Tutkimus: viinien myynnin salliminen ruokakaupassa ei lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta
Alkoholin kokonaiskulutus ei kasvaisi, vaikka mietojen viinien myynti ruokakaupassa sallittaisiin. Sen sijaan valikoimat laajenisivat, viinin hinta laskisi ja kotimaan verotulot lisääntyisivät. Suomalaisista 65 prosenttia on myynnin sallimisen kannalla. On aika jatkaa alkoholilain vapauttamista.
Päivittäistavarakauppa seuraa lakiuudistusten vaikutuksia alkoholinkulutukseen säännöllisesti. Aukiololain muutos 2016 lisäsi myyntipäiviä ja alkoholilain kokonaisuudistus toi vuonna 2018 ruokakaupan valikoimiin vahvat oluet ja aidot lonkerot. Huolellisesti valmistellut uudistukset vietiin käytäntöön onnistuneesti ja kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä.
Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut alkoholilain edellisen uudistuksen jälkeen. Lakia valmisteltaessa PTY teetti Taloustutkimuksella vaikutusarvion, joka osui erittäin lähelle uudistuksesta seuranneita muutoksia alkoholin kulutuksessa.
Nyt Taloustutkimus tutki PTY:n toimeksiannosta, miten mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vaikuttaisi alkoholin kokonaiskulutukseen, valtion verotuloihin ja Alkon myymäläverkkoon. Tutkimus sisältää laskelmat mietojen viinien myynnin vapauttamisen vaikutuksista matkustajatuontiin ja alkoholin ulkomaiseen verkkokauppaan. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kuluttajien mielipiteitä mietojen viinien myynnistä ruokakaupassa. Lisäksi haastateltiin kaupan alan asiantuntijoita alkoholilain vapauttamisen vaikutuksista.
Kokonaiskulutus vähenisi, valikoimat laajenisivat, hinnat laskisivat ja valtion verotulot kasvaisivat
Tutkimus osoittaa, että mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta 0,6 prosenttia eli 0,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina. Kokonaiskulutus koostuu vähittäiskulutuksesta ja tilastoimattomasta kulutuksesta (matkustajatuonti ja ulkomainen verkkokauppa) sekä tutkimuksesta poisrajatusta anniskelusta.
– Mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa lisää näiden tuotteiden kulutusta. Samanaikaisesti muiden juomaryhmien, esimerkiksi oluiden, välituotteiden ja väkevien alkoholijuomien, kulutus kuitenkin vähenee. Lisäksi tilastoimaton alkoholin kulutus vähenee, koska matkustajatuonti ja ulkomaiset verkkokauppaostot kokonaisuudessaan vähenevät. Nämä muutokset yhteensä laskevat alkoholin kokonaiskulutusta, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm.
Kaupan alan asiantuntijoiden mukaan kauppojen valikoimat voisivat sisältää esimerkiksi supermarket-kokoluokassa noin 100–300 nimikettä eri tuote- ja hintakategorioissa, joten kuluttajien valinnanvara kasvaisi. Erityisesti pienet ruokakaupat ja haja-asutusalueiden kaupat hyötyisivät asiakasvirtojen kasvusta sekä mietojen viinien myynnin että ruokamyynnin osalta. Tehokkaasti toimivassa päivittäistavarakaupassa viini voisi olla keskimäärin 10 prosenttia edullisempaa kuin Alkossa.
– Mietojen viinien myynti ruokakaupassa vähentäisi ulkomaisia verkkokauppaostoja ja matkustajatuontia ulkomailta. Koska ulkomaiset verkkokauppaostot ja matkustajatuonti eivät ole Suomen alkoholiverotuksen piirissä, uudistus kasvattaisi valtion verotuloja 2,3 prosenttia 1,37 miljardiin euroon, Holm arvioi.
Kuluttajilta vahva tuki viinin myynnin sallimiselle ruokakaupassa
Tutkimuksen mukaan kuluttajista 65 prosenttia pitää mietojen viinien myynnin sallimista ruokakaupassa hyvänä asiana ja vain 21 prosenttia pitää ajatusta huonona. Kantaansa ei osaa sanoa 14 prosenttia. Myynnin sallimisen puolella olevien osuus on aiempien tutkimusten tapaan kasvussa.
Kauppa on toteuttanut edelliset uudistukset vastuullisesti ja suomalaiset ovat valmiita ottamaan seuraavan askeleen. Päivittäistavarakauppa ry:n kärkitavoite tulevalle hallitusohjelmakaudelle on mietojen viinien myynnin vapauttaminen ruokakauppoihin.
– Vuosien mittaan on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa kuluttajat ovat toivoneet viinejä ruokakauppaan, mutta asia ei ole ottanut edetäkseen. Lainsäädännön kehittämistä tulee jatkaa kuluttajaa palvellen ja kilpailuun kannustaen. Alkoholilaki pitää päivittää vastaamaan nykyaikaa ja kaupan kansainvälistä toimintaympäristöä, sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.
Kauppa on vastuullinen ikärajavalvottujen tuotteiden myyjä
Päivittäistavarakaupan toimijat ovat tutkitusti vastuunsa tuntevia jälleenmyyjiä. Ne panostavat toimivaan ikärajavalvontaan ja viestivät siitä kuluttajille näkyvästi. Ulkomaisen verkkokaupan ja matkustajatuonnin kautta alkoholia sen sijaan päätyy myös vääriin käsiin.
Alkoholin käytöstä aiheutuvat haitat tulee edelleen ottaa huomioon. Alkoholin kulutus on kuitenkin vähenemässä ja enemmistö käyttää alkoholia varsin kohtuullisesti. Alkoholilainsäädäntöä kehitettäessä tuleekin löytää tasapaino haittojen ehkäisemisen ja kohtuukäyttäjien enemmistön palvelemisen välillä.
– Kaupassa myytävien alkoholittomien juomien suosio on kovassa kasvussa, eikä tavoitteena ole kääntää trendiä. Sen sijaan kauppa haluaa palvella kaikkia kuluttajia ja tuoda miedot viinit kaupan hyllyille muiden elintarvikkeiden rinnalle ja osaksi eurooppalaista ruokakulttuuria, Luoto kiteyttää.
Tutkimuksen tausta
Tutkimuksen toteuttivat Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy:n Pasi Holm ja KTT Lasse Mitronen, Mitroskooppi. Tutkimus perustuu empiiriseen kuluttajatutkimukseen marraskuussa 2021, kaupan alan asiantuntijoiden haastatteluihin lokakuussa 2021 sekä Valviran ja THL:n tilastoihin.
Kuluttajatutkimukseen osallistui 2 066 henkilöä. Aineisto kerättiin Taloustutkimuksen internetpaneelista.
Tutkimuksessa tarkastellaan alkoholijuomien vähittäiskulutusta: päivittäistavarakaupan ja Alkon myyntiä, matkustajatuontia ja ulkomaista verkkokauppaa. Anniskelu on rajattu tarkastelun ulkopuolelle.
Painokelpoinen infograafi täällä