Kaupan rakennemuutos kasvatti myymäläkokoa

Suomen päivittäistavaramarkkinalle on jo pitkään ollut tyypillistä, että myynti on keskittynyt isoihin myymälöihin. Yli 1 000-neliöisten myymälöiden markkinaosuus on yli 65 %.

Suurilla myymälöillä on päävastuu taajamien kuluttajien valtakunnallisesta elintarvikehuollosta. Pienemmillä myymälöillä on kuitenkin myyntivolyymiaan suurempi merkitys ja maamme asuttavuuden kannalta tärkeä tehtävä paikallisen elintarvike- ja päivittäistavaratarjonnan järjestämisessä.

Muuttoliike sekä väestön ikärakenteen ja kulutustottumusten muutokset luovat kaupalle haasteita. Kaupan ketjut vastaavat muutoksiin kehittämällä palvelujaan kaupungeissa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Verkkokaupan kasvu nostattaa uusia visioita alan kehitysnäkymistä.

Keskeinen kilpailukeino on tehokkuus

Päivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus. Asiakastarpeiden muutos ja päivittäistavarakaupan kilpailutilanne ovat johtaneet myymäläkoon kasvuun. Suuremmat kaupat vastaavat paremmin asiakkaiden odotuksiin monipuolisista valikoimista ja edullisemmista hinnoista, jotka suuremmissa ja tehokkaammissa kaupoissa ovat mahdollisia.

Puolet Suomen päivittäistavaramyymälöistä myy 94 % kaikesta päivittäistavaroiden myynnistä. Toinen puolikas eli pienimmät myymälät myyvät vain 6 % kaikesta päivittäistavaroiden myynnistä. Suhdeluvut ovat säilyneet lähes samoina jo yli 20 vuoden ajan, mikä osoittaa kaupan palveluverkon vastaavan hyvin yhteiskunnan ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Market-tyyppisten myymälöiden lukumäärä on laskenut vuoden 1978 kokonaismäärästä 9 398:sta alle kolmasosaan eli 2 804 myymälään (2018).