Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain 4 §:n ja liitteen muuttamisesta

Yleistä

Päivittäistavarakauppa ry (PTY) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta.

PTY korostaa, että alkoholiverotuksen muutoksia tulee arvioida ennen kaikkea veropolitiikan ennakoitavuuden, veropohjan kestävyyden sekä kokonaisverokertymän näkökulmasta. Veromuutosten vaikutuksia ei tulisi tarkastella ainoastaan välittömien alkoholiverotuottojen perusteella, vaan myös niiden käyttäytymisvaikutusten sekä kotimaisen elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn kautta.

Alkoholiverotusta ei myöskään tulisi tarkastella irrallaan alkoholimarkkinoiden rakenteellisista muutoksista. Rajat ylittävä verkkokauppa ja alkoholin toimitusmyynti muuttavat markkinoita tavalla, joka korostaa veropolitiikan vaikutusta siihen, missä kulutus tapahtuu ja mihin verot lopulta kertyvät. Veropolitiikan tulisi tukea kulutuksen säilymistä kotimaisissa, vastuullisesti valvotuissa myyntikanavissa.

Verotuksen ennakoitavuus on yrityksille tärkeää

PTY pitää tärkeänä, että valmisteverotukseen tehtävät muutokset ovat yritysten näkökulmasta mahdollisimman ennakoitavia.

Esityksessä ehdotettu menettely, jossa vuoden 2027 verotasot vahvistetaan ensin indeksitarkistuksella ja niitä muutetaan tämän jälkeen vielä erillisellä lainsäädäntömuutoksella, lisää hallinnollista työtä sekä yrityksissä että viranomaisissa. Samalla se lisää epävarmuutta hinnoittelussa, hankinnoissa ja varastonhallinnassa sekä kasvattaa virheiden riskiä.

Verotuksen ennakoitavuus on tärkeä osa vakaata toimintaympäristöä. Yrityksille tulisi varata riittävästi aikaa valmistautua veromuutoksiin, jotta muutokset voidaan toteuttaa hallitusti ja kustannustehokkaasti.

Yritysten toimintaympäristön ennakoitavuuden kannalta olisi tärkeää välttää useiden samanaikaisten verotus- ja sääntelymuutosten kasautumista. Muutosten yhteisvaikutukset yritysten kustannuksiin ja hallinnolliseen taakkaan olisi arvioitava nykyistä kattavammin.

Vaikutusarviointia tulee täydentää

Esityksen mukaan veronkorotuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuottoja noin 20 miljoonalla eurolla vuodessa.

PTY katsoo, että vaikutusarviointia olisi perusteltua täydentää erityisesti käyttäytymisvaikutusten osalta. Suomessa alkoholiverotus kuuluu Euroopan korkeimpiin, minkä vuoksi veromuutosten vaikutus kulutuksen ohjautumiseen vaihtoehtoisiin hankintakanaviin on keskeinen osa verotuottojen arviointia.

Esityksessä todetaan matkustajatuonnin ja ulkomaisen verkkokaupan merkityksen kasvaneen, mutta niiden vaikutuksia ehdotetun veronkorotuksen jälkeen ei arvioida riittävän yksityiskohtaisesti. Myös sääntöjenvastaisen maahantuonnin mahdollinen lisääntyminen olisi perusteltua ottaa mukaan vaikutusarviointiin.

Vaikutusarvioinnissa olisi lisäksi syytä tarkastella kokonaisverokertymää. Mikäli kulutus siirtyy ulkomaisiin myyntikanaviin, menetetään alkoholiveron lisäksi myös arvonlisäverotuottoja sekä kotimaisen kaupan, logistiikan ja muiden palvelujen synnyttämiä työllisyys- ja yhteisöverovaikutuksia. Tämän vuoksi arvioinnissa tulisi tarkastella myös verotuottojen dynaamisia vaikutuksia eikä ainoastaan välitöntä alkoholiverokertymää.

Esityksessä arvioitu noin 20 miljoonan euron lisäverotuotto korostaa tarvetta arvioida huolellisesti, kuinka herkkä arvio on kulutuksen mahdolliselle siirtymiselle ja missä määrin käyttäytymisvaikutukset voivat pienentää tavoiteltua nettovaikutusta julkiseen talouteen.

