Päivitämme tälle sivulle tietoa koronan vaikutuksista päivittäistavarakaupan toimintaan ja kaupassa asiointiin.

Mediayhteydenotot ensisijaisesti: PTY:n toimitusjohtaja Kari Luoto p. 040 0608 708, kari.luoto@pty.fi. Kysymyksiin vastaavat myös Kauppa- ja jakelupoolin valmiuspäällikkö Lauri Kulonen p. 040 419 9309 lauri.kulonen@pty.fi ja PTY:n viestintäpäällikkö Mari Mattila p 040 184 8815, mari.mattila@pty.fi.

Kaupan liitto: yhteystiedot
EK:n asiantuntijat: median palveluksessa


Turvallisen asioinnin ohjeet kaupan asiakkaille

  • Asioi kaupassa terveenä
  • Puhdista kätesi kauppaan tullessasi, yski ja aivasta hihaan
  • Pidä etäisyyttä muihin
  • Jos alueella on voimassa viranomaissuositus maskin käytöstä julkisissa sisätiloissa, käytä maskia myös kaupassa
  • Erityisesti ruuhka- ja jonotustilanteissa sekä pitkäkestoisissa palvelutilanteissa (yhtäjaksoisesti yli 15 minuuttia yksittäisen henkilön läheisyydessä) harkitse maskin käyttöä koko maassa
  • Kaupan henkilöstön suojaamiseksi Kaupan liitto ja PTY suosittavat koronarokotuksen ottamista, ellei sille ole terveydellistä estettä

Tiedote 7.10. Kauppa keventää koronakäytäntöjään – maskeista voidaan luopua alueellisten viranomaissuositusten mukaan


Päivitämme kaupoille koosteen sairaanhoitopiirien alueellisista maskisuosituksista aina tiistaisin ja torstaisin.
Status 14.10. Sairaanhoitopiirien suositusten seuranta kauppojen kannalta 


Usein kysyttyä koronasta

Q: Kannattaako kaupan asiakkaan tai kassahenkilön käyttää kasvosuojainta? 

A: Viralliset toimenpidesuositukset määrittelevän Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositukset kasvosuojainten käytöstä voi lukea täältä.

THL:n suositus ei koske työyhteisöjä. Työpaikalla suojainten käyttö perustuu työnantajan riskinarvioon. Lue lisää Työterveyslaitoksen sivuilta.

Kauppa seuraa aktiivisesti viranomaisten toimenpidesuosituksia ja toimii niiden mukaisesti. Ohjeistuksia ja toimintatapoja muutetaan tarvittaessa.

Q: Kannattaako kaupassa asioidessa käyttää kertakäyttökäsineitä?
A: Huolellinen käsienpesu ennen ja jälkeen kaupassa käynnin riittää estämään mahdollisia tartuntoja pinnoilta. Jos haluaa käyttää kertakäyttökäsineitä, niiden puhtaudesta on huolehdittava yhtä hyvin kuin käsien puhtaudesta. Myös kertakäyttökäsineitä käytettäessä on vältettävä omien kasvojen koskettelua, koska muuten käsineiden käytöstä ei ole hyötyä. Käytetyt kertakäyttökäsineet heitetään roskikseen käytön jälkeen. Käsineet puetaan ja riisutaan niin, että kosketaan vain käsineen suuaukon reunoihin ja sisäosiin.
Työterveyslaitoksen ohje käsineiden oikeaoppisesta riisumisesta.

Q: Onko myymälöissä turvallista käydä ilman pelkoa tartunnasta?
A: Myymälöiden henkilökunta on ohjeistettu huolehtimaan erityisen hyvin käsi-, yskimis- ja aivastushygieniasta. Sairastuneiden työntekijöiden pitää luonnollisesti jäädä kotiin. Myymälät on myös ohjeistettu huolehtimaan myymälöiden puhtaudesta ja siisteydestä. Suomessa hygienia on erittäin korkealla tasolla muutenkin ja myymälöissä huolehditaan puhtauteen liittyvistä asioista päivittäin. Asiakkaiden tulee tietenkin itsekin huolehtia tarkkaan omasta käsi- ja yskimishygieniasta myymälöissä käydessään.

Q: Saako karanteenissa oleva käydä kaupassa?
A: Karanteenissa olevan pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Esimerkiksi kauppaan ei saa mennä, koska kaupassa on vaikea välttää lähikontaktia toisten ihmisten kanssa.

Q: Tarttuuko koronavirus elintarvikkeiden välityksellä?
A: Tämänhetkisen tiedon mukaan koronavirus tarttuu sairastuneesta ihmisestä pisaratartuntana toiseen ihmisen, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Toistaiseksi yhdenkään ihmisen ei ole todettu sairastuneen elintarvikkeiden, pintojen tai esineiden välityksellä, vaan kaikilla sairastuneilla tartunnan lähde on ollut sairastunut ihminen. Koronavirus ei säily eikä lisäänny elintarvikkeissa. Ks. Ruokaviraston UKK koronasta

Q: Tarttuuko koronavirus pintojen tai ottimien välityksellä?
A: Koronavirus tarttuu ihmisestä toiseen pääasiallisesti pisaratartuntana lähikontaktissa. Virus voi säilyä pinnoilla ja tartunta on mahdollinen myös kosketustartuntana käsien kautta sairastuneen henkilön ysköksistä saastuneiden pintojen, kuten kahvojen tai elintarvikeottimien kautta. Tätä ei kuitenkaan pidetä tärkeimpänä tartuntareittinä. Kts. lisää siivouksen tehostamisesta asiakastiloissa Työterveyslaitoksen sivuilta.

