Lausunto: Valmiuslaki

Päivittäistavarakauppa ry kiittää Oikeusministeriötä mahdollisuudesta lausua valmiuslakityöryhmän mietinnön ehdotuksesta uudeksi valmiuslaiksi.

Yleistä

Päivittäistavarakauppa on kriittinen osa Suomen elintarvikehuoltoa. Päivittäistavarakaupan toiminnoilla varmistetaan, että tuotteita saadaan toimitettua kansalaisten ja muiden asiakkaiden ostettavaksi ja hyödynnettäväksi koko Suomen kattavan jakelu- ja myymäläverkoston kautta. Elintarvikehuolto perustuu jatkuvasti toimivaan jakeluun, jota häiriötilanteissa täydentää jossain määrin toimitusketjun puskurointikyky ja kansalaisten kotivara. Poikkeusoloissa on varmistettava, että jakelukyky saadaan ylläpidettyä mahdollisimman täysimääräisenä, jotta kansallinen tavoite väestön turvaamisesta saadaan toteutumaan.

Päivittäistavarakaupan näkökulmasta on välttämätöntä, että lisätoimivaltuuksia koskevassa sääntelyssä huomioidaan koko elintarvikeketjun toimivuus tuotannosta jalostukseen, logistiikkaan, jakeluun ja maksujärjestelmiin saakka. Erityisesti jakeluverkoston, kuljetuskapasiteetin, maksuliikenteen ja tietoliikenneyhteyksien turvaaminen on kriittistä väestön toimeentulon ja hyödykkeiden saatavuuden näkökulmasta. Toimivaltuuksien käyttöönoton tulee olla viimesijaista, alueellisesti ja ajallisesti rajattua sekä perustua ennalta määriteltyihin ja läpinäkyviin kriteereihin.

Muuttunut toimintaympäristö tekee tarpeelliseksi selkeyttää toimintamahdollisuuksia ja luoda työkaluja käyttöön poikkeustilanteita ajatellen. Lausunnossa esiin tuodut kohdat liittyvät monelta osin siihen, että käytännön soveltaminen vaatii pitemmälle menevää yhteistä suunnittelua ja harjoittelua, jotta suorituskyky poikkeustilanteissa taataan. Suunnittelun ja harjoittelun koordinointivastuut ja pääasialliset toimet tulee ilmetä selkeästi lakitekstissä, näin varmistetaan toteutus ja kansallinen yhdenmukaisuus.

Käytännön toimeenpanon onnistuminen edellyttää, että vaikeimmin toteutettavat toimivaltuudet, kuten ostolupamenettelyt, kiintiöinti, allokointipäätökset ja polttoaineen priorisointi, suunnitellaan ja harjoitellaan normaaliaikana tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Yritysten hallinnollinen kapasiteetti kriisitilanteessa on rajallinen, minkä vuoksi lupamenettelyjen ja raportointivelvoitteiden tulisi perustua mahdollisimman pitkälle yhden luukun periaatteeseen. Lisäksi toimenpiteet on sovitettava yhteen EU:n sisämarkkinavelvoitteiden kanssa ja niiden tulee ensisijaisesti turvata kotimaisen väestön huoltovarmuus samalla kun varmistetaan, ettei sääntely tarpeettomasti heikennä arvoketjujen kansainvälistä toimivuutta.

I OSA. Yleiset säännökset ja varautuminen

2 luku. Varautumisvelvollisuus

Muut 2 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot:

Viranomaisten varautumissuunnittelussa, tilannekuvatoiminnoissa ja harjoittelussa tulee huomioida yhteistoiminta kriittisten yritysten kanssa, erityisesti huoltovarmuusverkoston ja poolitoiminnan kautta. Elinkeinoelämän ja muun yksityisen sektorin vapaaehtoinen ja sopimusperusteinen varautuminen on suorituskyvyn kannalta tärkeä elementti, joka tulee yhteensovittaa viranomaissuunnitteluun mahdollisimman kiinteäksi.

