Toiveena moniäänisempi keskustelu alkoholista

Missä menet, alkoholiuudistus?

Aikainen aprillipäivän aamukaan ei estänyt sankkaa osallistujajoukkoa saapumasta Sofia Helsinkiin, kun tarjolla oli keskustelua alkoholilainsäädännön uudistamisesta ja suomalaisesta alkoholipolitiikasta.

Päivittäistavarakauppa ry:n Missä menet, alkoholiuudistus? -tilaisuuden avaussanoissaan Lidl Suomen CFO Sami Pyykönen muistutti Lidlin olevan läsnä yli 30:ssä Euroopan maassa. Suomen lisäksi näissä on vain yksi muu maa, jossa viiniä ei myydä ruokakaupassa. Pyykönen toivoikin hallituksen puoliväliriiheen parin viikon päästä hyvää keskustelua alkoholilainsäädännön uudistuksen edistämisestä, onhan muutos kirjattu hallitusohjelmaan.

Pyykönen – kuten tilaisuuden muutkin puhujat – toivoivat Suomeen laaja-alaisempaa ja monipuolisempaa keskustelua alkoholista. Etenkin kilpailunäkökulma on jäänyt varsin vähälle huomiolle. Nyt ne myymälät, joilla on Alko naapurinaan, voittavat asiakasvirtoja varsinkin viikonloppua kohden. Myös haja-asutusalueiden myymälöille alkoholilain uudistus toisi etuja, ja niiden säilyminen puolestaan varmistaa maamme huoltovarmuutta.  Pyykönen uskoi, että kilpailuasiat tulisivat paremmin esille, jos alkoholiasioiden sääntely siirrettäisiin STM:stä TEMiin.

Entä mitä kävisi Alkolle, jos viinit tulisivat ruokakauppaan? Alkossa myydään enää noin 30 prosenttia Suomessa kulutetusta alkoholista, joten monopolin kansanterveydellinen peruste ei ole kestävä. Hyvällä konseptilla ja hyvällä palvelulla Alko pärjää kilpailussa kyllä, Pyykönen uskoo.

Miksi alkoholi jaksaa puhuttaa suomalaisia?

Aamun ensimmäinen paneeli käynnistyi Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV:n johtavan asiantuntijan Joel Karjalaisen, Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kososen ja EU-oikeuden asiantuntija Kukka Kuuselan pohdinnalla: miksi alkoholi puhuttaa? Esiin nousi muun muassa taannoisen Stakesin voimakas näkemys hyvin rajoittavasta alkoholipolitiikasta. Kyse on myös synteesistä yhteensovitettavien asioiden välillä. Suomen alkoholipolitiikkaa vaivaa tietty pitkäjänteisyyden ja johdonmukaisuuden puute. Lisäksi aika monella taholla on vahva näkemys asiasta.

Tutkijat korostivat, että suurimmat ongelmat syntyvät alkoholin väärinkäytöstä. Humalahakuinen juominen on ongelma, ei alkoholin saatavuus, ja polarisaatio juomisessa on lisääntynyt. Monet – enenevässä määrin nuoret – haluavat olla täysin alkoholittomia, mutta toisilla juominen ei ole vähentynyt.

Alkon litramääräisestä myynnistä yli 60 prosenttia tulee viineistä, joten viinien myynnin tulevaisuudella on suuri merkitys sen liikevaihdolle ja kannattavuudelle. Kilpailun vapautumiseen ja monopolin murtumiseen tulee suhtautua rationaalisesti ja yhteistyön kautta.

30 vuotta vaikuttamista ja lasi on jo puolillaan

PTY:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen kertasi puheenvuorossaan, miten keskustelua viinien tuomisesta ruokakauppaan on käyty jo 30 vuoden ajan, siitä lähtien kun Suomi liittyi EU:hun. Olisiko aika jo hiljalleen kypsä? Alkoholin kokonaiskulutus ei ole vuosikymmenten kuluessa noussut, vaikka kauppojen aukioloaikoja on pidennetty eli myyntitunteja lisätty, kaupassa myytävän alkoholin prosenttirajaa on korotettu pariin kertaan ja myös ravintolat ja käsityöläispanimot saavat myydä alkoholijuomia ulos.

