Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta
PTY pitää kansallisen ruokastrategian valmistelua tärkeänä ja tarpeellisena. Suomalainen ruokajärjestelmä tarvitsee pitkäjänteisen yhteisen suunnan, joka ulottuu yli hallituskausien ja vahvistaa koko ruokaketjun kilpailukykyä, kestävyyttä ja kriisinkestävyyttä.
Strategian suurin puute on kuitenkin se, että kuluttajan rooli jää siinä liian vähälle huomiolle. Lopulta koko ruokajärjestelmän onnistuminen ratkaistaan siinä, valitseeko kuluttaja suomalaisen tuotteen, kokeeko hän ruoan hinnan kohtuulliseksi ja syntyykö arjessa kysyntää kotimaiselle ruoalle. Ilman kuluttajalähtöisyyttä ruokastrategia jää helposti tuotantolähtöiseksi ohjelmaksi, joka ei riittävästi huomioi markkinoiden ja kysynnän muutosta.
Ruokapolitiikan lähtökohtana tulisi olla koko suomalaisen ruokajärjestelmän kilpailukyvyn vahvistaminen niin, että pystymme menestymään yhä kansainvälisemmillä markkinoilla. Suomalainen ruokaketju ei toimi irrallaan muusta maailmasta, vaan on tiiviisti sidoksissa globaaleihin markkinoihin, kuluttajatrendeihin, investointeihin ja kilpailuun. Siksi ruokapolitiikan ratkaisuja ei tulisi rakentaa vain kansallisista lähtökohdista, vaan arvioida niitä myös sen kautta, vahvistavatko ne suomalaisen ruoka-alan kykyä kilpailla kansainvälisesti.’
Kilpailukyky edellyttää toimivia markkinoita, tehokasta logistiikkaa, investointeja innovaatioihin, sujuvaa sääntelyä sekä kykyä vastata nopeasti kuluttajakäyttäytymisen muutoksiin. Kansainvälisesti menestyvät ruokamaat ovat tyypillisesti niitä, jotka kykenevät uudistumaan, hyödyntämään markkinoita aktiivisesti ja rakentamaan kasvua myös viennin kautta. Ruokaketjun eri osat eivät menesty toistensa kustannuksella, vaan silloin, kun koko järjestelmä toimii tehokkaasti, kannustaa uudistumiseen ja tuottaa kuluttajille laadukasta ruokaa kilpailukykyiseen hintaan.
Ruokastrategiassa tulisi nykyistä vahvemmin tunnistaa kaupan ja kuluttajaymmärryksen merkitys myös ravitsemuspolitiikan, kestävien valintojen ja kotimaisen ruoan kysynnän edistämisessä. Kauppa pystyy yhdessä viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten terveelliset vaihtoehdot löytyvät kuluttajalle helpommin, miten ruokahävikkiä vähennetään ja miten vastuullisia valintoja tehdään arjessa aidosti saavutettaviksi.
Samalla ruokajärjestelmän kehittämisessä tulisi tunnistaa nykyistä paremmin myös ruokailutottumusten muutos. Kotitalouksien, ravintoloiden ja kaupan väliset rajat hämärtyvät nopeasti. Päivittäistavarakauppa toimii yhä useammin alustana valmiille ateriaratkaisuille, puolivalmisteille ja erilaisille palveluille, jotka yhdistävät kaupan ja foodservice-sektorin toimintamalleja. Tämä kehitys tarjoaa mahdollisuuksia lisätä kotimaisen ruoan kysyntää, synnyttää uusia liiketoimintamalleja sekä tehostaa koko ruokajärjestelmän toimintaa.
Ruokastrategiassa tulisi siksi korostaa uusien yhteistyömallien mahdollistamista koko ruokaketjussa. Sääntelyn tulee tukea innovaatioita eikä estää uusien palvelujen, jakelumallien tai digitaalisten ratkaisujen syntymistä. Digitalisaation ja tuotetiedon merkitys ruokajärjestelmässä tulee kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina. Kuluttajat odottavat entistä enemmän tietoa tuotteiden alkuperästä, ravitsemuksellisista ominaisuuksista, vastuullisuudesta ja ympäristövaikutuksista. Samalla digitaalinen tuotetieto mahdollistaa tehokkaamman logistiikan, paremman jäljitettävyyden ja hävikin vähentämisen koko ketjussa.
PTY pitää tärkeänä myös sitä, että ruokastrategiassa tunnistetaan kaupan keskeinen rooli huoltovarmuudessa ja ruokajärjestelmän kriisinsietokyvyssä. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että ruokajärjestelmän toimivuus perustuu koko ketjun kykyyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Kaupan logistiset järjestelmät, kattava myymäläverkosto ja tehokas jakelu ovat keskeinen osa suomalaista huoltovarmuutta. Resilientti ruokajärjestelmä edellyttää tiivistä yhteistyötä viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä sekä ratkaisuja, jotka lisäävät koko järjestelmän joustavuutta ja toimintakykyä myös häiriötilanteissa.
PTY korostaa, että ruokastrategian keskeisenä tavoitteena tulisi olla kilpailukykyinen ja uudistuva ruokajärjestelmä. Strategiassa tulee välttää ratkaisuja, jotka lukitsevat nykyisiä rakenteita tai heikentävät markkinoiden toimivuutta. Toimivat markkinat, avoin kilpailu ja markkinaehtoiset ratkaisut luovat parhaat edellytykset investoinneille, innovaatioille, viennin kasvulle ja kohtuulliselle hintatasolle kuluttajille.
Ruokastrategiassa olisi lisäksi tärkeää linjata nykyistä selkeämmin, miten maatalouspolitiikan ja tukijärjestelmien tulisi tukea strategian tavoitteita. Suomessa maataloustukiin käytetään lähes 2 miljardia euroa vuosittain ilman laajaa yhteisesti muodostettua näkemystä siitä, ohjaavatko tukijärjestelmät riittävästi kohti kannattavaa, uudistuvaa ja kilpailukykyistä maataloutta.
Tukijärjestelmien tulisi nykyistä vahvemmin kannustaa investointeihin, tuottavuuden kehittämiseen, uusiutumiseen, ympäristöhyötyihin sekä markkinalähtöiseen toimintaan. EU:n maatalouspolitiikassa jäsenmaille tullaan tulevalla tukikaudella antamaan aiempaa enemmän kansallista liikkumavaraa, jota Suomen tulisi hyödyntää strategisesti koko ruokajärjestelmän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. PTY pitää tärkeänä, että ruokastrategian toimeenpanossa tarkastellaan avoimesti myös tukipolitiikan vaikuttavuutta ja kykyä edistää ruokastrategian tavoitteita pitkällä aikavälillä.
Kunnioittavasti
Päivittäistavarakauppa ry
Tuula Loikkanen Ilkka Nieminen
toimitusjohtaja johtaja