II OSA. Poikkeusoloista päättäminen ja hallinnon erityisjärjestelyt

3. luku Poikkeusoloista ja lisätoimivaltuuksien käyttöönotosta päättäminen

Lisätoimivaltuuksien käyttöönottomenettelyä (13-20 §) koskevat huomiot:

Pidämme välttämättömänä suunnitella jo valmiiksi ennakoitavissa olevien lisätoimivaltuustarpeiden osalta valmiit toimenpiteet, jotta käyttöönotto olisi mahdollisimman nopeaa. Nopea reagointi on useimmissa tilanteessa kriittistä (vrt. Espanjan sähkökatkot).

4 luku. Poikkeusolojen hallinnan ohjaus ja hallinnon erityisjärjestelyt

4 luvun säännöksiä ja säännöskohtaisia perusteluja koskevat huomiot:

Poikkeusolojen valtakunnallisen ohjauksen kohdistuessa yritysten toimintaan on määriteltävä, minkälaisella rakenteella saadaan riittävä toimiala-asiantuntemus päätöksenteon pohjaksi. Pidämme välttämättömänä, että rakenteessa on kattava edustus huoltovarmuusverkostosta ja poolitoiminnasta.

III OSA. Lisätoimivaltuudet

7 luku. Työvoiman saatavuuden turvaaminen

Epäselväksi jää, koskeeko kirjaukset kriittiseksi tunnistettua toimijoita, kuten CER- tai huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä.

9 luku. Sotilaallisen puolustusvalmiuden turvaaminen

61 § On huomioitava, että jossain tilanteessa voi olla tarpeen suojata elintarvikehuollon keskeisiä kiinteistöjä ja varmistaa niiden toimintaa esim. teiden rakentamisella. Tämä voitaisiin tehdä synergiassa puolustusvalmiuden nostamisen kanssa.

62 § Liikkumisrajoituksissa on huomioitava välttämättömän elintarvikejakelun varmistaminen.

12 luku. Väestön toimeentulo sekä yhteiskunnalle välttämättömien hyödykkeiden ja palveluiden turvaaminen

87 §. Väestön maksukyvyn ja toimeentulon turvaaminen poikkeusolojen erityistuella

Maksujärjestelmät ja tietoliikenneyhteydet tulee käsitellä kriittisenä infrastruktuurina, jonka toimintavarmuus turvataan ensisijaisesti.

Pidämme välttämättömänä, että menettelyt suunnitellaan etukäteen ja varmistetaan, että ne ovat yhteensopivia kauppojen maksamiseen liittyvien prosessien kanssa. Vain näin varmistetaan, että kansalainen saa tarvitsemansa hyödykkeet.

13 luku. Välttämättömien hyödykkeiden ja palvelujen saatavuuden turvaaminen

88 § Välttämättömien hyödykkeiden ja palveluiden saatavuuden turvaaminen tietyille viranomaisille ja elinkeinonharjoittajille

Päivittäistavarakaupan valikoima sisältää yhteiskunnan toimivuuden tai puolustusvalmiuden turvaamiseksi välttämättömiä hyödykkeitä. Pidämme tärkeänä, että nämä tunnistetaan ennakkoon ja toimintaa suunnitellaan, sekä harjoitellaan yhteistoiminnassa yritysten kanssa. Viranomaisten tarpeet ymmärtämällä ja ennakkosuunnittelulla on mahdollista varmemmin toteuttaa päivittäistavarakaupan pääasiallinen toiminta väestön turvaamiseen liittyen.

89 § Välttämättömän hyödyketuotannon turvaaminen

Ostolupakäytäntöjen suunnittelun ja harjoittelun osalta on hyvä tiedostaa, että päivittäistavarakaupoilla on omien merkkien osalta sopimusvalmistajia. Näin ollen myös päivittäistavarakauppojen pitää olla yhteisessä suunnittelussa mukana.

90 § Kulutushyödykkeiden riittävyyden turvaaminen

On huomioitava, että elinkeinonharjoittajan mahdollisuudet rajoittaa hyödykkeiden luovuttamista (per asiakas tai myyntitapahtuma) on haasteellista toteuttaa ja rajoituksia on mahdollista kiertää. Kaupoilla ei myöskään ole näkymää toistensa toimintaan (mm. kilpailulain johdosta), eikä yhteistä järjestelmää ole rajoitusten hallitsemiseksi. Lisäksi joudutaan huomioimaan tietosuojaan liittyvät tekijät esim. mahdollisia asiakasrekistereitä käytettäessä. On myös tiedostettava, että rajoitukset aiheuttavat vaikean hamstrausilmiön ja turvallisuusriskejä erityisesti myymälöihin ja tätä pitää hallita mm. viranomaisviestinnällä.