Suomalaiset kuluttavat vähemmän alkoholia kuin ennen. Toisaalta siirtymä vähäalkoholisiin tai täysin alkoholittomiin juomiin on globaali trendi, joka näkyy ympäri maailmaa kulttuurista riippumatta. Ei siis voida sanoa, että vain suomalaiset sääntelykeinot tai suomalainen veropolitiikka ovat oikeita ratkaisuja.

Loikkanen korosti, että eurooppalaiseen alkoholipolitiikkaan kuuluvat myös elinkeinopoliittiset näkökohdat, jotka Suomessa jäävät varjoon: miten alkoholipoliittisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi maatalouteen, ravintoloihin tai vientiin, tai miten niillä voidaan tukea matkailua. Muualla Euroopassa turistit voivat vierailla viinitiloilla ja tislaamoissa, ja ostaa tuotteita mukaan. Suomessa tämä ei käy.

Loikkanen muistutti myös, että olutveroa laskettiin, jotta ulkomailta tuodun oluen määrä saataisiin vähemmäksi. Ulkomailta ja ulkomaisesta verkkokaupasta ostetaan vuoden jokaisena päivänä lähes 15 000 laatikkoa panimojuomia. Tämä vaikuttaa myös ravintolamyyntiin.

Kaupan viiniasiantuntemus olisi myös kilpailuetu

Aamun toisen paneelin keskustelijat diplomikauppias Eleonoora Karlsson-Seppänen K-ryhmästä ja tuoteryhmäjohtaja Heidi Salmi SOK:lta kertoivat kokemuksiaan viime vuoden prosenttirajamuutoksesta. Alkukesän uudistus oli kiinnostanut asiakkaita, joskin myynti vaihtelee myymälätyypin mukaan.

Toiveena olisi saada kaikki viinit kauppoihin. Karlsson-Seppänen kertoi, että esimerkiksi heidän kauppansa lähellä maaseudulla Alkoa ei ole lähistöllä, ja asiakas tekee ostopäätöksensä sen mukaan, missä Alko sijaitsee. Jos kuluttaja tietää mitä viiniä haluaa, sen voisi hakea kätevästi yhdellä kauppareissulla ruokakaupasta. Alko säilyisi palvelemassa edelleen.

Myös Salmi korosti myyntipotentiaalia niillä paikkakunnilla, joista Alko on kaukana. Asiakkaille halutaan tarjota mahdollisimman hyvää palvelua sekä kaupunkikeskustoissa että haja-asutusalueilla. Viinien myynti ruokakaupassa edistäisi kauppojen pysyvyyttä maaseudulla.

Ranskassa tilaa pitävä viinintuottaja Nea Berglund katsoo suomalaista keskustelua hieman etäämpää. Viinien myynti ruokakaupassa on Ranskassa arkipäivää ja Berglund uskoo, että myös erikoistuneilla viinikaupoilla olisi mahdollisuuksia Suomessa.

Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että ruokakaupassa myytävän viinivalikoiman laatu pystyttäisiin kyllä varmistamaan. Hankinnalla on tässä iso merkitys ja kaupoilla hieno erikoistumisen mahdollisuus. Berglund nosti esiin myös ravintoloiden ulosmyynnin kasvun mahdollisuudet. Henkilöstön koulutukseen ollaan valmiita panostamaan eikä uusienkaan työntekijöiden löytäminen tuottaisi ongelmia. Kiinnostusta löytyy ja asiantuntemus olisi myös kilpailuetu!

PTY kiittää kaikkia keskustelijoita ja tilaisuuteen osallistuneita!