Kaupan ruokahävikin vähentämiseksi tehty työ tuottaa tuloksia

Kauppa vähentää ruokahävikkiä monin tavoin

Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 14 prosenttia. Yli kolmannes ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa.

• Suomalainen kuluttaja heittää ruokaa roskiin keskimäärin 28 kiloa vuodessa
• Suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa menee hukkaan 155 milj. kiloa vuodessa
• Kodeissa heitetään ruokaa roskiin noin 590 milj. eurolla vuodessa
• Ruokahävikin arvo henkilöä kohti on noin 100 euroa vuodessa

Ruokakaupat ovat tehokkaita estämään hävikin syntyä

PTY:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyi vuonna 2023 keskimäärin 0,9 % elintarvikkeista (2022: 1,2 %, 2021: 1,3 %, 2020: 1,3 %, 2019: 1,5 %, 2018: 1,6 %). Ruokahävikki ei sisällä ruoka-apuun luovutettuja myymättä jääneitä elintarvikkeita.

Foodservice-tukkukaupan yritysten oman logistiikan ja myymälöiden hävikki vuonna 2019 oli 0,81 % elintarvikkeista (0,71 % v. 2018). (Lähde: Luke). Foodservice-puolella hävikin vähentäminen edellyttää erityisesti tehokasta valikoimien hallintaa, tarkkuutta ennuste- ja tilausjärjestelmissä sekä kylmäketjun hallintaa.

Kauppojen hävikin vähentäminen on onnistunut hyvän menekinhallinnan, sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, tehokkaan logistiikan, vapautuneiden aukioloaikojen sekä ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta.

Tuotteita voidaan myös myydä alennetuilla hinnoilla parasta ennen -merkinnän tai viimeinen käyttöpäivä -päiväyksen lähestyessä. Usein myymälöissä on myös erilaisia aamu- tai ilta-alennuksia sekä valmiiksi koottuja hävikkiruokakasseja ja -laatikoita alennettuun hintaan. Kaupat valmistavat kokonaan uusia tuotteita vaikkapa hedelmistä ja vihanneksista, jotka muuten uhkaisivat päätyä hävikkiin. Myös myymälöiden erityiset hävikkiruokahyllyt ovat asiakkaiden suosiossa.

Myymättä jääneitä elintarvikkeita annetaan ensisijaisesti hyväntekeväisyyteen tai niitä käytetään hyödyksi teollisten prosessien raaka-aineena. Hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan esimerkiksi tehdä liikenteen biopolttoainetta. Vasta sitten vaihtoehtona on hävikin ympäristöystävällinen käsittely jätteenä, kuten hyödyntäminen energiana.

Suomessa myös ympäristölainsäädäntö rajoittaa tehokkaasti biohajoavan jätteen päätymistä kaatopaikalle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuli voimaan 2016.

Kansallinen ruokahävikkitiekartta

Luken ylläpitämä kansallinen ruokahävikkitiekartta sisältää tietoa muun muassa kaupan alan toimijoiden ratkaisuista ja hankkeista ruokahävikin vähentämiseksi. Tiekartta on osa Luken Elintarvikejätteen ja hävikin seuranta -hanketta. Tiekarttaa on kehitetty yhteistyössä alan toimijoiden ja ministeriöiden kanssa. Lue lisää kaupan toimista.

Kaupan ruokahävikin osuus keskivertosuomalaisen ruoan hiilijalanjäljestä noin prosentti

Luke on laskenut päivittäistavarakaupan ruokahävikin ilmastovaikutukseksi vuoden 2020 tietojen perusteella 102 600 t CO2e vuodessa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä (10 300 kg CO2e) ruoan osuus on noin 18 % ja tästä kaupan ruokahävikin osuus noin 1 %.

Miten kuluttaja voi vähentää ruokahävikkiään?

