Lääkejakelua tulee uudistaa Suomessakin

Lääkejakelujärjestelmää on uudistettava Suomessakin muiden Pohjoismaiden tavoin. Lääkejakelun uudistamisen avulla lääkemenoissa voidaan saavuttaa merkittävät, noin 100 miljoonan euron säästöt kuluttajille ja valtiolle vuosittain.

Uudistus voidaan toteuttaa siten, että se parantaa lääkkeiden saatavuutta ja turvaa lääkejakelun koko maassa. Uudistus ei myöskään vaaranna lääkitysturvallisuutta. Avoin ja laajapohjainen keskustelu toimintamallin uudistamisessa on tärkeää.

Lääkkeiden vähittäisjakelun uudistamisen kehittämisesitykset koskevat seuraavia kokonaisuuksia:

  1. Apteekkilupa ja apteekkien perustamisen vapauttaminen.
  2. Lääkkeiden hintakilpailun mahdollistaminen.
  3. Kuluttajalle turvallisten itsehoitolääkkeiden myynnin hallittu vapauttaminen apteekkien ulkopuoliseen myyntiin.
  4. Lääkkeiden oikean käytön ja farmaseuttisen neuvonnan turvaaminen.
  5. Digitalisaation luomat mahdollisuudet lääkkeiden jakeluketjun uudistamisessa.
  6. Alan läpinäkyvyyden lisääminen.

1. Apteekkien perustamisen vapauttaminen

  • Luovutaan nykyisestä apteekkien lukumäärään ja sijaintiin perustuvasta lupakäytännöstä (ns. tarveharkinta).
  • Apteekkitoimiluvan voi saada proviisori tai muu sovitut kriteerit täyttävä toimija (vrt. Yliopiston apteekki).
  • Apteekeista tapahtuva lääkkeiden vähittäismyynti perustuu jatkossakin korkeatasoiseen osaamiseen.
  • Tarveharkinnan poistaminen lisäisi apteekkien lukumäärää ja aitoa kilpailua apteekkien välillä.
  • Samalla apteekkien omistuspohja- ja yhtiömuotorajoitukset tulee poistaa.

2. Lääkkeiden hintakilpailun mahdollistaminen

  • Lääkemenosäästöjen aikaansaaminen edellyttää lääkkeiden hintakilpailun mahdollistamista.
  • Nykyisin kaikkien lääkkeiden hinta on kaikissa apteekeissa sama eikä aitoa kilpailua pääse syntymään.
  • Hintakilpailu voitaisiin hallitusti mahdollistaa
    • Vapauttamalla apteekkien ulkopuoliseen myyntiin tulevien turvallisiksi todettujen itsehoitolääkkeiden hinnoittelu, kuten toimittiin nikotiinikorvausvalmisteiden kohdalla. Hintataso laski tuolloin 15 % apteekkien ulkopuolella.
    • Muille reseptivapaille lääkkeille asetetaan säännelty enimmäishinta ja hintakilpailu sallitaan valvotusti.
    • Reseptilääkkeiden kiinteistä vähittäismyyntihinnoista siirrytään enimmäishintoihin.

Edellä kuvattu toimintamalli yhdistettynä apteekkien perustamisen vapauttamiseen ja itsehoitolääkkeiden myynnin sallimiseen apteekkien ulkopuolella mahdollistaisi hintakilpailun lääkkeiden vähittäismyynnissä.

3. Turvallisen itsehoitolääkevalikoiman vapauttaminen apteekkien ulkopuoliseen myyntiin

  • Parantaa lääkkeiden saatavuutta etenkin haja-asutusalueilla ja helpottaa kuluttajien arkea. Saatavuus paranee merkittävästi etenkin iltaisin ja viikonloppuisin.
  • Hintasääntelyn purkaminen ja kilpailu johtaisi lääkkeiden hintojen laskuun.
  • Vapautettu kaikissa muissa Pohjoismaissa sekä useissa Euroopan unionin jäsenmaissa.
  • Suomessa myyntiä voidaan vapauttaa vaiheittain nopeallakin aikataululla lääkitysturvallisuus huomioiden:
    • Vapauttamisesta tehtiin vuonna 2015 PTY:n toimeksiannosta asiantuntijaselvitys, jossa itsehoitolääkkeet jaettiin lääkitysturvallisuuden perusteella kolmeen ryhmään.
    • Myynnin vapauttaminen voidaan toteuttaa hallitusti ja vaiheittain siten, että kunkin ryhmän vaatima asianmukainen lääkitysneuvonta on mahdollista. Samalla luovutaan näiden itsehoitolääkkeiden hintasääntelystä.
    • Kauppa hakee valvovalta viranomaiselta myymäläkohtaisen itsehoitolääkkeiden myyntiluvan. Muutoksista tehdään viranomaisille ilmoitus.
    • Itsehoitolääkkeiden valikoimaa tarkastellaan säännöllisesti uudistuksesta saatujen kokemusten perusteella.
  • Uudistus ei vaaranna apteekkiverkostoa, sillä itsehoitolääkkeiden osuus apteekkien myynnistä on vain noin 13 %. Ruotsissa uudistuksen jälkeenkin itsehoitolääkkeistä n. 80 % myydään apteekeissa.
  • Myyntiä vapauttaneissa Euroopan maissa ei ole ollut merkittäviä ongelmia. Esimerkiksi Ruotsissa ainoastaan parasetamolin tietystä muodosta syntyi keskustelua. Viranomaiset reagoivat nopeasti ja huolta aiheuttanut tuote poistettiin myynnistä turvallisuuden varmistamiseksi.

