Luonnos asetukseksi laitosten elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamiseksi
Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto on pyytänyt kirjeessään 20.11.2015 Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) lausuntoa otsikkoasiasta. PTY kiittää ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa:
Muutoksen tarkoituksena on parantaa pienteurastamojen toimintaedellytyksiä, mahdollistaa uusien riistan käsittelylaitosten hyväksymisiä, selkeyttää ajallisen erottamisen käytön mahdollisuutta laitoksissa sekä vähentää kaupallisiin asiakirjoihin liittyviä vaatimuksia ja hallinnollista taakkaa. Lisäksi muutoksella parannettaisiin lihantarkastuksen edellytyksiä pienteurastamoissa.
Liite 1: Laitosten rakenteelliset ja toiminnalliset vaatimukset
Luku 1. Yleiset rakenteelliset vaatimukset
Luonnoksessa esitetään, että kohtaa muutetaan siten, että se sallisi laitoksen hyväksyvälle viranomaiselle nykyistä enemmän tapauskohtaista harkintavaltaa toimintojen rakenteellisen ja ajallisen erottamisen osalta.
Luku 1. Yleiset rakenteelliset vaatimukset
Luonnoksessa esitetään, että kohtaa muutetaan siten, että se sallisi laitoksen hyväksyvälle viranomaiselle nykyistä enemmän tapauskohtaista harkintavaltaa toimintojen rakenteellisen ja ajallisen erottamisen osalta.
Näemme hyvänä, että laitoksissa sallittaisiin toimintojen ajallinen erottaminen nykyistä helpommin. Tämä kevennys on ehdottoman tärkeää saada koskemaan myös ilmoitettuja elintarvikehuoneistoja, joissa tällaiset tilanteet toistuvat useasti ja tarve ajalliselle erottamiselle on todellinen. Esimerkiksi myymälöissä edellytetään rakentamaan eri toiminnoille erillisiä työpisteitä ja niihin useita kalliita vesipisteitä, vaikka toiminnot voitaisiin suorittaa ajallisesti erotettuna samoja vesipisteitä käyttäen säästäen kustannuksia. Valvonnassa on hyvin monenlaisia tulkintoja rakenteellisista vaatimuksista ja onkin erittäin tärkeää saada riskien tulkinnoista selkeää ohjeistusta.
Luku 4. Kaupalliset asiakirjat
Luonnoksessa esitetään, että kohtaa muutetaan siten, että elintarvikkeen alkuperämaata ei tarvitsisi mainita kaupallisissa asiakirjoissa silloin, kun tieto alkuperämaasta löytyy pakkausmerkinnöistä.
Luonnoksessa esitetään, että kohtaa muutetaan siten, että elintarvikkeen alkuperämaata ei tarvitsisi mainita kaupallisissa asiakirjoissa silloin, kun tieto alkuperämaasta löytyy pakkausmerkinnöistä.
Näemme, että alkuperämaan kertominen pakkausmerkinnöissä keventää elintarvikevalmistajien hallinnollista taakkaa ja on sinänsä hyvä asia, jos tieto on kuluttajalle tarkoitettua informaatiota tuotetta ostettaessa. Asia pitää kuitenkin huomioida koko elintarvikkeiden toimitusketjussa niin, ettei muussa omavalvonta- ja valvontaohjeistuksessa vaadita pakkausetikettien arkistointia jakeluketjussa myöhemmin toimivilta toimijoilta sen vuoksi, että alkuperämaatieto on oltava takautuvasti jäljitettävissä irtomyynnissä olevista tuotteista ja valvojan tarkastettavissa eikä sitä ole saatavilla kaupallisesta saateasiakirjasta.
Kunnioittavasti
Päivittäistavarakauppa ry
Anna Salminen
elintarvikeasiantuntija
elintarvikeasiantuntija