Kauppa ohjaa kuluttajia kiinnittämään huomiota kotona syntyvään ruokahävikkiin ja tukee siten kestävää kulutusta. Esimerkiksi mobiilisovellukset auttavat laatimaan fiksuja kauppalistoja ja suunnittelemaan ostoksia järkevämmin. Kaupat kehittävät myös kekseliäitä hävikkiruokareseptejä kotona hyödynnettäväksi.

Kotona jokainen voi pidentää tuotteiden käyttöikää esimerkiksi pakastamalla ja säilyttämällä kutakin tuotetta sille sopivassa säilytyslämpötilassa. Reseptejä voi soveltaa ja korvata tietyn tuotteen toisella tai jättää kokonaan pois, jos arvelee harvinaisen tai ylimääräisen tuotteen aiheuttavan turhaa hävikkiä. Pakkauksista ei kannata valita kooltaan suurinta, jos arvioi siitä osan jäävän käyttämättä. Kauppojen omilta verkkosivuilta ja Saa Syödä -sivustolta löytyy runsaasti vinkkejä ja ideoita oman kotitalouden ruokahävikin vähentämiseksi.

Tärkeää on tunnistaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero:

• Parasta ennen -merkintä liittyy tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Näin merkittyjä tuotteita ei kannata heittää automaattisesti pois päiväyksen ylityttyä, vaan aistinvaraisesti arvioida käyttökelpoisuus. Usein tuotteet ovat täysin kunnossa päiväyksen ylittymisen jälkeenkin.
• Viimeinen käyttöpäivä -merkintää käytetään helposti pilaantuvissa tuotteissa ja se liittyy käytön turvallisuuteen, toisin kuin parasta ennen -päiväys.

Elintarvikkeiden turvallisuus ei saa vaarantua

Elintarviketurvallisuus on Suomessa korkealla tasolla, ja sen varmistaminen on aina etusijalla. Kun kauppa joutuu poistamaan elintarvikkeita jätteisiin, syynä on se, ettei elintarvike ole enää turvallinen käytettäväksi. Tuote on voinut pilaantua, pudota lattialle tai kylmäketju on voinut katketa. Nämä virheet eivät aina näy tuotteesta päällepäin, mutta voivat syötyinä aiheuttaa sairastumisen. Useita ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereja ei edes pysty havaitsemaan aistinvaraisesti. Siksi esimerkiksi ruoan kerääminen kauppojen jäteastioista ei ole sallittua.

Myös hävikkiin päätyneiden elintarvikkeiden rehukäyttöä säädellään tarkasti eläinterveyden suojaamiseksi sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi.

Kauppojen ruoka-apulahjoitukset

Ruoka-apulahjoituksia tekevien myymälöiden määrä vastaa yhteensä noin 80 prosenttia Suomen market-tyyppisistä myymälöistä.

Päätökset myymättä jääneiden elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun tehdään yritys- tai myymäläkohtaisesti. Elintarviketurvallisuus ei saa vaarantua silloinkaan, kun ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Suurimmat turvallisuusriskit liittyvät kylmäsäilytystä vaativiin, helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Näitä ovat esimerkiksi tuore liha ja kala, puolivalmisteet ja tuorejuusto.

Yleiset linjaukset kauppojen ruoka-avun antamiseen löytyvät Päivittäistavarakauppa ry:n suosituksesta (pdf). Suosituksen taustalla on Ruokaviraston ruoka-apuohje. Ohje selkeyttää myymälöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuita ruokaketjussa, mikä helpottaa ruoan luovuttamista kaupoista hyväntekeväisyyteen.

Esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä -merkittyjä tuotteita ei saa luovuttaa hyväntekeväisyyteen, jos viimeinen käyttöajankohta on ylittynyt. Poikkeus ovat ennen viimeisen käyttöajankohdan umpeutumista pakastetut tuotteet. Parasta ennen -päiväyksellä merkittyjä tuotteita voidaan sen sijaan luovuttaa hyväntekeväisyyteen myös päiväyksen umpeuduttua.

Katso YouTubesta lisää kaupan toimista ruokahävikin vähentämiseksi