Päivitetyt Oiva-arviointiohjeet

Ruokavirasto on pyytänyt Päivittäistavarakauppa ry:ltä (PTY) lausuntoa päivitetyistä Oiva-arviointiohjeista. PTY kiittää ja lausuu seuraavaa:

17 Elintarvikkeiden tutkimukset

17.1 Näytteenotto ja omavalvontatutkimukset

Kohdassa Huomioitavaa todetaan, että Kehityssuuntien tarkastelua tehdään näytetulosten muutoksista. Jos toimija käyttää kaksiportaista menetelmää (hyvä tai huono) pintapuhtausnäytteiden tulosten trendiseurantakäyrää ei voi tehdä. Tällöin käyrän puuttuminen ei alenna Oiva-arviota.

PTY pitää kohdan lisäämistä ohjeeseen erittäin hyvänä asiana. Tämä vastaa hyvin käytännön näytteenottomallia vähittäiskaupoissa.

2 Tilojen ja laitteiden kunnossapito

2.2 Tilojen ja rakenteiden kunnossapito

Kohdassa Tarkastettavia asioita todetaan tarkastettavaksi ilmanvaihtojärjestelmän, valaistuksen ja viemärijärjestelmän toimivuus ja kunnossapito. Mukaan lukien ilmanvaihtokanavien sisäpuolinen puhtaus.

Herää kysymys, että mitä tällä käytännössä tarkoitetaan, avataanko ilmanvaihtokanavat tarkastuksen yhteydessä?

Kohdassa Oivallinen Toiminta on vaatimusten mukaista todetaan, että elintarvikehuoneiston tilat ja rakenteet (lattiat, seinät, katot, ikkunat, ovet) ovat hyvässä kunnossa niin, että ne toimivat tarkoituksenmukaisesti ja ne voidaan puhdistaa asianmukaisesti. Ilmanvaihto, valaistus ja viemärijärjestelmä ovat toimivia ja riittäviä sekä niiden kunnossapidosta on huolehdittu. Toimija havaitsee kunnostusta vaativat kohteet omavalvonnassaan, laatii asianmukaisen korjaussuunnitelman ja suorittaa korjaukset ajallaan. Toimija on tarvittaessa ottanut riittävät poikkeusjärjestelyt käyttöön korjaussuunnitelman toteuttamisen ajaksi.

Näkemyksemme mukaan ohjeessa tehty tulkinta on tiukentunut aikaisempaan ohjeversioon nähden, eikä tässä oteta huomioon sitä, että elintarvikehuoneiston kohdalla osa rakenteiden kunnossapidosta voi olla ulkopuolisen tahon, esimerkiksi vuokranantajan, vastuulla. Tällöin oivallista toimintaa on, että toimija on havainnut kunnostusta vaativat kohteet ja ryhtynyt toimenpiteisiin, jotta ne saataisiin kuntoon. Tällaista on esimerkiksi se, että toimija on tehnyt ilmoituksen kunnostettavista asioista vuokranantajalle. Millaista dokumentaatiota tässä oikeasti odotetaan myymälän tarkastuksella?

Arvioimme mukaan suurimmassa osassa tarkastuksia myymälät saavat jatkossa arvosanan Hyvä, koska aina on löydettävissä jotain pientä kuluneisuutta. Esitämme siis, että ohjeen muotoilu palautetaan aiempaan versioon, jossa Oivallinen -arvosanan voi saada, vaikka pientä kuluneisuutta havaitaan.  

Kohdassa Hyvä Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan todetaan, että tilojen, rakenteiden-, ilmanvaihtojärjestelmän, valaistuksen tai viemärijärjestelmän kunnossapidossa tai toimivuudessa on pieniä epäkohtia, mutta elintarviketurvallisuus ei heikenny. Esimerkiksi:

– Elintarvikehuoneiston tilat, joissa käsitellään suojaamattomia elintarvikkeita, näyttävät silmämääräisesti tarkasteltuna olevan kunnossa ja ehjiä, lukuun ottamatta pientä kuluneisuutta seinä- ja lattiapinnoissa.

– Tiloissa, joissa käsitellään suojattuja elintarvikkeita ja/tai muissa tiloissa (sosiaalitilat) esimerkiksi seinä- tai lattiapinnoissa on jonkin verran kuluneisuutta, pinnoitteen hilseilyä tai ruostumista. Kunnossapidolle on tarvetta, mutta korjaaminen ei ole kiireellistä.

– Tiloissa on kunnossapidon tarvetta, mutta toimija on laatinut asianmukaisen korjaussuunnitelman ja suorittaa korjaukset ajallaan. Korjaussuunnitelman toteuttamisen ajaksi käyttöön otetuissa poikkeusjärjestelyissä on pieniä epäkohtia.

