Kesäkuun 10 päivänä 2024 alkoholilaki muuttui siten, että ruokakaupoissa saa myydä enintään 8 % alkoholia sisältäviä käymisteitse valmistettuja juomia. Tällaisia ovat oluet, siiderit, viinit ja tietyt juomasekoitukset. Vahvuudeltaan 5,6–8 % vahvuisia tislaamalla valmistettuja etanolipohjaisia alkoholijuomia voi jatkossakin ostaa vain Alkosta.
Muutos on ensimmäinen askel laajemmassa alkoholilain kokonaisuudistuksessa. Hallitusohjelmasta löytyy useita muitakin alkoholilakiin liittyviä muutoksia.
Edellinen alkoholilain uudistus tuli voimaan vuonna 2018, jolloin Suomessa siirryttiin yhdestä Euroopan tiukimmista alkoholin sääntely-ympäristöistä kohti liberaalimpaa mallia. Alkoholin myyntirajoituksia muutettiin niin, että ruokakaupoissa sai alkaa myydä enintään 5,5 %:n vahvuisia alkoholijuomia, kun raja aiemmin oli ollut 4,7 %. Samalla purettiin ns. valmistustaparajoite. Aiemmin kaupassa oli saanut myydä vain käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia.
Päivittäistavarakauppa seuraa säännöllisesti lakiuudistusten vaikutuksia alkoholinkulutukseen. Vuoden 2018 uudistus ei lisännyt alkoholin kokonaiskulutusta, vaan kulutus on jatkanut laskuaan.
Päivittäistavarakaupan tavoitteena on sallia mietojen viinien ja oluiden (enintään 15 % alkoholia) myynti ruokakaupoissa.
Päivittäistavarakauppa ry on silti valmistellut mallin myös väkevien alkoholijuomien vastuulliselle myynnille jatkossa. Yli 15 % alkoholia sisältävät juomat voidaan pitää yksinoikeudella Alkossa tai niiden myynti voidaan uudistaa erillistä lisenssiä vaativaksi. Monessa muussakin Euroopan maassa myynti on järjestetty lisenssijärjestelmän avulla.
USKOMME, ETTÄ ALKO PYSTYISI JATKAMAAN toimintaansa kannattavasti väkevien monopolina, vaikka viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin. Kuluttajat arvostavat Alkon palvelua ja osaamista. Alko voisi jatkossakin myydä viinejä ja sillä olisi edelleen monopoli väkeviin.
JOS ALKO KUITENKAAN EI PYSTYISI jatkamaan toimintaansa tai valtio ei halua jatkaa sen toimintaa, meillä on ratkaisuehdotus: väkeville juomille voisi olla oma erillinen lupa- eli lisenssijärjestelmänsä. Näin asia on järjestetty monessa muussakin Euroopan maassa. Lupia voitaisiin myöntää niin paljon kuin vaatimukset täyttäviä luvanhakijoita olisi tai tietylle enimmäismäärälle.
VAATIMUKSIA OLISIVAT esimerkiksi valmius maksaa korkeahko lupamaksu sekä valmius järjestää rajattu myyntitila, jossa oma asiakaspalvelu.
LUVAN MYÖNTÄISI viranomainen, AVI, tietyillä perusteilla.
LUVAN SAANUT YRITYS maksaisi luvan ja hoitaisi alkoholinjakelun vastuullisesti, kuten päivittäistavarakaupat tällä hetkellä hoitavat alle 8,0 % alkoholijuomien myynnin.
JOS VÄKEVIEN alkoholijuomien myynnin alueellista tasa-arvoa halutaan parantaa, päivittäistavarakaupan myymälät voisivat toimia Alkon tai muun lisenssinhaltijan jakelupisteenä.
EU:sta löytyy erilaisia tapoja säännellä alkoholin vähittäismyyntiä. Monopoli on Suomen lisäksi kuitenkin vain Ruotsissa. Joissain maissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Virossa, alkoholin myynti on täysin vapaata. Erillistä lisenssiä alkoholin vähittäismyyjiltä edellytetään esimerkiksi Ranskassa ja Hollannissa.
Hollannissa mietoja alkoholijuomia saa myydä vapaasti. Myyntilupa tarvitaan vain väkevien, 15 % tai enemmän alkoholia sisältävien juomien myynnille.
