Foodservice-tukkukauppa (HoReCa) vastaa vähittäiskaupan ulkopuolisesta tavaranvälityksestä

Foodservice-tukkukauppa on tärkeä osa päivittäis- ja käyttötavarakaupan kokonaispalvelua. Se vastaa vähittäiskaupan ulkopuolisesta tavaranvälityksestä.

Foodservice-tukkukaupan tarjoama monipuolinen palvelukokonaisuus auttaa sen asiakkaita keskittymään omaan ydintoimintaansa. Foodservice-tukkukaupasta voidaan käyttää myös nimitystä HoReCa-tukkukauppa, jolla viitataan alan pääasiakaskuntaan.

HoReCa-lyhenne tulee sanoista Hotels, Restaurants ja Catering. Suomessa on noin 16 143 ammattikeittiötä eli HoReCa-toimipaikkaa, jotka tarjoavat asiakkailleen vuosittain noin 749 miljoonaa ateriaa. Niiden raaka-aineista suurin osa hankitaan foodservice-tukkukaupoista. (Lähde: Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2020, ei päivitetä enää).

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyritysten foodservice-tukkukaupan liikevaihto vuonna 2023 oli yhteensä 2,5 miljardia euroa. Yhdistykseen kuuluvat valtakunnallisesti toimivat laajan valikoiman yleistukut:

Foodservice-sektori on yhteiskunnallisesti merkityksellinen toimiala. Päivittäin joka toinen suomalainen käyttää sen palveluita ruokaillessaan tai käydessään kahvilla esimerkiksi ravintoloissa sekä työpaikka- ja kouluruokaloissa.

Foodservice-tukkukaupan suurimmat asiakasryhmät ovat hotellit, kahvilat ja ravintolat sekä julkishallinnon laitokset kuten sairaalat, koulut ja päiväkodit. Suurimpia tavararyhmiä ovat tuoretuotteet ja teolliset elintarvikkeet. Tuotteiden ja tavarantoimitusten turvallisuuden ja toimitusvarmuuden takaaminen on foodservice-tukkukaupassa erityisen tärkeää, koska alalla toimitaan yhteiskunnallisesti haavoittuvissa toiminnoissa, kuten lasten- ja vanhustenhuollossa sekä sairaanhoidossa.

Projekti: Foodservice-toimialan jatkuvuudenhallinnan ja huoltovarmuuden kehittäminen tulevaisuudessa

Foodservice-toimialan huoltovarmuuden kehittämisen projektin (2022) tavoitteena oli luoda toimintamallit ja perusteet toimialan huoltovarmuuden kehittämiseen, määritellä toimijat, strategiset tavoitteet sekä ensimmäisten vuosien toiminnan tiekartta. Projektin rahoitti Huoltovarmuuskeskus.

→ Avaa loppuraportti tästä