Myös tässä kohdassa on tulkinta tiukentunut ja esitämme sen palauttamista aiemman ohjeversion mukaiseksi. Näemme mahdottomana ylläpitää tiloja niin, että niissä ei olisi yhtään pientä kuluneisuutta. Jos vuosisuunnittelussa arvioidaan remontin ajankohdaksi aika esimerkiksi kahden vuoden päähän, niin täyttääkö tämä velvoitteen ajallaan olemisesta? Esimerkiksi rakenteissa olevien halkeamien korjaus voi olla joskus todella ison remontin vaativa eikä sellaista investointia tehdä vain yhden yksittäisen lattiahalkeaman vuoksi. Mitä ovat pienet epäkohdat korjaussuunnitelman toteuttamisen ajaksi käyttöön otetuissa poikkeusjärjestelyissä? Entä onko kuluneisuus sosiaalitiloissa todella näin merkittävä elintarviketurvallisuuden kannalta?

Kohdassa Korjattavaa Toiminnassa on epäkohtia, jotka heikentävät elintarviketurvallisuutta tai johtavat kuluttajaa harhaan. Epäkohdat on korjattava määräajassa todetaan, että elintarvikehuoneistolla ei ole asianmukaista ja riittävää korjaussuunnitelmaa, korjaussuunnitelman aikataulussa on pysytty vain osittain, korjaussuunnitelmaa ei noudateta tai toiminnassa ei ole ryhdytty riittäviin poikkeusjärjestelyihin korjaussuunnitelman toteuttamisen ajaksi. Esimerkiksi:

– Toimimaton ilmanvaihto aiheuttaa tiivistymisveden runsasta muodostumista rakenteisiin.

– Väärin säädetty ilmanvaihto saa aikaan virheellisiä painesuhteita, jolloin ilma virtaa likaisista tiloista puhtaisiin tiloihin (esim. jätehuoneesta käsittelytiloihin).

Toteamme, että ohjeessa on merkittävä ero hyvä- ja korjattavaa -arvosanojen esimerkkien välillä: korjattavassa esitetään vakavia epäkohtia, hyvässä lähes täydellistä toimintaa. Voiko myymälää rangaista siitä, ettei remontin aikataulu pidä, jos se ei ole millään tavalla myymälän aikaansaama ongelma? Haluamme myös huomauttaa, että on tärkeää erottaa tarkastuksella, että myös ulkoilman olosuhteet vaikuttavat kosteuden tiivistymiseen etenkin kylmälaitteiden pinnoille eikä myymälä voi millään vaikuttaa siihen, että säätila on pitkään kostea ja helteinen eikä siihen pysty usein kiinteistöjen / kylmälaitteiden kuivausjärjestelmätkään. Lisäksi toteamme, että esimerkiksi ilmanvaihtoon vaikuttavat muutokset voivat isoissa kiinteistöissä (kauppakeskukset) olla todella haastavia ja pitkäaikaisia korjattavia.

2.3 Kalusteiden, laitteiden, vesilaitteiden ja työvälineiden kunnossapito

Kohdassa Hyvä Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan todetaan, että tiloissa, joissa ei käsitellä suojaamattomia elintarvikkeita, tai sosiaalitiloissa kalusteet, laitteet tai välineet ovat kuluneita.

Näemme, että sosiaalitilojen pukukaappien kuluneisuus ei ole niin merkitsevä asia elintarviketurvallisuudelle. Käsienpesupisteet ovat tärkeää pitää puhtaina ja tilat järjestyksessä, että ne voidaan pitää puhtaina, mutta jos pukukaapeissa tai kenkätelineissä ei sallita jatkossa kuluneisuutta, niin elintarvikehuoneiston vaatimuksia ohjataan silloin pois olennaisesta. Kysymme myös, onko elintarviketurvallisuuden näkökulmasta ratkaisevaa, että sosiaalitilojen kunto asetetaan kunnossapidon osalta samalle viivalle niiden tilojen kanssa, missä käsitellään pakkaamattomia elintarvikkeita? Esitämme kohtaa muutettavan niin, että sosiaalitilojen kalusteet ym. otetaan kohdasta pois.

3 Tilojen, pintojen ja välineiden puhtaus

3.5 Haitta- ja muut eläimet

Kohdassa Tarkastettavia asioita todetaan, että Haittaeläimiä (kuten jyrsijöitä, hyönteisiä, lintuja) tai niiden olemassaoloon viittaavia merkkejä

(kuten ulosteita, jyrsijöiden vahingoittamia materiaaleja tai mahdollisiin syötteihin on koskettu) ei ole havaittavissa elintarvikehuoneiston tiloissa tai piha-alueella.

Esitämme kohtaa muutettavaksi niin, että myymälöiden piha-alueilla, kuten parkkialueilla, olevat linnut luetaan pois ohjeesta. Myymälöiden parkkialueilla saattaa olla lintuja, vaikka siellä ei säilytettäisi mitään, mikä niitä sinne erityisesti houkuttelisi. Myymälän on mahdotonta estää lintujen tulo ulkona oleville parkkialueille.