Alkoholiverotuksen rakenteen tulisi olla mahdollisimman johdonmukainen

PTY pitää perusteltuna, että alkoholiverotuksen rakennetta tarkastellaan myös kilpailuneutraliteetin näkökulmasta. Lähtökohtana tulisi olla, että samankaltaisia käyttötarkoituksia palvelevia tuotteita kohdellaan verotuksessa mahdollisimman yhdenmukaisesti. Mikäli eri tuoteryhmille asetetaan toisistaan poikkeava verokohtelu, ratkaisujen tulisi perustua selkeisiin, läpinäkyviin ja tutkimusnäyttöön perustuviin perusteisiin.

Alkoholiverotuksen kilpailukykyä olisi perusteltua arvioida myös suhteessa Suomen lähialueisiin. Mikäli verorasitus kasvaa edelleen kilpailijamaita korkeammaksi, lisääntyy riski kulutuksen siirtymisestä rajat ylittävään kauppaan.

Veropohjan pitkän aikavälin kestävyys tulee turvata

PTY pitää tärkeänä, että alkoholiverotuksen vaikutuksia tarkastellaan myös pitkän aikavälin veropohjan näkökulmasta.

Alkoholin kokonaiskulutus on pitkällä aikavälillä vähentynyt samalla, kun vaihtoehtoiset hankintakanavat ovat lisääntyneet. Tämä kehitys korostaa tarvetta arvioida, missä määrin verokannan kiristäminen edelleen vahvistaa veropohjaa ja missä vaiheessa se alkaa siirtää kulutusta Suomen verotusvallan ulkopuolelle.

Riskinä on, että kulutus siirtyy yhä enemmän Suomen verojärjestelmän ulkopuolelle esimerkiksi matkustajatuonnin, ulkomaisen verkkokaupan tai muun rajat ylittävän kaupan kautta. Tällöin veronkorotusten vaikutus julkisen talouden vahvistamiseen voi jäädä arvioitua pienemmäksi samalla, kun vastuullisesti toimivien kotimaisten yritysten kilpailuasema heikkenee.

Kotimaisen vastuullisen vähittäiskaupan toimintaedellytykset tulee huomioida

Suomalainen päivittäistavarakauppa toimii tarkasti säännellyssä toimintaympäristössä ja vastaa osaltaan alkoholilainsäädännön tavoitteiden toteutumisesta muun muassa ikärajavalvonnan, henkilöstön koulutuksen ja omavalvonnan kautta.

Veromuutosten vaikutuksia arvioitaessa olisi tärkeää tarkastella myös sitä, miten muutokset vaikuttavat kotimaisten yritysten kilpailukykyyn suhteessa sellaisiin hankintakanaviin, joita suomalainen viranomaisvalvonta ei tavoita yhtä tehokkaasti. Veropolitiikan tulisi kannustaa kulutuksen säilymiseen kotimaisissa, vastuullisesti valvotuissa myyntikanavissa eikä ohjata sitä niiden ulkopuolelle.

Lopuksi

PTY katsoo, että alkoholiverotuksen tulee perustua pitkäjänteiseen ja ennakoitavaan veropolitiikkaan sekä mahdollisimman kattavaan vaikutusarviointiin. Arvioinnissa tulisi nykyistä laajemmin ottaa huomioon käyttäytymisvaikutukset, matkustajatuonti, rajat ylittävä verkkokauppa, harmaa talous sekä veromuutosten vaikutukset kokonaisverokertymään.

Veropolitiikan tavoitteena tulisi olla julkisen talouden vahvistaminen tavalla, joka säilyttää kulutuksen kotimaisessa verojärjestelmässä ja tukee vastuullisesti toimivia suomalaisia yrityksiä. Tällöin voidaan samanaikaisesti turvata veropohjan kestävyys, kotimainen työllisyys sekä alkoholilainsäädännön tavoitteiden toteutuminen.

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry
toimitusjohtaja Tuula Loikkanen