Alle 15 % alkoholia sisältäviä alkoholijuomia myydään Hollannissa noin 6 000–7 000 myymälässä. Alkoholijuomia saa myydä kaupoissa, joissa myydään elintarvikkeita, ei kuitenkaan huoltoasemilla ja kioskeilla. Päivittäistavarakauppojen lisäksi mietoja alkoholijuomia voi ostaa erikoismyymälöistä, kuten juustokaupoista.
Väkeviä alkoholijuomia myydään Hollannissa noin 2 000 myymälässä. Väkevien myynnille tarvitaan vähittäismyyntilupa, jonka myöntää kunta. Luvan saaminen edellyttää sen haltijalta nuhteettomuutta, ja muitakin kriteerejä on täytettävä. Myyntiluvan hinta vaihtelee kunnittain, Den Haagissa lupa maksaa 380 euroa ja Maastrichtissa 604 euroa. Vaatimukset väkevien alkoholijuomien myyntiluvalle ovat kuitenkin yhtenäiset koko maassa.
Alkoholin kokonaiskulutus on Hollannissa noin 8 litraa per henkilö. Suomessa kokonaiskulutus vuonna 2023 oli 8,7 litraa per henkilö. Kulutus on Hollannissa – kuten Suomessakin – ollut laskussa pitkään.
Hollantilaiset pitävät lupamenettelyään selkeänä. Jos systeemi toimii 17 miljoonan asukkaan Hollannissa, niin ehkäpä Suomessakin?
Päivittäistavarakaupan aloitteen mukaisesti alle 15 % viinejä saisivat meillä Suomessa myydä ne vähittäiskaupat, joilla nytkin on alkoholin vähittäismyyntilupa. Tämä koskisi myös pienpanimoita, ruoan verkkokauppaa sekä ravintoloita.
Kuluttajien toive on voida ostaa mietoja, alle 15 prosenttia alkoholia sisältäviä viinejä myös ruokakaupasta. Kauppa haluaa palvella asiakkaitaan.
On aika normalisoida viinit ruokajuomana muiden eurooppalaisten maiden tapaan. Alkoholin kulutus vähenee ja suuri enemmistö käyttää alkoholia kohtuullisesti. Edellinen alkoholilain uudistus (2018) ei nostanut kokonaiskulutusta, mikä osoittaa, että suomalaiset olivat valmiita siihen, kuten ovat uudistuksen seuraavaan askeleeseenkin.
Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä ei saa ruokakaupasta. Loput Euroopan unionin 447 miljoonasta asukkaasta ostavat viininsä vapaasti muiden elintarvikkeiden ohessa.
Mietoja, alle 15 % viinejä saisivat myydä kaikki ne vähittäiskaupat, joilla nytkin on alkoholin vähittäismyyntilupa. Tämä koskisi myös pienpanimoita, ruoan verkkokauppaa sekä ravintoloita. Vuonna 2023 päivittäistavarakaupassa myytiin alkoholijuomia 1,8 mrd. eurolla. Kaupoilla on vastuulliseen myyntiin tarvittavat prosessit valmiina.
Alko voisi jatkaa toimintaansa väkevien alkoholijuomien monopolina, vaikka viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin. Kuluttajat arvostavat Alkon palvelua ja osaamista. Alko voisi jatkossakin myydä viinejä ja sillä olisi edelleen monopoli väkeviin.
Jos Alko kuitenkaan ei pystyisi jatkamaan toimintaansa tai valtio ei halua jatkaa sen toimintaa, väkeville juomille voisi olla oma erillinen lupa- eli lisenssijärjestelmänsä. Näin se on järjestetty monessa muussakin Euroopan maassa. Lupia voitaisiin myöntää niin paljon kuin vaatimukset täyttäviä luvanhakijoita olisi tai tietylle enimmäismäärälle. Vaatimuksia voisivat olla esimerkiksi valmius maksaa korkeahko lupamaksu sekä valmius järjestää rajattu myyntitila, jossa oma asiakaspalvelu.
