Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta


Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että kilpailun toimivuuden edistämisen näkökulma sisällytettäisiin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisiin alueidenkäytön suunnittelun tavoitteisiin ja kaavojen vaikutusten arviointiin kaikilla kaavatasoilla sekä asemakaavan laatimisharkintaa koskeviin säännöksiin. Lisäksi esityksessä todetaan, että kilpailun toteutumisen kannalta keskeistä on riittävä ja kysyntää vastaava tonttitarjonta kunnassa. 

Päivittäistavarakauppa ry pitää ehdotettuja lisäyksiä lähtökohtaisesti kannatettavina ja tonttitarjontaa koskevaa väittämää oikeana. Nyt esitetylle lakimuutokselle ei kuitenkaan voida asettaa suuria odotuksia päivittäistavarakaupan kilpailun lisäämisen kannalta. Kilpailuvaikutusten arviointi on kaavoittajalle uusi ja vieras aihekokonaisuus, jota ei käytännössä ole aiemmin jouduttu arvioimaan. Kilpailuvaikutusten arvioimiseen ei ympäristöhallinnossa täten ole myöskään aiempaa osaamista. Onkin vaarana, että sinällään tärkeä lainmuutos jää sisällöttömäksi tavoitekirjaukseksi.

Muutosesityksen suurena puutteena on pidettävä sitä, ettei se anna käytännön kaavoittajalle mitään konkreettisia ohjeita siitä, mitä seikkoja tämän tulisi huomioida laatiessaan vaikutustenarviointia sen osalta, edistääkö kaava toimivan kilpailun kehittymistä. Lain perusteluja tulisikin kehittää tältä osin. Toinen ratkaisu olisi viranomaisohjeistuksen laatiminen asiasta, mikä ei kuitenkaan perustuslain valossa ole menettelytapana tyydyttävä. Yhtäältä olisi tärkeää määritellä laissa kilpailun edistämisen painoarvo suhteessa muihin alueiden käytön suunnittelun tavoitteisiin nähden.

Nyt esitettyjä muutoksia keskeisempää päivittäistavarakaupan kilpailutilanteen kannalta olisi MRL:n 9 a luvun kokonaisvaltainen uudelleentarkastelu. Kyseisessä luvussa säännellään vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumista ja mitoitusta. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan laissa yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Suuryksiköt tulee lain nojalla sijoittaa ensisijaisesti kaupunkien keskusta-alueille. Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.  Maakuntakaavoitus prosessina taas on hyvin pitkä ja vaikeasti ennustettava.

Vahvasta keskustasijainnin vaatimuksesta lähtevä sääntely sisältää olemassa olevia suuryksiköitä ja siten nykyisiä toimijoita rakenteellisesti suosivia piirteitä.  Uuden päivittäistavarakaupan markkinoille tulijan kannalta tilanne on äärimmäisen haastava, sillä keskeiset liikepaikat keskustoissa ovat usein joko jo varattu tai ovat sijainniltaan sellaisia, että kaava ei niitä mahdollista.  Tilanne on yhtäältä rajoittava jo markkinoilla oleville toimijoille, sillä sääntely estää nykyisten liiketilojen ja jakeluverkon laajentamista. Vähittäiskaupan suuryksiköt ovat päivittäistavarakaupan kilpailun kannalta keskeisessä asemassa, sillä ne kattavat päivittäistavaroiden kokonaismyynnistä noin kolmanneksen. 

Myös Euroopan komission esityksessä Suomen maakohtaisiksi suosituksiksi  vuodelle 2014 todetaan, että Suomen vähittäiskauppasektori on EU:n säädellyimpiä, ja kilpailun esteitä on luotu vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyllä. Komissio esittääkin maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamista siten, että se tukee paremmin tervettä kilpailua vähittäiskaupan alalla. Suomi päätyi niin ikään korostamaan asiaa käsitelleessä E-kirjeessä (E 72/2014 vp) MRL:n muutoksen merkitystä kilpailun lisäämisessä. 

Päivittäistavarakauppa ry:n esitys lain muuttamiseksi

Maankäyttö- ja rakennuslakiin sisäänrakennettu kilpailunrajoitus olisi purettavissa yksinkertaisesti luopumalla suuryksikköjen keskustasijainnin vaatimuksesta ja nostamalla suuryksikön alaraja esimerkiksi 5 000 kerrosneliömetriin. Näin kaavoitusmenettelyä voitaisiin nopeuttaa maakuntakaavan suoran ohjausvaikutuksen vähentyessä. Samalla päivittäistavarakaupan toimijan kannalta potentiaalisia sijaintivaihtoehtoja olisi enemmän, kun suurempia kaupan yksiköitä voitaisiin jo lähtökohtaisesti kaavoittaa myös keskusta-alueiden laitamille.

Esitämme lisäksi MRL:n 71 c ja e §:n ja niihin liittyvän viranomaisohjeistuksen muuttamista siten, ettei niiden nojalla kaavoituksessa eroteltaisi vähittäiskaupan eri toimialoja (päivittäistavarakauppa, paljon tilaa vaativan tavaran erikoiskauppa ja muu erikoiskauppa). Nykyisellään mm. asemakaavamääräyksin rajoitetaan erikseen päivittäistavarakaupan sallittuja kerrosneliömetrejä, vaikka alueelle saisikin sijoittaa muuta vähittäiskauppaa. Tämä haittaa osaltaan päivittäistavarakaupan kilpailua, koska useamman alan toimijan sijoittuminen samalla alueelle on kaavamääräyksillä tehty mahdottomaksi. 

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Kari LuotoJanne Koivisto

ToimitusjohtajaLakimies