Lue lisää itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttamisesta.

4. Lääkkeiden oikean käytön ja farmaseuttisen neuvonnan turvaaminen

Reseptilääkkeet:

  • Apteekkien velvoitteet lääkkeiden oikean käytön ja ammatillisen ohjauksen osalta säilyisivät ennallaan.

Itsehoitolääkkeet:

  • Itsehoitolääkkeiden valikoimaa tarkastellaan säännöllisesti, jolloin viranomaisilla on mahdollisuus laajentaa ja supistaa itsehoitolääkkeiden valikoimaa saatujen kokemusten perusteella.
  • Itsehoitolääkkeille voidaan asettaa myös osto- tai pakkauskokorajoituksia.
  • Kaupan henkilöstö ei anna itsehoitolääkkeisiin ja niiden käyttöön liittyvää farmaseuttista neuvontaa. Kysymykset ohjataan keskitettyyn puhelinpalveluun tai ohjeistus annetaan esim. kosketusnäytöllisen inforuudun avulla.
  • Itsehoitolääkkeet säilytetään omalla erikseen merkityllä paikallaan myymälässä.
  • Tuotteiden laatua valvotaan (esim. avaamattomuus, pakkauksen kunto ja päivämäärä).
  • Päivittäistavarakaupassa kassahenkilökunta vastaa laissa määriteltyjen ikärajasäädösten noudattamista.
  • Kaupan esimies vastaa itsehoitolääkemyynnistä, omavalvonnasta ja henkilöstökoulutuksesta.

5. Digitalisaation luomat mahdollisuudet lääkejakelun uudistamisessa

  • Lääkealalla digitalisaatio on tarjonnut mahdollisuuksia mm. lääkeväärennösten aiempaa parempaan ehkäisemiseen sekä lääketukkujen toiminnan modernisointiin.
  • EU:n kattavan lääkeväärennösdirektiivin toimeenpanon myötä jokainen lääkepakkaus on jäljitettävissä lääketehtaaseen saakka helmikuusta 2019 alkaen.
  • Erilaisten sähköisten toimintamallien kehittäminen mm. lääkeneuvonnassa mahdollista.
  • Lääkkeiden verkkomyynnin ja kotiinkuljetuspalvelut helpottavat kaupunkien lisäksi syrjäseutujen katkeamatonta lääkejakelua.
  • Lainsäädäntöä on päivitettävä vastaamaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia, kuten automaattiapteekkien perustamista.
  • Sähköisen reseptirekisterin sekä lääkerekisterin kehittäminen Ruotsin eHälsomyndigheten (Ruotsin eTerveysvirasto) suuntaan.

6. Alan läpinäkyvyyden lisääminen

Edellisten toimenpiteiden toteuttaminen lisää merkittävästi läpinäkyvyyttä. Niiden lisäksi on läpikäytävä seuraavat asiat:

  • Muun terveydenhuollon palveluntuotannon tapaan avoimesti apteekkitoiminnasta saatavan tiedon varmistaminen.
    • Avoimuutta edistävän yhtiömuodon vaatimus apteekkitoiminnalle.
  • Nykyisen tukkukauppojen ”yksikanavajärjestelmän” tehokkuuden ja kilpailun toimivuuden selvittäminen.
    • Lääkeyritys voi käyttää vain yhtä lääketukkua lääkkeidensä jakeluun.
    • Toimiiko nykyinen järjestelmä tehokkuuden varmistajana vai kilpailun estäjänä?
  • Eri ministeriöiden ja valvontaviranomaisten roolien selkeyttäminen uudessa lääkejakelun toimintamallissa.
    • STM, Fimea, Valvira, STM:n alainen hintalautakunta ja Kela.