Ostokiintiön käytön kannalta on varmistettava, miten toteutusmalli sopii yhteen kaupan toimintojen osalta ja teknisestä näkökulmasta. Kaupan toimijoiden on oltava näin ollen suunnittelussa tiiviisti mukana, jotta toimiva malli saadaan suunniteltua.

Käytännön toteutuksen onnistumiseksi on välttämätöntä harjoitella prosesseja normaaliaikana. Luonteva koordinoiva taho on ministeriötaso, joka koordinoi käytännön suunnittelua viranomaisten, kuntien ja esim. huoltovarmuusverkoston poolitoiminnan kanssa yhteisesti. Tekstissä olisi täsmennettävä, mitä toimet suunnittelun edistämiseksi ovat. Kriittisiksi luokiteltavat tuotteet tulee tunnistaa etukäteen mahdollisimman laajasti, jotta suunnittelua voidaan tehdä ja yritykset voivat huomioida nämä omassa suunnittelussaan.

Päivittäistavarakaupan kaksi isointa toimijaa on suoraan kilpailulainsäädännön nojalla määräävässä markkina-asemassa. Kilpailulainsäädännön rajoitukset yhteistyölle täytyy ottaa huomioon lisävaltuuksien asettamisessa.

91 § Kulutushyödykkeiden hintasääntely

Hintasääntelyssä on huomioitava toiminnan edellytykset ja kannattavuus, sekä mahdollinen valikoiman kaventuminen. Olisi tarpeellista täsmentää, miten korvauksiin liittyviä menettelyjä voidaan soveltaa tällaisessa tapauksessa.

Päivittäistavarakaupan kaksi isointa toimijaa on suoraan kilpailulainsäädännön nojalla määräävässä markkina-asemassa. Kilpailulainsäädännön rajoitukset yhteistyölle täytyy ottaa huomioon lisävaltuuksien asettamisessa.

92 § Ulkomaankauppaan kohdistuvat toimenpiteet

Tuonnin rajoittamista tulee käyttää erittäin harkitusti, koska vienti tukee kansallista toimintakykyä.

17 luku. Energia-, vesi- ja jätehuollon turvaaminen

124 § Polttoaineiden saannin varmistaminen tietyille viranomaisille tai tiettyyn toimintaan

Säännöstelyn pohjana tulee olla toimintojen ja toimialojen priorisointiin liittyvä laaja suunnittelu. Tämä vaatii monialaisen yhteistyön ja kattavat säännöllisesti ylläpidetyt tiedot yritysten tuottamista kriittisistä palveluista.

Priorisointimenettely ja polttoaineen allokointi on aiemmin jäänyt epäselväksi yritysten näkökulmasta. Käytännön toteutuksen onnistumiseksi on prosesseja harjoiteltava normaaliaikana. Luonteva koordinoiva taho on Huoltovarmuuskeskus, jonka tulee koordinoida käytännön suunnittelua viranomaisten ja esim. huoltovarmuusverkoston pooliyritysten kanssa yhteisesti.

On huomioitava myös, että yrityksen kannalta kriittiseksi muodostuu polttoaineen lisäksi samaan aikaan myös esimerkiksi kaluston saatavuus jakelun toteuttamiseksi. Yrityksen kannalta ideaalinen tilanne olisi se, että eri lupia, joita tarvitaan jakelun toteuttamiseksi ei tarvitsisi hakea eri paikasta, vaan ns. ”yhden luukun kautta”.

19 luku Ruoantuotannon turvaaminen

138 § Elintarvikealan tuotannon ohjaaminen

Tuotannon ohjaamisessa on otettava huomioon vaikutukset koko elintarvikeketjuun, esimerkiksi vaikutukset kykyyn jaella tuotteita ja varmistaa saatavuus kansalaisille. Suunnittelun pohjana tulee olla toimintojen ja toimialojen välinen laaja yhteistyö.

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Tuula Loikkanen
Toimitusjohtaja

Joni Metsola
Valmiuspäällikkö