Alkoholijuomien kulutus on ollut laskussa vuodesta 2011 alkaen. Ennen edellistä alkoholilain muutosta, vuonna 2017, alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa 10 litraa 100-prosenttista alkoholia 15 vuotta täyttänyttä kohden. Vuonna 2023 kokonaiskulutus oli 8,7 litraa, eli se oli laskenut 13 %. Teettämiemme laskelmien mukaan viinien tuomien ruokakauppaan ei nostaisi alkoholin kokonaiskulutusta.
Saatavuutta voidaan säännellä luvituksella: Ruoka ja juoma kuuluvat yhteen, joten riittävä elintarvikevalikoima on luvan ehto. Alkoholiin tuotteena liittyy erityispiirteitä, joten myyntiinkin liittyy vaatimuksia, kuten vastuullisesti hoidettu ikärajavalvonta. Myyntiaikoja voidaan rajoittaa ja asettaa yläraja väkevien alkoholijuomien myyntipaikkaverkoston koolle.
Hintaa voidaan säännellä rajoittamalla alennuksia, esimerkiksi kieltämällä paljousalennukset, kuten nykyisinkin. Alkoholiverolla voidaan vaikuttaa kuluttajahintaan, mutta pitää huomioida se, että kuluttajat voivat kuitenkin aina tuoda tuotteita ulkomailta, joten hintaero maiden välillä ei voi kasvaa liian suureksi.
Mainontaa voidaan säännellä esimerkiksi kellonajan, paikan, tarjouksen keston ja median mukaan.
Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, Alkon monopoliasemaa perusteltiin kansanterveydellä. Alkosta ostetaan nykyisin vain noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista. Kolmanneksen osuudella perustelu ei ole enää kestävä.
Alko ei toimi tehokkaasti. Kuluttajalle tämä näkyy korkeana hintatasona, joka houkuttelee ostamaan alkoholia muista kanavista.
Alkon sijoittuminen vääristää päivittäistavarakaupan yritysten kilpailua. Alkon myymälän sijoittuminen päivittäistavaramyymälän yhteyteen vaikuttaa asiakasvirtoihin ja siten myymälän myyntimäärään.
Ruoka ja juoma kuuluvat yhteen. Uudistuksen myötä kuluttaja voisi ostaa juomat samalla kuin ruoat.
Viinien hinnat laskisivat. Ne voisivat olla keskimäärin noin 10 % edullisemmat kuin Alkossa, koska ruokakauppa toimii tehokkaammin. Tarjolla olisi eri hintaisia alkoholituotteita.
Ruokakaupasta viiniä voisi ostaa joustavasti ja kätevästi viikonpäivästä riippumatta eikä sitä tarvitsisi varastoida kotiin.
Myynnin vapauttaminen lisäisi kauppojen erilaistumista ja valikoimat kasvaisivat.
Kilpailu toisi tarjolle laajemman viinivalikoiman. Valinnanvara kasvaisi, kun ruokakaupan viinit olisivat osin eri tuotteita kuin Alkossa.
Kotimainen ruoan verkkokauppa mahdollistaisi myös viinien tilausvalikoimat.
Uudistus vähentäisi kuluttajien tarvetta tuoda alkoholia ulkomaanmatkoiltaan ja tilata alkoholia ulkomaisesta etäkaupasta. Uudistus siis ohjaisi verotuloja nykyistä enemmän Suomeen.
Valtio voisi ohjata enemmän verotuloja valistustyöhön, päihdepalveluihin ja alkoholihaittojen ehkäisyyn.
Uudistus tukisi markkinaehtoisesti maan kattavan ruokakauppaverkoston säilymistä. Tämä puolestaan tukisi koko Suomen säilymistä asuttuna ja myös huoltovarmuutta.
Jos väkevien myynti ratkaistaisiin uudella lisenssijärjestelmällä, myös lisenssimaksu toisi tuloja valtiolle.
Edellisen, vuonna 2018 voimaan astuneen alkoholilain myötä alkoholiveron kertymä on noussut merkittävästi.
Alkon sijoittuminen vääristää nyt päivittäistavarakaupan yritysten kilpailua. Suomessa on yhteensä noin 4 400 päivittäistavaramyymälää, joista noin 2 700 on marketmyymälöitä. Maaseudun kyläkauppoja on noin 160. Alkoja on kuitenkin vain noin 370. Alkon myymälän sijoittuminen päivittäistavaramyymälän yhteyteen vaikuttaa asiakasvirtoihin ja siten myymälän myyntimäärään.
