Verojen osuus ruoan hinnasta on noin 40 %

Tavoite: Ei kiristetä ruoan verotusta entisestään

Maailmanpolitiikan epävarmuuden takia monien hyödykkeiden hintataso on viime vuosina noussut merkittävästi. Kuluttajien ostovoima on turvattava johdonmukaisella veropolitiikalla. Poliittisilla päätöksillä ja veroilla voidaan vaikuttaa ruoan hintatasoon merkittävästi. Ruoan verotusta ei tule kiristää eikä uusia valmisteveroja tai terveysperusteisia veroja tule ottaa käyttöön.

• Ruoka on välttämättömyyshyödyke, josta kuluttajan on vaikea tinkiä. Ruoan absoluuttinen hintataso on Suomessa 14 prosenttia kalliimpi kuin EU-maissa keskimäärin, mikä johtuu suurelta osin korkeasta verotuksestamme.
• Ruoan hinnasta noin 40 prosenttia on jo nyt erilaisia veroja. Kiristyvä verotus haittaa kotimaisten ruokaketjun toimijoiden kansainvälistä kilpailukykyä, investointeja ja viennin edellytyksiä. Arvonlisäveron lisäksi valmisteverot painavat kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä. Ne aiheuttavat yrityksille lisäkustannuksia ja lisäävät hallinnollista taakkaa.
• Ruoan hintatason lähdettyä nousuun kuluttajien mahdollisuus tehdä valintoja muun kuin hinnan perusteella heikkenee. Esimerkiksi mahdollisuudet suosia terveellisiä vaihtoehtoja tai kotimaisia tuotteita vähenevät.
• Haittaveron ja terveysvaikutteisen verotuksen tulonjakovaikutukset kohdistuvat kipeimmin pienituloisiin, kun kyseessä on tasavero.
• Ravitsemissuositusten mukaan yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Myös siksi ”raippaverot” ovat perustelemattomia.

Ratkaisuehdotuksemme

Ostovoiman tukemiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi elintarvikkeille ei tule säätää uusia valmisteveroja tai terveysperusteisia veroja eikä nykyisiä elintarvikkeisiin kohdistuvia veroja tule korottaa. 

Kun ruoan hintataso kuluttajille on noussut merkittävästi, tulisi pikemminkin pohtia ruoan arvonlisäveron alentamista lähemmäs eurooppalaista keskitasoa ja näin edistää suomalaisten mahdollisuutta ostaa muun muassa kotimaassa valmistettuja tuotteita.

Ruoan arvonlisäveron kehitys on ollut poukkoilevaa

Tammikuun 1. päivänä 2026 elintarvikkeiden arvonlisäverokanta laskettiin Suomessa 14 prosentista 13,5 prosenttiin.

1.10.2009 elintarvikkeiden arvonlisävero oli laskettu 17 prosentista 12 prosenttiin. Veronalennus laski elintarvikkeiden hintoja ja siten kansalaisten elinkustannuksia, ja kohensi koko kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyä. Alle vuoden kuluttua, 1.7.2010, elintarvikkeiden arvonlisävero kuitenkin nostettiin 13 prosenttiin ja 1.1.2013 edelleen 14 prosenttiin.

Prosenttiyksikön lasku elintarvikkeiden arvonlisäverossa lisäisi ostovoimaa 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Arvonlisäveron lisäksi ruokaketjun kilpailukykyä painavat erilaiset valmisteverot.

Verrataanpa kansainvälisesti

Ruoan hintaa pidetään Suomessa usein korkeana. Yksi keskeinen syy tähän on korkea verotus. Kun hintatasoa tarkastellaan ilman arvonlisäveroa, yleinen käsitys kalliista ruoasta muuttuu selvästi: ruoan arvonlisäveroton hintataso Suomessa on Ruotsin, Ranskan ja Italian hintatasoa alempi.

Jos hintatasoa tarkastellaan huomioiden eri maiden palkkataso ja ruoan/ravinnon hankintaan käytettävä osuus kansalaisten kulutusmenoista, näkymä kääntyy päälaelleen. Itä-Euroopan absoluuttisesti edullisten ruokamaiden kuluttajilta kuluu merkittävästi suurempi osa käytettävissä olevista tuloista ruoan hankintaan.

Koska kuluttajat ylläpitävät ruokaketjua sekä asiakkaina että veronmaksajina, sitä ei pitäisikään ajatella vain tuottajien, teollisuuden ja kaupan väliseksi toiminnaksi. Kilpailu on kuluttajan etu. Siksi markkinaehtoista kilpailua tulisi lisätä elintarvikeketjun kaikissa lenkeissä.