Vapaata kilpailua
Kaupalla on keskeinen asema kotimarkkinoiden kasvun tukemisessa ja työllisyyden ylläpitämisessä. Vapaa kilpailu ja kannustava sääntely ovat hyödyksi niin kaupalle kuin kuluttajille.
Yli 30 vuotta päivittäistavarakaupan asialla
Päivittäistavarakaupan yhdistyksen toiminta alkoi Suomen EU-jäsenyyden kynnyksellä 1. huhtikuuta 1992, kun kauppa ennakoi toimintaympäristön olevan muuttumassa merkittävällä tavalla. Vuonna 1997 yhdistykseen liitettiin Suomen Tavaratalokauppayhdistys ja uudeksi nimeksi tuli Päivittäistavarakauppa ry PTY. Keskeisiä toiminta-ajatuksia ovat alusta alkaen olleet vapaa kilpailu, toiminnan vastuullisuus ja tehokkuus sekä kuluttajan luottamuksen säilyttäminen.
PTY kehittää jäsenyritystensä ja päivittäistavarakaupan alan toimintaedellytyksiä ja vahvistaa kaupan yhteistä edunvalvontaa. Se pyrkii edistämään vapaiden markkinoiden toimintaa ja siten parantamaan palvelua – kuluttajan eduksi.
Vähemmän sääntelyä, enemmän kilpailua
Kaupassa onnistuneesti käytäntöön viedyt suuret muutokset, kuten aukioloaikojen vapauttaminen 2016 ja alkoholilain kokonaisuudistus 2018, luovat uskoa siihen, että kuluttajat ovat valmiita ottamaan myös tulevat uudistukset vastuullisesti vastaan. Tärkeitä lähivuosien tavoitteitamme ovat alkoholilain kehittäminen edelleen sekä apteekkitoiminnan kokonaisuudistus.
Kolmessa vuosikymmenessä Suomesta on tullut osa EU:n sisämarkkinoita, markka on vaihtunut euroon, kansainvälinen kilpailu ja rajaton verkkokauppa ovat muokanneet pelikenttää ja ilmastonmuutos on tuonut uudenlaisia haasteita myös elintarvikeketjun ratkaistavaksi. Kuluttajien käyttäytymiseen ovat vaikuttaneet niin digitalisaatio, kaupan monipuolistuneet valikoimat ja palvelut kuin vastuullisuuskysymykset.
Muutokset kuluttajakäyttäytymisessä ja koko toimintaympäristössä edellyttävät päivittäistavarakaupan sääntelyn uudistamista alan ja koko elintarvikeketjun kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suomessa toimivalla kaupalla on oltava samat mahdollisuudet kuin ulkomaisilla toimijoilla. Sääntelyä uudistamalla voidaan parantaa kilpailun edellytyksiä, luoda uusia työpaikkoja ja varmistaa merkittävien investointien jatkuminen kaikkialla kotimaassa. Näin kauppaa voidaan kehittää strategisesti ja pitkäjänteisesti.
Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen myötä siirryimme yhdestä Euroopan tiukimmista alkoholin sääntely-ympäristöistä kohti liberaalimpaa mallia. Kesäkuussa 2024 otettiin seuraava askel, kun alle 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut alkoholijuomat saatiin ruokakauppoihin.
Lääkejakelujärjestelmää on uudistettava Suomessa muiden Pohjoismaiden tavoin. Lääkejakelun uudistamisen avulla lääkemenoissa voidaan saavuttaa merkittävät säästöt kuluttajille ja valtiolle vuosittain. Avoin ja laajapohjainen keskustelu toimintamallin uudistamisessa on tärkeää.
Kaavoitusta ja rakentamista koskevan lainsäädäntökokonaisuuden uudistamista tulee jatkaa. Investoinnit mahdollistetaan nopeuttamalla, sujuvoittamalla ja joustavoittamalla sääntelyä. Kaupan suuryksiköiden sijoittumista koskevaa erityislainsäädäntöä ei tarvita, riittää kun kaavoitetaan riittävästi kaupan tarpeisiin soveltuvia kauppapaikkoja ja huolehditaan infra kuntoon.
Verojen osuus ruoan hinnasta Suomessa on noin 45 prosenttia ja ruoan ALV on 14. Elintarvikkeille ei tule säätää uusia veroja eikä nykyisiä korottaa. Jos ruoan hintataso kuluttajille nousee merkittävästi, tulisi pohtia ruoan arvonlisäveron laskemista lähemmäs eurooppalaista keskitasoa.
Ruokakaupan palvelut on turvattava Suomen asuttavuuden ja huoltovarmuuden säilyttämiseksi. Merkittävä osa palveluverkostoa ovat pienet, tyypillisesti lähiöissä, taajamissa ja haja-asutusalueilla sijaitsevat lähikaupat, jotka varmistavat kuluttajille välttämättömien elintarvikkeiden ja muiden lähipalveluiden saatavuuden.
Elintarvikeketjun sääntelyä on lisätty viime vuosina merkittävästi ja sitä on jo liikaa. Liiallinen sääntely aiheuttaa ketjun yrityksille hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia sekä kangistaa toimijoiden yhteistyötä. Elintarvikeketjun toimintaa ja kilpailukykyä edistetään parhaiten ketjun toimijoiden yhteistyöllä ja itsesääntelyä kehittämällä.
Suomessa toimivilla kaupan yrityksillä tulee olla tasavertaiset kilpailuolosuhteet kansainvälisten toimijoiden kanssa. Euroopan unionin kattava lainsäädäntö saa aikaan kustannuksia, joiden ei kuitenkaan tulisi aiheuttaa EU:ssa toimiville yrityksille kilpailuhaittaa suhteessa EU:n ulkopuolella toimiviin yrityksiin.
Päivittäistavarakauppa on jatkossakin aloitteellinen osapuoli yhteissääntelyssä, jonka tavoitteena on hidastaa ilmastonmuutosta, edistää kiertotaloutta ja turvata luonnon monimuotoisuutta. Edistetään hiilineutraaliuden saavuttamista ja kiertotalouden kehittämistä elintarvikealalla yritysten vapaaehtoisin toimin, ajantasaisella lainsäädännöllä sekä riittävällä tutkimus- ja kehitysrahoituksella.