Lausunto valtioneuvoston maatalouspoliittisesta selonteosta

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt Päivittäistavarakauppa ry:ltä (PTY) kirjallista lausuntoa otsikkoasiassa. PTY kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu asiassa seuraavaa:

Selonteko on tarpeellinen hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Koko Suomen mahdollisuuksien, maaseudun elinvoiman ja huoltovarmuuden edistäminen sekä alueiden eriarvoistumisen torjuminen edellyttävät tuoretta tilannekuvaa ja ohjelmallista näkemystä. Selonteon aikajänne ulottuu 2040-luvulle. Pitkäjänteisyys onkin perusteltua maaseudun pitkään jatkuneen ja monilta osin kielteisen kehityksen kääntämiseksi ja korostaa selonteon tärkeyttä edellyttäen samalla kaikkien maaseudun kannalta oleellisten tekijöiden huomioimista.

Päivittäistavarakaupan palveluiden puutteellinen huomioiminen selonteossa

Maaseudulla ei voi asua ilman ruokakauppaa. Myös vapaa-ajan viettäminen maaseudulla ja etätyö vaativat ruokavarastojen täydentämistä riittävän lähellä sijaitsevasta kaupasta. Vuonna 2004 Suomessa oli 664 kyläkauppaa, kun niitä vuonna 2024 oli jäljellä tästä enää alle neljännes, 155 kyläkauppaa. Selonteon välttämättömyyspalveluita koskevassa luvussa 3.5.4 mainitaan, että kyläkauppatuella on osin turvattu päivittäistavarakauppapalveluiden ja niihin liittyvien palveluiden saatavuus harvaan asutulla ja ydinmaaseudulla sekä saaristossa. Näemme, että kyläkauppatuki on erinomainen väline paikkaamaan pienten kauppojen alhaisesta liikevaihdosta aiheutuvaa heikkoa tulosta, mutta kasautuvan investointivelan maksamisessa siitä ei juurikaan ole apua, eikä päivittäistavarakaupan palveluita maaseudulla ole sen avulla turvattu. Myöskään kriisiaikojen ruokahuollon turvaamiseksi Suomessa ei riitä noin 300 suuren myymälän varustaminen aggregaateille, kun pienten kauppojen verkosto harvenee nopeasti (vrt. Toimintavarma myymäläverkosto -hanke, selonteon s. 75).

Vuonna 2025 kyläkauppatukea myönnettiin 123 tukikelpoiselle myymälälle noin 9300 euroa myymälää kohti. PTY:n selvityksen mukaan kyläkaupan tulos laski vuosina 2014-2017 alle puoleen ollen vuonna 2017 keskimäärin 8700 euroa myymälää kohti (Purosalo 2019). Vuonna 2023 PTY teki jäsenyrityksilleen kyselyn pienten maaseudun päivittäistavarakaupan myymälöiden investointitarpeesta kylmälaitteisiin ja muuhun myymälän lämpötilanhallintaan vaikuttavaan tekniikkaan (lämpö, ilmastointi ja valaistus). Investointivelkaa myyntipinta-alaltaan alle 400 neliömetrin myymälöissä oli yhteensä noin 260 000 euroa, josta noin 190 000 euroa johtui tarpeesta uusia myymälän kylmälaitteet. Kylmälaitteiden uusiminen pienissä maaseudun kaupoissa on tehtävä vuoteen 2030 mennessä, jolloin EU:n F-kaasuasetuksen mukaan kyseisiin laitteisiin sopivia kylmäaineita ei saa enää käyttää. Asetuksen myötä niitä ei myöskään ole enää tuolloin markkinoilta saatavissa.

Suomessa ei ole herätty siihen, että vuoteen 2030 mennessä suuri osa maaseudun pienistä päivittäistavarakaupan myymälöistä lopettaa toimintansa ilman niille kohdennettua investointitukea. Selonteon suosituksen 14 (s. 118) mukaan välttämättömyyspalveluiden saatavuus voidaan turvata mm. turvaamalla ja tarkistamalla kyläkauppatuen taso ja laajentamalla sitä tunnistamalla ilmastotavoitteita ja varautumisen tarve. On kuitenkin selvää, että maaseudun pienten päivittäistavarakaupan myymälöiden toiminnan jatkuminen 2030-luvulla edellyttää, että niiden investointivelkaa ryhdytään kattamaan niille kohdennetulla investointituella, joka huomioi realistisesti tarvittavan tuen määrän ja tuensaajan mahdollisuuden kattaa tuelle määrättävän omarahoitusosuuden. Asia tulisi huomioida valiokuntakäsittelyssä.

PTY on esittänyt, että vuoden 2027 valtion budjettiin tehtäisiin varaus maaseudun pienten kauppojen investointituelle:

• Investointitarve on noin 200 000–300 000 euroa / myymälä.
• Investointitarpeesta huomattava osa aiheutuu EU:n F-kaasuasetuksen 1.1.2030 voimaan tulevista määräyksistä.
• Kohtuullinen investointituen omarahoitusosuus olisi esimerkiksi 10 prosenttia.
• Riittävä varaus valtion budjettiin olisi noin 6–10 miljoonaa euroa vuodessa.
• Tämä riittää noin 25–40 myymälän kunnostamiseen vuodessa.
• Vuosina 2027–2030 voitaisiin kunnostaa 100–160 maaseudun pientä myymälää.
• Tuki olisi kustannustehokas ja sen vaikutus maaseudun asuttavuudelle ja huoltovarmuudelle olisi huomattava.

Kaupan palvelut on käytännössä rajattu maaseudun yritystukien (laki 1325/2022 maaseudun kehittämisen tukemisesta rahoituskaudella 2023–2027) ja yleisten yritystukien (yritystukilaki 758/2021) ulkopuolelle. Esimerkiksi yrityksen kehittämisavustusta myönnetään yritystukilain 5 §:n nojalla ”innovatiivisiin, kasvuun tai kansainvälistymiseen liittyviin kehittämistoimenpiteisiin sekä aineellisiin ja aineettomiin investointeihin”. Pienten kauppojen toimintaa maaseudun ruokahuollosta ja huoltovarmuudesta huolehtimiseksi ei siis pidetä tukikelpoisena yritystoimintana. Itä-Suomen yliopiston v. tekemän kyläkauppatuen vaikutusarvion mukaan kyläkauppatukea saaneiden kyläkauppojen palvelualueilla asui 142 000 ihmistä eli 2,6 prosenttia maan väestöstä (maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2024:4). Näille ihmisille kyseiset 123 myymälää ovat ratkaisevan tärkeä arjen mahdollistaja normaaliaikoina ja kriisitilanteissa.

Ruotsissa maaseudun pienten päivittäistavarakaupan myymälöiden jatkosta 2030-luvulla on huolehdittu maaseutuohjelmaan liittyvällä rahoituksella. Ne ovat voineet saada kylmälaiteinvestointeihinsa 90 prosentin tuen. (https://jordbruksverket.se/stod/service-och-satsningar-pa-landsbygden/kommersiell-och-offentlig-service).

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Ilkka Nieminen
johtaja