Q: Voiko koronaan sairastunut asiakas saastuttaa myymälässä esim. pakkaamattomat hedelmät ja vihannekset?
A: Kaikkien kansalaisten on nyt huolehdittava erityisen hyvin omasta käsi- ja yskimishygieniasta noudattaen THL:n antamia suosituksia. Sairaana ei saa tulla asioimaan kauppaan ollenkaan tartuntavaaran vuoksi. Myöskään karanteeniin määrätyt eivät saa tulla kauppaan. Sairastuneet asiakkaat voivat hyödyntää kaupan kotiinkuljetuspalveluita ja nettikauppaa, jolloin ostokset tuodaan kotiovelle saakka. Hedelmät ja vihannekset on syytä kuitenkin huuhdella runsaalla vedellä kotona ennen käyttöä. Ks. Ruokaviraston UKK koronasta

Q: Miksi ihmiset hamstraavat?
A: Kyseessä on lyhytkestoinen ihmisten ostokäyttäytymisen muutos. Muiden maiden kokemusten perusteella tilanne kestää 3-5 päivää. Aikaisemmissa hamstraustapauksissa (esim. lakko) ongelmana on ollut, että toimitusketju on ollut poikki. Nyt ei ole sellaista odotettavissa. Elintarvikeketju toimii tällä hetkellä häiriöttä.

Q: Saadaanko tyhjille hyllyille uutta ostettavaa?
A: Aikaisemmissa hamstraustapauksissa (esim. lakko) ongelmana on ollut, että toimitusketju on ollut poikki. Nyt ei ole sellaista odotettavissa. Elintarvikeketju toimii tällä hetkellä häiriöttä.

Q: Voivatko elintarvikkeet tai muut päivittäistavarat loppua Suomesta eli onko hamstraus tarpeen?
A: Aikaisemmissa hamstraustapauksissa (esim. lakko) ongelmana on ollut, että toimitusketju on ollut poikki. Nyt ei ole sellaista odotettavissa. Elintarvikeketju toimii tällä hetkellä häiriöttä.

Q: Kuinka pitkäksi aikaa nyt pitää varautua?
A: On hyvä olla 72 tunnin kotivara. Hamstraus aiheuttaa vain häiriöitä kaikille kuluttajille. Karanteeniin asetetuille asia on eri. Karanteenin aikana ei saa mennä kauppaan ollenkaan, vaan kauppa-asiat on hoidettava jollain toisella tavalla, esimerkiksi pyytämällä apua asiointiin tai käyttämällä verkkokauppaa tai kaupan kotiinkuljetuspalveluita. Kts. myös seuraava vastaus.

Q: Miten 72 tunnin kotivara riittää, jos pitääkin jäädä 14 vuorokaudeksi karanteeniin?
A: 72 tunnin kotivara on viranomaisten suositus ja yleensä riittävä varautumiskeino. Sairaana tai oireettoman karanteeninkaan aikana ei kauppaan kuitenkaan saa mennä ollenkaan. Onkin syytä miettiä, miten oma ruokahuolto tässä tapauksessa järjestyy: voiko pyytää läheisiä tai tuttavia käymään kaupassa ja jättämään ostokset vaikka oven taakse. Naapuriavun ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu näissä poikkeusoloissa. Päivittäistavaroita voi ostaa myös verkkokaupan tai kotiinkuljetuspalvelun kautta, jolloin ne toimitetaan kotiovelle.

Q: Miten kaupan yritykset huolehtivat huoltovarmuudesta? 
A: Päivittäistavarakaupan suuret yritykset kuuluvat huoltovarmuusorganisaation Kauppa- ja jakelupooliin, joka yhdessä yritysten kanssa kehittää varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin. Keinoina ovat esimerkiksi erilaiset varautumissuunnitelmat ja harjoitukset. Koronavirustilanteen aikana kaupan alan yritykset toimittavat luottamuksellista, liikesalaisuuden alaista tilannetietoa omasta toiminnastaan Kauppa- ja jakelupoolille, joka muodostaa tilannekuvaa esimerkiksi elintarvikehuollon kokonaistilanteesta. Pooli välittää tiedon Huoltovarmuuskeskukselle, joka puolestaan välittää turvaluokitellun tiedon valtionhallinnolle. Kauppa- ja jakelupooli toimii yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen Elintarviketeollisuuspoolin ja Alkutuotantopoolin kanssa, jotta voidaan muodostaa käsitys koko elintarvikesektorin huollon kokonaistilanteesta.

Q: Onko kauppoihin järjestetty lisää työvoimaa sen varalle, että iso osa henkilöstöstä joutuisi karanteeniin?
A: Kaupat tarkastelevat henkilöstönsä mitoitusta aktiivisesti. Kauppoja on kehotettu varautumaan miten toimia, jos kaupan kaikki työntekijät ja näiden lähipiirit on asetettu karanteeniin. Kaupat tekevät myös toimenpiteitä, joilla voitaisiin rajata viruksen leviämistä esimerkiksi muokkaamalla työvuorojen aloitusaikoja ja tauotusta.