Kauppa vähentää ruokahävikkiä monin tavoin

Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 prosenttia. Kauppojen ruokahävikki on noin 10 kiloa suomalaista kohti. Se on noin puolet vähemmän kuin kotitalouksissa, joissa syntyy noin kolmannes ruokahävikistä. (Lähde: Luke)

  • Kuluttajan keskimääräinen ruokahävikki on 20-25 kg/hlö/vuosi
  • Ruokahävikin osuus on koko ruokaketjussa vuosittain 360 miljoonaa kiloa
  • Ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa keskimäärin 107-137 miljoonaa kiloa vuosittain
  • Eniten kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy vihanneksista ja juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä ja marjoista (17 %) ja kolmanneksi eniten kahvista (14 %)
  • Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan vuosittain noin 500 miljoonan euron arvosta

Kuva: Luke

Ruokakaupat ovat tehokkaita estämään hävikin syntyä

Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyi vuonna 2019 keskimäärin 1,5 % elintarvikkeista (1,6 % v. 2018) Foodservice-tukkukaupan yritysten oman logistiikan ja myymälöiden hävikki vuonna 2019 oli 0,81 % elintarvikkeista (0,71 % v. 2018). (Lähde: Luke)

Kauppojen hävikin vähentäminen on onnistunut hyvän menekinhallinnan, sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, tehokkaan logistiikan, vapautuneiden aukioloaikojen sekä ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Tuotteita voidaan myös myydä alennetuilla hinnoilla parasta ennen -merkinnän tai viimeinen käyttöpäivä -päiväyksen lähestyessä. Foodservice-tukkukaupassa hävikin vähentäminen edellyttää erityisesti tehokasta valikoimien hallintaa, tarkkuutta ennuste- ja tilausjärjestelmissä sekä kylmäketjun hallintaa.

Myymättä jääneitä elintarvikkeita annetaan ensisijaisesti hyväntekeväisyyteen tai niitä käytetään hyödyksi teollisten prosessien raaka-aineena. Hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan esimerkiksi tehdä liikenteen biopolttoainetta. Vasta sitten vaihtoehtona on hävikin ympäristöystävällinen käsittely jätteenä, kuten hyödyntäminen energiana. Suomessa myös ympäristölainsäädäntö rajoittaa tehokkaasti biohajoavan jätteen päätymistä kaatopaikalle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuli voimaan 2016.

Hävikki vähenee tehokkaasti vapaaehtoisin toimin

Vaikka suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, voidaan myös elintarvikealalla tehostaa toimia edelleen. Ala on mukana materiaalitehokkuuden sitoumuksessa, jolla edetään kohti kestävää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta.

Kuluttaja voi auttaa pienentämään hävikkiä

Sen lisäksi että kauppa pyrkii jatkuvasti vähentämään omaa hävikkiään, se ohjaa kuluttajia kiinnittämään huomiota kotitalouksissa syntyvään ruokahävikkiin ja tukee siten kestävää kulutusta. Mobiilisovellukset auttavat kuluttajia laatimaan fiksuja kauppalistoja ja suunnittelemaan ostoksiaan paremmin, kaupat kehittävät kekseliäitä hävikkiruokareseptejä, kokoavat asiakkaille valmiita hävikkiruokalaatikoita ja valmistavat kokonaan uusia tuotteita vaikkapa hedelmistä ja vihanneksista, jotka muuten uhkaisivat päätyä hävikkiin. Myös myymälöiden erityiset hävikkiruokahyllyt nauttivat asiakkaiden suurta suosiota.

Kotona jokainen voi pidentää tuotteiden käyttöikää säilyttämällä kutakin tuotetta sille sopivassa säilytyslämpötilassa sekä pakastamalla. Myös parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero on hyvä muistaa.

Parasta ennen -merkintä liittyy tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Näin merkittyjä tuotteita ei kannata heittää automaattisesti pois päiväyksen ylityttyä, vaan aistinvaraisesti arvioida käyttökelpoisuus. Usein tuotteet ovat täysin kunnossa päiväyksen ylittymisen jälkeenkin.

Viimeinen käyttöpäivä -merkintää käytetään helposti pilaantuvissa tuotteissa ja se liittyy käytön turvallisuuteen, toisin kuin parasta ennen -päiväys.

Elintarvikkeiden turvallisuus ei saa vaarantua

Elintarviketurvallisuus on Suomessa korkealla tasolla, ja sen varmistaminen on aina etusijalla. Kun kauppa joutuu poistamaan elintarvikkeita jätteisiin, syynä on se, ettei elintarvike ole enää turvallinen käytettäväksi. Tuote on voinut pilaantua, pudota lattialle tai kylmäketju on voinut katketa. Nämä virheet eivät aina näy tuotteesta päällepäin, mutta voivat syötyinä aiheuttaa sairastumisen. Useita ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereja ei edes pysty havaitsemaan aistinvaraisesti. Siksi esimerkiksi ruoan kerääminen kauppojen jäteastioista ei ole sallittua.

Myös hävikkiin päätyneiden elintarvikkeiden rehukäyttöä säädellään tarkasti eläinterveyden suojaamiseksi sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi.

Kauppojen ruoka-apulahjoitukset

Ruoka-apulahjoituksia tekevien myymälöiden määrä vastaa yhteensä noin 80 prosenttia Suomen market-tyyppisistä myymälöistä.

Päätökset myymättä jääneiden elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun tehdään yritys- tai myymäläkohtaisesti. Elintarviketurvallisuus ei saa vaarantua silloinkaan, kun ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Suurimmat turvallisuusriskit liittyvät kylmäsäilytystä vaativiin, helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Näitä ovat esimerkiksi tuore liha ja kala, puolivalmisteet ja tuorejuusto.

Yleiset linjaukset kauppojen ruoka-avun antamiseen löytyvät Päivittäistavarakauppa ry:n suosituksesta (pdf). Suosituksen taustalla on Ruokaviraston ruoka-apuohje. Ohje selkeyttää myymälöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuita ruokaketjussa, mikä helpottaa ruoan luovuttamista kaupoista hyväntekeväisyyteen.

Esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä -merkittyjä tuotteita ei saa luovuttaa hyväntekeväisyyteen, jos viimeinen käyttöajankohta on ylittynyt. Poikkeus ovat ennen viimeisen käyttöajankohdan umpeutumista pakastetut tuotteet. Parasta ennen -päiväyksellä merkittyjä tuotteita voidaan sen sijaan luovuttaa hyväntekeväisyyteen myös päiväyksen umpeuduttua.


Katso YouTubesta lisää kaupan toimista ruokahävikin vähentämiseksi