Pienemmillä myymälöillä on myyntivolyymiaan suurempi merkitys koko maan elintarvikehuollon ja asuttavuuden säilymisessä. Maaseudun kaupan palvelut turvaavat alueensa yleistä elinvoimaa. Koko maan kattavan myymäläverkoston säilymistä voidaan turvata ja maaseudun ruokakauppojen kannattavuutta ja kilpailukykyä parantaa sallimalla mietojen viinien myynti ruokakaupassa.
Jos haja-asutusalueen pienessä myymälässä olisi tarjolla myös viinejä, kuluttaja voisi ostaa sieltä kaikki tarvitsemansa elintarvikkeet. Myös ilmaston kannalta haitallinen tarpeeton autoilu vähenisi.
THL:n virallisten tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on laskenut Suomessa 13 % vuodesta 2017 vuoteen 2023. Edellinen uudistus ei siis nostanut alkoholin kokonaiskulutusta.
Suomalaisten alkoholin kulutus on vähenemässä ja suuri enemmistö käyttää alkoholia kohtuullisesti. Kulutuksen suunta on kohti vähäalkoholisia ja alkoholittomia juomia, uteliaiden raittiiden (”sober curious”) määrä on kasvussa.
Valtio kerää veroja alkoholihaittojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa varten. Juomien myynnistä perittävän arvonlisäveron lisäksi valtio saa Suomessa myytävästä alkoholista noin 1,5 mrd. euroa alkoholiveroa vuodessa.
Alkosta ostetaan vain noin kolmannes Suomessa kulutetusta alkoholista. Monopoli ei näytä estävän alkoholihaittoja eikä sen säilyttäminen tällä markkinaosuudella ole perusteltavissa kansanterveydellä.
Kyllä, uudistus lisäisi kilpailua ja kilpailun edellytyksiä päivittäistavarakaupassa. Suomen tiukka lainsäädäntö ei rohkaise uusia päivittäistavarakaupan yrityksiä tulemaan maahan. OECD on suosittanut purkamaan Suomen kauppaa koskevia jakelukanavien rajoituksia, jotka ovat EU:n tiukimpia.
Jos alkoholin myynti avattaisiin, saattaisi jokin kansainvälinen toimija kiinnostua markkinaraosta. Ruokakauppaan voitaisiin saada uusia toimijoita.
Uudistus toisi viinien myyntiin lisää kilpailua ja uusia toimijoita, kun ravintoloillekin annettaisiin mahdollisuus viinien ulosmyyntiin.
Päivittäistavarakaupan toimijat ovat vastuunsa tuntevia jälleenmyyjiä. Ne ovat jo pitkään panostaneet toimivaan ikärajavalvontaan. Kauppa on velvollinen varmistamaan, ettei K-18-merkittyjä ikärajavalvottavia tuotteita myydä alaikäisille. Kauppa tarkastaa alkoholijuomia ostavan asiakkaan iän, jos asiakas vaikuttaa alle 30-vuotiaalta
.
Myymälät kirjaavat omavalvonnassaan ikärajatarkastukset, selvästi päihtyneiden alkoholin ostoyritykset, alkoholin välitysepäilyt ja vakavat häiriötilanteet.
Ikärajavalvontaa valvotaan säännöllisesti ostokokeilla.
Myynnin vapauttaminen lisäisi kauppojen erilaistumista ja valikoimat kasvaisivat. Kilpailu toisi tarjolle laajemman viinivalikoiman. Valinnanvara kasvaisi, kun ruokakaupan viinit olisivat osin eri tuotteita kuin Alkossa. Kotimainen ruoan verkkokauppa mahdollistaisi myös viinien tilausvalikoimat.
Ulkomailta tuodut ja ulkomaisista verkkokaupoista ostetut pullot ja tölkit eivät ole mukana Suomen juomapakkausten palautusjärjestelmässä. Kun kotimaan myynti kasvaa, entistä useampi pakkaus palautuu tehokkaaseen ja ympäristön kannalta kestävään, kotimaiseen palautusjärjestelmään.
Mietojen alkoholijuomien myynti
Alkoholipolitiikkaan ja mietojen alkoholijuomien myyntiin liittyviä tutkimuksia PTY:n aineistopankissa