Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain muuttamiseksi

Luonnos hallituksen esitykseksi jätelain muuttamiseksi

Päivittäistavarakauppa ry (PTY) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja esittää näkemyksenään seuraavaa:

33 § Kunnan toissijainen jätehuoltopalvelu

Toissijaisia jätehuoltopalveluita käyttävien jätteen tuottajien hallinnollinen taakka kasvaisi, kun niiden tulisi jatkossa perustella tarjouksen hylkääminen materiaalitorissa.

Tarjousten hylkäämisen hyväksyttävistä perusteista säädettäessä tulisi pyrkiä selkeyteen ja yksiselitteisyyteen. Hylkäämiseen tulee riittää, että tarjouksen hinta ylittää kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävän hinnan. Hyväksyttävänä hylkäysperusteena tulee hyväksyä myös kunnan tarjousta pidemmät kuljetusmatkat.

Materiaalitorin v. 2019 säädetty käytön alaraja 2000 euroa on liian alhainen. Sitä tulee korottaa vähintään kustannusten nousua vastaavasti. Rajaa tulee edelleen korottaa hallinnollisen taakan vähentämiseksi, mikäli materiaalitorin käytöstä annettavia määräyksiä kiristetään esityksen mukaisesti.

Esityksessä todetaan hallinnollisen taakan kohdistuvan erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin harvaanasutuilla alueilla. Näiden yritysten toimintaedellytyksiä ei tule heikentää lisäsääntelyllä. Hallitusohjelman mukaan EU-lainsäädännön kansallisesta lisäsääntelystä tulee muutenkin pidättäytyä.

36 § Kunnan järjestämä jätteenkuljetus

Kuntien velvoittaminen kilpailuttamaan jätteenkuljetuksensa olisi tarpeetonta sääntelyä. Luonnoksessa todetaan, että kilpailuttaminen on jo nykyisellään vallitseva toimintatapa, eikä muutos merkitsisi muutosta nykyiseen markkinatilanteeseen. Käytännössä kunnat ovat jo hankkineet jätteenkuljetuspalvelut kilpailutuksen perusteella yksityisiltä yrityksiltä eräitä yksittäisiä poikkeustilanteita lukuun ottamatta. Toimivia ratkaisuja pidä sulkea pois lainsäädännöllä. Harvaan asutussa maassa jätehuolto on muutenkin haastavaa pitkien etäisyyksien takia.

78 § Kunnan jätemaksu

Pidämme perusteettomana sitä, että kunnan toissijaisesta jätehuoltopalvelusta perittävän jätemaksun tulisi sisältää kohtuullinen tuotto toimintaan sitoutuneelle pääomalle. Toissijaisen jätehuoltopalvelun peruste on markkinaehtoisten palveluiden puute. Harvaan asutuilla seuduilla tulee säilyä yritystoiminnan edellytykset, eikä kuntien jätepalveluiden hinnoittelua tule lainsäädännöllä kiristää, vaan menettely tältä osin tulee jättää kuntien arvioitavaksi.

145 a § Sidos- ja hankintayksiköitä koskevat erityiset säännökset

Kannatamme jätelain 145 a §:ään ehdotettua kirjausta, jolla jätetoimialalle säädettäisiin poikkeus hankintalain sidosyksikkösääntelyyn ehdotetusta 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta. Pidämme kuitenkin huolestuttavana sitä, että samassa pykälässä sidos- ja hankintayksiköiden ulosmyyntiraja puolitettaisiin nykyisestä 10 prosentista 5 prosenttiin. Näillä yksiköillä on markkinoiden toiminnan tehokkuuden, luotettavuuden ja ennakoitavuuden kannalta oma tärkeä roolinsa, jonka muutos vaarantaisi. Jätehuollon on toimittava myös kriisi- ja poikkeusoloissa. Se on tärkeä osa kansallista huoltovarmuutta.

Jätelain uudistamisen yhteydessä on arvioitu tarvetta kiristää biojätteen käsittelyvaatimuksia. Erityisesti huomiota on kiinnitetty kaupan, elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteissä olevien epäpuhtauksien poistamiseen ennen biojätteen mädätystä biokaasulaitoksilla. Mikäli biojätteen käsittelyn teknisiä vaatimuksia kiristetään, tarjonta markkinoilla keskittyy, jolloin saattaa syntyä alueellisia monopoleja. Kuntien toissijaisen jätehuoltopalvelun käytön rajoittaminen ei ole perusteltua ennen kuin tiedetään, muuttuvatko biojätteen käsittelyvaatimukset.

Huomiot ehdotusten pääasiallisten vaikutusten tarkastelusta

Esityksessä todetaan, että Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) sidosyksikköjä koskevan tuoreen ratkaisun C‑692/23 takia lainmuutoksen vaikutuksista ei voida antaa kovinkaan luotettavia määrällisiä arvioita. EUT vahvisti, että sidosyksikön asemassa olevan konsernin emoyhtiön ulosmyyntiä arvioitaessa huomioidaan koko konsernin toiminta, myös tytäryhtiöiden markkinaehtoinen myynti, mikä kiristää sidosyksikköasemaan liittyvää arviointia merkittävästi. Kun EUT:n tuomio jo entisestään rajaa sidosyksikköjen toimintaa markkinoilla, jää epäselväksi, miksi Suomessa nähdään tarpeelliseksi edelleen vähentää niiden toimintaa varsinkin, kun muutoksen vaikutuksia ei voida luotettavasti arvioida. Suomi on pinta-alaltaan suuri ja harvaanasuttu maa, jossa jätealan markkinaehtoiselle toiminnalle muodostuu luonnollisia, maantieteellisiin etäisyyksiin ja toiminnan volyymiin liittyviä rajoja. Suurin osa EU:n jäsenvaltioista ei ole rajannut kuntien jätealan sidosyksiköiden ulosmyyntiä hankintadirektiivin 20 % rajaa tiukemmin, kun taas Suomessa toimitaan jo nyt 10 %:n rajan puitteissa. Rajan laskeminen edelleen 5 prosenttiin ei liene perusteltua. Jätteen tuottajien jätehuoltokustannusten arvioidaan kasvavan. Palveluiden saatavuus voi joillakin alueilla heikentyä ja kuljetusmatkat voivat pidentyä. Esityksen kokonaishyöty ei nouse esille vaikutusten tarkastelussa. Markkinoiden toiminta ei tehostu jätehuollon hintojen noustessa.
 
Kunnioittavasti
 
Päivittäistavarakauppa ry
Ilkka Nieminen
johtaja