Kommentti: Kilpailusta kannattaa keskustella faktojen pohjalta

Iltalehden Näkökulmassa (7.6.) esitettiin, että suomalainen kuluttaja maksaa ruoastaan liikaa, koska päivittäistavarakaupassa ei ole kilpailua. Väite on kärjekäs, mutta se ei vastaa sitä kuvaa, jonka viranomaisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden selvitykset Suomen markkinoista antavat.

On totta, että Suomen päivittäistavarakauppa on keskittynyt kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa. Sen ovat todenneet niin Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) kuin OECD. Keskittynyt markkina ei kuitenkaan tarkoita samaa asiaa kuin kilpailun puuttuminen. Eikä tutkimuksista ole seurannut johtopäätöstä, että kuluttajahinnat johtuisivat yksinomaan markkinarakenteesta tai että markkinan pilkkominen automaattisesti laskisi hintoja.

Kirjoituksessa väitetään, ettei Suomessa ole kilpailua. Tämä ei ole viranomaisten arvio. KKV on tunnistanut markkinoiden keskittymisen, mutta samalla tarkastellut kilpailua laajemmin kuin pelkästään markkinaosuuksien kautta. Päivittäistavarakaupassa kilpaillaan hinnoilla, valikoimilla, palveluilla, sijainneilla, aukioloajoilla, digitaalisilla palveluilla ja kanta-asiakasjärjestelmillä. Myöskään OECD ei ole päätynyt johtopäätökseen, jonka mukaan Suomen päivittäistavarakaupassa ei olisi kilpailua tai että markkinarakenteiden pakollinen pilkkominen olisi ratkaisu kuluttajahintojen alentamiseen.

Keskustelussa jää usein huomiotta myös se, että KKV on nostanut esiin vahvan ostajavoiman mahdolliset kuluttajahyödyt. Suuret hankintavolyymit voivat alentaa ostohintoja ja välittyä kuluttajille alempina hintoina.  

Kirjoituksessa esitetään myös, että tukku- ja vähittäiskaupan erottaminen lisäisi kilpailua ja laskisi kuluttajahintoja. Kansainvälisesti tarkasteltuna on itse asiassa hyvin tavallista, että suuret vähittäiskauppaketjut omistavat tai kontrolloivat omia hankinta-, logistiikka- ja tukkutoimintojaan. Vertikaalinen integraatio on vähittäiskaupassa pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Eikä ole olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että näiden rakenteiden pakollinen purkaminen alentaisi kuluttajahintoja. Päinvastoin on mahdollista, että hankinnan, logistiikan ja jakelun tehokkuuden heikkeneminen nostaisi kustannuksia. Siksi myöskään KKV tai OECD eivät ole esittäneet Suomen päivittäistavarakaupan kilpailuongelmien ratkaisuksi tukku- ja vähittäiskaupan erottamista toisistaan.

Kirjoituksessa verrataan Suomea Saksaan ja annetaan ymmärtää, että alemmat hinnat johtuvat yksinkertaisesti paremmasta kilpailusta. Saksan ja Suomen markkinat ovat rakenteeltaan hyvin erilaiset. Saksassa yli 80 miljoonaa kuluttajaa asuu tiheästi keskellä Eurooppaa. Suomessa ruokaa kuljetetaan pitkien etäisyyksien päähän 5,6 miljoonalle kuluttajalle, joista merkittävä osa asuu harvaan asutuilla alueilla. Pieni väestöpohja, pitkät logistiset etäisyydet, korkeat työvoimakustannukset, pohjoiset olosuhteet ja laaja valtakunnallinen myymäläverkosto vaikuttavat kaikki kustannusrakenteeseen. Hintatasojen eroja ei voida selittää kilpailun määrällä.

Kilpailua voidaan ja pitää kuitenkin vahvistaa. Tästä päivittäistavarakaupan ala on samaa mieltä.

Päivittäistavarakauppa ry on jo vuosien ajan esittänyt alueidenkäytön ja kaavoituksen uudistamista siten, että uusien toimijoiden olisi nykyistä helpompi tulla Suomen markkinoille. Kilpailun lisääminen onnistuu parhaiten madaltamalla markkinoille tulon esteitä ja helpottamalla investointeja.

Jos Suomeen halutaan lisää kansainvälisiä vähittäiskaupan investointeja, keskustelua kannattaa käydä myös markkinan houkuttelevuudesta. Suomessa päivittäistavarakaupan lisäksi esimerkiksi alkoholi- ja apteekkimarkkinat ovat moniin Euroopan maihin verrattuna poikkeuksellisen säänneltyjä.  Siksi olisi perusteltua arvioida myös sitä, voisiko alkoholi- ja apteekkimarkkinoiden hallittu avaaminen lisätä Suomen houkuttelevuutta uusien toimijoiden näkökulmasta. Kun markkina tarjoaa enemmän liiketoimintamahdollisuuksia, myös kiinnostus investointeihin kasvaa.

Suomen ruokamarkkinoiden toimivuudesta on hyvä keskustella avoimesti ja kriittisesti. Keskustelun lähtökohdaksi on kuitenkin viisasta ottaa tutkimustieto ja viranomaisten analyysit. Niiden perusteella Suomen päivittäistavarakaupan keskeinen haaste ei ole kilpailun puuttuminen, vaan se, miten kilpailun edellytyksiä voidaan edelleen vahvistaa Suomen erityisolosuhteet huomioiden.

Kilpailua kannattaa lisätä. Mutta se kannattaa tehdä faktojen eikä mielikuvien pohjalta.

Tuula Loikkanen
Kirjoittaja on PTY:n toimitusjohtaja