Ruoan verotus

Tavoite: Suomalaisten ostovoimaa vahvistava verotus

Vahvistetaan kotitalouksien ostovoimaa ja turvataan kuluttajien mahdollisuudet monipuolisiin, terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin ilman elintarvikkeisiin kohdistuvia veronkiristyksiä.

Ratkaisuehdotuksemme

• Sitoudutaan ennakoitavaan ja vakaaseen veropolitiikkaan, joka tukee pitkäjänteisiä investointeja ja vahvistaa luottamusta talouteen.
• Ruoan arvonlisäveroa ei nosteta, mutta tarvittaessa harkitaan verotuksen laskua pysyvästi eurooppalaiselle tasolle.
• Ostovoimaa vahvistetaan ensisijaisesti työnteon kannustimia tukemalla eikä arjen peruskulutusta kiristämällä.
• Veropäätöksiä ei pidä tehdä oletusten varassa: vaikutukset on arvioitava ennen päätöksiä ja todennettava jälkikäteen.
• Päätöksenteossa hyödynnetään tutkimuksia ja analyysejä siitä, miten verotus vaikuttaa kuluttajien valintoihin.

Ruoan arvonlisäveron kehitys on ollut poukkoilevaa

Tammikuun 1. päivänä 2026 elintarvikkeiden arvonlisäverokanta laskettiin Suomessa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

1.10.2009 elintarvikkeiden arvonlisävero oli laskettu 17 prosentista 12 prosenttiin. Veronalennus laski elintarvikkeiden hintoja ja siten kansalaisten elinkustannuksia, ja kohensi koko kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä. Alle vuoden kuluttua, 1.7.2010, elintarvikkeiden arvonlisävero kuitenkin nostettiin 13 prosenttiin ja 1.1.2013 edelleen 14 prosenttiin.

Verrataanpa kansainvälisesti

Ruoan hintaa pidetään Suomessa usein korkeana. Yksi keskeinen syy tähän on korkea verotus. Kun hintatasoa tarkastellaan ilman arvonlisäveroa, yleinen käsitys kalliista ruoasta muuttuu: ruoan arvonlisäveroton hintataso Suomessa on Ruotsin, Ranskan ja Italian hintatasoa alempi.

Jos hintatasoa tarkastellaan huomioiden eri maiden palkkataso ja ruoan/ravinnon hankintaan käytettävä osuus kansalaisten kulutusmenoista, näkymä kääntyy päälaelleen. Itä-Euroopan absoluuttisesti edullisten ruokamaiden kuluttajilta kuluu merkittävästi suurempi osa käytettävissä olevista tuloista ruoan hankintaan.