Suomalainen juomapakkausten palautusjärjestelmä kelpaisi malliksi koko Euroopalle
Suomessa kauppa ja juoma-alan yritykset ovat kehittäneet pantillisten juomapakkausten kierrätykselle erinomaisesti toimivan järjestelmän. Ilman poikkeuksia eurooppalainen pakkaus- ja pakkausjäteasetus on palauttamassa Suomea vuosikymmeniä taaksepäin ja pakottamassa siirtymään takaisin pestävien lasipullojen käyttöön.
Suomalaiset palauttavat pulloja ja tölkkejä vuosittain yli 2,3 miljardia kappaletta. Juomapakkausten huima yli 97 prosentin kierrätysaste osoittaa, mitä kiertotalous voi parhaimmillaan olla. Kaikki kierrätysjärjestelmän keräämät juomapakkaukset toimitetaan uusien juomapakkausten valmistukseen.
EU:n pakkauksia ja pakkausjätettä koskeva asetus uhkaa kuitenkin romuttaa tämän menestystarinan. Ilman poikkeuksia Suomi joutuisi palaamaan vuosikymmenten taakse ja ottamaan uudelleen käyttöön pestävät lasipullot, vaikka nykyinen järjestelmä toimii erinomaisesti.
Asetuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä vähintään 10 prosenttia juomapakkauksista tulisi olla uudelleenkäytettäviä. Tämä koskisi oluiden ja virvoitusjuomien lisäksi myös esimerkiksi mehuja ja smoothieita.
Uudet vaatimukset lisäisivät kustannuksia ja päästöjä
Pantillisen palautusjärjestelmän kautta juomapakkaukset kiertävät raaka-aineena, eivät uudelleenkäytettävinä pakkauksina. Uudelleenkäyttötavoitteiden toteuttaminen vaatisi juomia valmistavalta teollisuudelta ja kaupalta satojen miljoonien eurojen investointeja uusiin tuotantolinjoihin, pesulaitteisiin ja varastoihin. Uudelleenkäytön vaatima pesuprosessi kasvattaa myös veden, kemikaalien ja energian kulutusta. Samalla painavien lasipullojen kuljettaminen lisäisi väistämättä ilmastopäästöjä, koska ne painavat muovia ja alumiinia enemmän.
Jos pantilliset muovipullot vaihdetaan uudelleenkäytettäviin, Suomen muovipakkausten kierrätysaste laskee merkittävästi ja Suomi uhkaa jäädä entistä kauemmaksi EU:n kierrätystavoitteista. Tällä hetkellä pantilliset muovipullot kattavat yli kolmanneksen muovipakkausten kierrätyksestä.
Toimivat järjestelmät tulisi huomioida EU-sääntelyssä
Ruoka- ja juoma-alan sekä kaupan etujärjestöt ja Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) ovat vedonneet Euroopan komissioon ja EU-päättäjiin toimivan kierrätysjärjestelmän ylläpitämiseksi.
Nykyisellä komissiolla on vahva ote sääntelyn sujuvoittamiseen. Loppuvuoden aikana komissiolta odotetaan tulkintaohjeita uudesta pakkaus- ja pakkausjäteasetuksesta. Ohjeiden avulla komissio voisi rajata uudelleenkäyttötavoitteiden ulkopuolelle kertakäyttöiset pakkaukset, jotka saavuttavat korkean, esimerkiksi yli 90 prosentin, kierrätysasteen.
Näin voitaisiin varmistaa jo nyt erinomaisesti toimivien järjestelmien jatkuvuus, ja tuoda se koko Euroopan käyttöön.