sujuvuutta ja toisi tarjolle laajemman valikoiman, hieman Alkoa edullisempaan hintaan.
• Uudistus vähentäisi kuluttajien tarvetta tuoda alkoholia mukanaan ulkomaanmatkoilta ja tilata alkoholia ulkomaisesta etäkaupasta. Taloustutkimuksen arvion mukaan uudistus voisi kasvattaa verotuloja vuositasolla noin 30 milj. euroa ilman verokannan muutoksia.
• Alkosta ostetaan vain noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista. Monopoli ei näytä estävän alkoholihaittoja eikä sen säilyttäminen tällä markkinaosuudella ole perusteltavissa kansanterveydellä.
• Enemmistö suomalaisista käyttää alkoholia kohtuullisesti, ja kulutuksen suunta on kohti vähäalkoholisia ja alkoholittomia juomia. Alkoholista aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten valtio kerää veroja. Arvonlisäveron lisäksi valtio saa Suomessa myytävästä alkoholista vuosittain noin 1,5 mrd. euroa alkoholiveroa. Verotuotot tulisi kohdentaa paremmin päihdehaittojen ehkäisyyn ja hoitoon.
• Alkon sijoittuminen vääristää päivittäistavarakaupan yritysten kilpailua. Se ohjaa epäterveellä tavalla ruokakaupan asiakasvirtoja ja myyntejä. Sallimalla viinien myynti ruokakaupoissa parannetaan markkinaehtoisesti haja-asutusalueiden ruokakauppojen kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä turvataan koko maan kattavan myymäläverkoston säilymistä.
• Suomen tiukka lainsäädäntö ei rohkaise uusia päivittäistavarakaupan yrityksiä tulemaan maahan. Myös OECD on suosittanut Suomea purkamaan kauppaa koskevia jakelukanavien rajoituksia. Alkoholilain uudistus lisäisi kilpailua ja kilpailun edellytyksiä päivittäistavarakaupassa.
• Vastuullisesti toimiva päivittäistavarakauppa maksaa verot Suomeen. Se huolehtii alkoholin myynnin ikärajavalvonnasta ja on keskeinen toimija pantillisten juomapakkausten palautusjärjestelmässä.

Suhtautuminen  mietojen viinien myyntiin päivittäistavarakaupassa on muuttunut myönteisemmäksi joka vuosi aina vuodesta 2012 alkaen.

Ratkaisuehdotuksemme

Nostetaan alkoholimyynnin prosenttirajaa siten, että sallitaan enintään 15 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien viinien ja oluiden myynti alkoholin vähittäismyyntiluvan omaaville toimijoille.

Täsmennetään alkoholin etämyyntiä koskeva lain tulkinta. Sallitaan alkoholijuomien kotiinkuljetus alkoholin vähittäismyyntiluvan puitteissa.

Siirretään alkoholipoliittinen ohjaus ja sääntely sosiaali- ja terveysministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Edellinen uudistus ei lisännyt alkoholin kokonaiskulutusta

Edellinen alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus tuli voimaan vuonna 2018. Suomessa siirryttiin yhdestä Euroopan tiukimmista alkoholin sääntely-ympäristöistä kohti liberaalimpaa eurooppalaista mallia. Osana uudistusta alkoholin myyntirajoituksia muutettiin niin, että ruokakaupoissa saa myydä enintään 5,5 %:n vahvuisia alkoholijuomia. Aiemmin raja oli 4,7 %. Samalla Alkon ulkopuolella myytävien alkoholijuomien valmistustaparajoite purettiin. Aiemmin kaupassa sai myydä vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.

Kuluttajilta vahva tuki viinin myynnille ruokakaupassa

Taloustutkimuksen PTY:lle joulukuussa 2022 tekemän kyselytutkimuksen mukaan 65 % suomalaisista on sitä mieltä, että mietoja viinejä (alkoholia alle 15 %) pitäisi saada ostaa myös ruokakaupoista. Eri mieltä on 23 % ja kantaansa ei osaa arvioida 12 % vastaajista. Suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2012 alkaen joka vuosi. Kannatus on varsin tasaista kaikissa ikäryhmissä.