Kohdassa Oivallinen Toiminta on vaatimusten mukaista todetaan, että haittaeläimiä tai merkkejä niistä ei ole havaittavissa elintarvikehuoneiston sisätiloissa.

Haittaeläimiä tai merkkejä niistä on havaittavissa esimerkiksi ulkosyöttilaatikoissa, jonka jälkeen tarkkailua on tehostettu suunnitelman mukaan ja loukkuja on asennettu.

Myymälähenkilökunta ei tee tarkastuksia ulkosyöttilaatikoihin, sillä ne ovat joko kiinteistön hallussa tai ainakin tuholaistorjuntayrityksen hallinnoimia. Käytännössä henkilökunta voi havainnoida vain jätöksiä, haittaeläinten jälkiä tai itse haittaeläimiä tiloissa.

Kohdassa Hyvä Toiminnassa on pieniä epäkohtia, jotka eivät heikennä elintarviketurvallisuutta eivätkä johda kuluttajaa harhaan todetaan, että

suunnitelman toteutuksessa on pieniä puutteita, esimerkiksi jos käytössä on syöttilaatikoita tai ansoja, niiden sijainnista pidettävä kartta ei ole ajan tasalla tai ne tarkastetaan harvemmin kuin on suunniteltu. Haittaeläimiä tai merkkejä niistä on havaittavissa elintarvikehuoneiston sisätiloissa, jonka jälkeen tarkkailua on tehostettu suunnitelman mukaan ja loukkuja on asennettu.

Näemme, että nykyisellään voidaan hetkellisesti lisätä loukkujen määrää, mutta lisäämisen tekee käytännössä aina tuholaistorjuntayritys. Esitämme kohtaa muutettavaksi niin, että myymälä voi viitata näiden yritysten tekemiin toimenpiteisiin ja raportointiin.

12 Elintarvikekohtaiset erityisvaatimukset

12.6 Salmonellaa koskevat erityistakuut ja tuonti-ilmoitukset

Kohdassa Tarkastettavia asioita todetaan, että omavalvonnan toteutumista arvioidaan tarkastamalla pistokokein (esimerkiksi 1-3 tuotetta, toiminnan

luonne ja laajuus huomioiden) salmonellaerityistakuihin ((EY) N:o 1688/2005) liittyvä

vaatimustenmukaisuus toteutuisi mm. sillä, että vaadittavat asiakirjat voidaan yhdistää toisiinsa sekä elintarvikkeisiin.

Esitämme, että kohdan loppuun lisätään tai elintarvikkeiden lähetysyksikköön. Lisäystä esitämme siksi, että asiakirjoissa on viittauksia kuljetuspakkauksiin kirjattuihin tuotekoodimerkintöihin, ei aina niinkään yksittäisiin elintarvikkeisiin (lihaa sisältäviin pakkauksiin). Kaupan järjestelmät perustuvat usein tuotekoodeihin, ja näiden tuotekoodien mukaan tuotteet tunnistetaan ensimmäisenä kaupan varastoissa.

Ohjeluvun arvosanakuvaukset asiakirjojen pienistä puutteista tai yhdistettävyydestä ovat valvontatilanteessa tulkinnanvaraisia. Ohjeessa olevia pieniä puutteita jää tulkinnanvaraiseksi, joten valvojan on mahdollista pitää toimintaa sen perusteella joko Oivallinen, Hyvä tai Korjattavaa -arvioiden mukaisena.

Ohjeen kohdassa Korjattavaa todetaan, että lainsäädännön vaatima kaupallinen asiakirja ei ole suoraan yhdistettävissä elintarvikkeeseen. Kohdassa pitää tunnistaa, mitä nimenomaan ko. elintarvikkeella tässä tarkoitetaan, etenkin jos elintarvikkeet voivat olla lähetysluettelossa selkeästi kuljetusyksikköinä eroteltuina niin, että saapuneet elintarvikkeet ovat eriteltyinä. Näemme, että suoraan -sana ei ole tässä käyttökelpoinen, jos lähetyksessä saapuvat elintarvikkeet ovat yhdistettävissä niiden mukana saapuviin asiakirjoihin säädöksen mukaisesti. Saapumisasiakirjassa voi olla tilausnumero, johon perustuen vastaanotto vertaa saapuivatko tilatut elintarvikkeet. Lähettäjän ja vastaanottajan käyttämät järjestelmät eivät välttämättä nimeä elintarvikkeita, vaan tuotteet on eritelty tuotekoodeilla ja siten yhdistettävissä tiettyyn elintarvikkeeseen.

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Anna Salminen
elintarvikeasiantuntija