Kauppa osana elintarvikeketjua
Kaupan näkökulmia ruokakeskusteluun
Kaupan näkökulmia ruokakeskusteluun -aineisto avaa tilannetta markkinoilla ja tarjoaa faktoja paikoin värittyneeseen keskusteluun ruoan alkutuottajien asemasta sekä tuottojen ja kustannusten jakautumisesta elintarvikeketjussa.
Aineisto avaa ruoka-alan merkitystä kansantaloudelle ja esittelee koko elintarvikeketjun tuotantopanosten toimittajista alkutuotannon, elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta kuluttajiin. Aineistossa esitetään myös kaupan ratkaisuehdotuksia.
Kaupan liiton ja Päivittäistavarakauppa ry:n yhteistiedote 9.12.2022: Kaupan liitto ja PTY laativat materiaalipaketin ruoasta käytävän keskustelun tueksi – mukana myös kaupan ratkaisuehdotukset elintarvikeketjun haasteisiin
Kaupan ratkaisuehdotuksia
- Kehitetään keskustelukulttuuria: avointa, rakentavaa ja laadukasta vuoropuhelua alan vetovoiman säilyttämiseksi.
- Pysytään asialinjalla: vältetään kärjistyksiä ja provokaatioita, ei sekoiteta mukaan puoluepolitiikkaa.
- Hyödynnetään faktoja: luodaan tapa koota säännöllisesti yhteinen tilannekuva (tilastot ja tutkimukset).
- Viestitään positiivisista asioista ja monistetaan niitä. Elintarvikealaa on kyettävä arvioimaan myös sen menestyvien osien kautta.
- Luodaan väline tarkastella kokonaismarkkinan kehitystä, mukaan lukien ruokapalvelut, ja parannetaan tiedolla johtamista jo saatavilla olevista tietolähteistä.
- Luodaan keinoja hallita paremmin poikkeuksellisen suuria tuotantopanosten hintojen heilahteluita.
- Hyödynnetään tuottajaorganisaatioita paremmin tukemaan tuotannon tehostamista sekä hankinta- ja myyntivolyymien kokoamista.
- Uudistetaan maataloustukien rakenne siten, että se palvelee paremmin aktiivituotannon tehokkuutta ja suuntaamista sekä rakennekehitystä.
- Tehdään ruokaviennistä strategisen tason painopistealue elintarviketeollisuuden yrityksille. Tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen on panostettava riittävästi ja hyödynnettävä myös kaupan yritysten kansainvälisiä verkostoja.
- Elintarvikeketjua koskevan lainsäädännön lisääminen ei ole ratkaisu alkutuotannon ongelmiin. Sääntelyn on tuettava toimialan kehittymistä, kasvua ja kilpailukykyä. Kansallisen sääntelyn on oltava linjassa kilpailijamaiden kanssa.