• Kuluttajakysely: viinit ruokakauppoihin, Taloustutkimus (pdf)
• Esitys PTY:n tilaisuudessa 24.1.2023: Viinit ruokakauppoihin – Huom! luvut päivitetty 29.3. (pdf)

Kauppa on toteuttanut edelliset uudistukset vastuullisesti ja suomalaiset ovat valmiita ottamaan seuraavan askeleen. PTY:n kärkitavoite tulevalle hallitusohjelmakaudelle on mietojen viinien myynnin vapauttaminen ruokakauppoihin. Lainsäädännön kehittämistä tulee jatkaa kuluttajaa palvellen ja kilpailuun kannustaen. Alkoholilaki pitää päivittää vastaamaan nykyaikaa ja kaupan kansainvälistä toimintaympäristöä.

Kokonaiskulutus vähenisi, valikoimat laajenisivat, hinnat laskisivat ja valtion verotulot kasvaisivat

Loppuvuodesta 2021 Taloustutkimus tutki PTY:n toimeksiannosta, miten mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vaikuttaisi alkoholin kokonaiskulutukseen, valtion verotuloihin ja Alkon myymäläverkkoon. Tutkimus sisälsi laskelmat mietojen viinien myynnin vapauttamisen vaikutuksista matkustajatuontiin ja alkoholin ulkomaiseen verkkokauppaan. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kuluttajien mielipiteitä mietojen viinien myynnistä ruokakaupassa. Lisäksi haastateltiin kaupan alan asiantuntijoita alkoholilain vapauttamisen vaikutuksista.

Tutkimus: Viinien myynnin salliminen ruokakaupassa ei lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta

• Mitä tutkittiin, kaupan edustajien näkemykset ja kuluttajatutkimuksen tulokset (pdf)
• Tutkimus vaikutuksista alkoholin kokonaiskulutukseen, valtion verotuloihin ja Alkon myymäläverkkoon, Taloustutkimus (pdf)
• Kotitalouskyselyn tulokset, Taloustutkimus (pdf)

Tutkimuksen mukaan mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta 0,6 prosenttia eli 0,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina. Kokonaiskulutus koostuu vähittäiskulutuksesta ja tilastoimattomasta kulutuksesta (matkustajatuonti ja ulkomainen verkkokauppa) sekä tutkimuksesta poisrajatusta anniskelusta.

Mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa lisää näiden tuotteiden kulutusta. Samanaikaisesti muiden juomaryhmien, esimerkiksi oluiden, välituotteiden ja väkevien alkoholijuomien, kulutus kuitenkin vähenee. Lisäksi tilastoimaton alkoholin kulutus vähenee, koska matkustajatuonti ja ulkomaiset verkkokauppaostot kokonaisuudessaan vähenevät. Muutokset yhteensä laskevat alkoholin kokonaiskulutusta.

Kaupan alan asiantuntijoiden mukaan kauppojen valikoimat voisivat sisältää esimerkiksi supermarket-kokoluokassa noin 100–300 nimikettä eri tuote- ja hintakategorioissa, joten kuluttajien valinnanvara kasvaisi. Erityisesti pienet ruokakaupat ja haja-asutusalueiden kaupat hyötyisivät asiakasvirtojen kasvusta sekä mietojen viinien myynnin että ruokamyynnin osalta.

Tehokkaasti toimivassa päivittäistavarakaupassa viini voisi olla keskimäärin 10 prosenttia edullisempaa kuin Alkossa.  Mietojen viinien myynti ruokakaupassa vähentäisi ulkomaisia verkkokauppaostoja ja matkustajatuontia ulkomailta. Koska ulkomaiset verkkokauppaostot ja matkustajatuonti eivät ole Suomen alkoholiverotuksen piirissä, uudistus kasvattaisi valtion verotuloja 2,3 prosenttia 1,37 miljardiin euroon.