Kotimaisen kalan edistämisohjelma


Ohjelman visio ja strategiset valinnat

Ovatko ohjelman visio ja strategiset valinnat onnistuneita? Miten niitä tulisi kehittää? 

Ohjelman visio kunnianhimoinen – tuplataan kotimaisen kalan kulutus vuoteen 2027 mennessä. Strategiset valinnat kestävälle kasvulle ja kotimaisen kalan kulutuksen lisäämiselle on jaettu kuluttajakaupan, kalan jalostuksen ja alkutuotannon tavoitteisiin. Neljäs valinta pitää sisällään arvoketjun vuoropuhelua ja vastuullisuustoimia. Kestävän kasvun tavoitteet ovat osa elinkeinotoimintaa ja jatkossa sitä yhä enemmän, joten on luonnollisesti vaikea erottaa niitä toisistaan eri kokonaisuuksiksi.

Onko ohjelmalla tavoiteltavat vaikutukset tunnistettu oikein? 
 
Vaikutukset on jaettu nykytilaan (2017) ja tavoitetasoon (2027). Ne perustuvat käytettävissä olevaan dataan ja arvioihin. Tavoitteet asetettu sopivalle tasolle. 

Tavoitteiden realistisuuden tason arvioimista vaikeuttaa huomattavasti se, ettei ohjelmassa avata käytössä olevien resurssien määrää ja jakautumista eri toimintoihin.

Miten muuten haluaisit kommentoida ohjelman tavoitteita?

Määritellyt tavoitteet ja niillä tavoiteltavat vaikutukset ovat kannatettavia, mutta edellyttävät rakennemuutoksia, uusia arvoketjuja ja prosesseja, jotta kalaraaka-aineen elintarvikekäyttöä voidaan lisätä. Kalan kulutuskysyntä on jo nyt korkealla tasolla. Varsinkaan luonnonkalaa ei saada riittävästi myyntiin. Saatavuus vaihtelee, minkä vuoksi myynnin ennakoiminen on vaikeaa. 

Saalismääriin ei ole odotettavissa lisäystä, jotta kalakannat pysyvät kestävällä tasolla. Ohjelma tavoittelee kalanviljelymäärän kolminkertaistamista. Kauppa kannattaa kalankasvatuksen lisäämistä, tutkimusta sekä työkaluja, joilla voidaan pienentää kasvatuksesta aiheutuvia ravinnepäästöjä ja sesonkiluonteisuutta. 

Tähän nähden silakan elintarvikekäytön viisinkertaistaminen ja muun kotimaisen kalan elintarvike käytön kaksinkertaistaminen vaativat ponnisteluja ja pitkäjänteisyyttä sekä elinkeinotoiminnan ja hallinnon sitoutumista tavoitteisiin. 

On myös pohdittava ilmiöitä, jotka ovat johtaneet silakan vähäiseen elintarvikekäyttöön ja kilohailin, kuoreen, särkikalojen ym. vajaakäyttöön. Suomessa kuluttajat eivät ole omaksuneet pakastetun kalan käyttöä ja kalassa on aina tuoreushaasteensa: kuinka saada se loppukäyttäjälle tuoreena ja hyvälaatuisena. Toisaalta teollisuus on kehittänyt kuluttajille uusia kalatuotteita, jotka ovat saaneet hyvän vastaanoton.

Kalan rooli osana terveellistä ravitsemusta on merkittävä. Kalan kulutuksen lisäämisen vaikutukset kansanterveyteen ja sen aiheuttamiin kustannuksiin ovat huomattavat ja onkin hyvin toivottavaa, että nämä tavoitteet saavutetaan.

Toimenpiteet

1.    Kuluttaja- ja markkinalähtöisyyden vahvistaminen

Mitä alla olevista toimenpiteistä pidät tärkeimpänä ja vaikuttavimpana?

  • Perustetaan kotimaisen kalan viestintäverkosto. Maa- ja metsätalousministeriö kutsuu syksyllä 2020 koolle kotimaisen kalan käytön lisäämisen kannalta keskeisiä toimijoita, kuten kaupan keskusliikkeet, kalatalouden yrityksiä, tutkijoita ja muita sidosryhmiä. Viestintäverkosto laatii yhteisen suunnitelman kalaan liittyvän viestinnän ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisäämiseksi. Varataan Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoitusta suunnitelman toteuttamiseen.
  • Käynnistetään ja vakiinnutetaan kotimaisen kalan challenge-kilpailu. Kilpailussa palkitaan vuosittain parhaimmat ideat sekä vaikuttavimmat toteutetut toimet, jotka edistävät kotimaisen kalan käyttöä. 
  • Kotimaisen kalan käyttöä vauhditetaan julkisilla hankinnoilla. Maa- ja metsätalousministeriön hankintalähettiläs edistää kotimaisen kalan lisäämistä julkisissa hankinnoissa. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetaan toimia (mm. innovaatiokumppanuuteen perustuvaa hankintamenettelyä), joissa yritykset ja suurkeittiöt kehittävät yhdessä uusia kalatuotteita suurkeittiöiden tarpeisiin. 
  • Selvitetään mahdollisuuksia parantaa kalatuotteiden markkina-asemaa. Kalatuotteiden hintakilpailukyky on heikompi kuin monilla muilla eläinperäisillä tuotteilla. Yksi keskeinen syy on se, ettei alalla ole suoria tuotantotukia. Laaditaan selvitys keinoista, joilla kalatuotteiden markkina-asemaa voidaan parantaa markkinalähtöisesti. 
  • Kerätään tietoa kuluttajatrendeistä. Pro Kala ry. toteuttaa vuosittain kuluttajakyselyn kalatalouteen ja kalatuotteisiin liittyvien mielikuvien ja mielipiteiden seuraamiseksi. Myös Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavan jatkuvan arviointi- ja ennakointityön osana seurataan elintarvikesektorin kuluttajatrendien kehitystä. Kerätty tieto julkaistaan vuosittain toimialan hyödynnettäväksi. 

_________________________________________________________________________

Tärkeimpänä ja vaikuttavampana keinona on kalatuotteiden markkina-aseman parantaminen. Kalan ympäristöhyödyt ja kansanterveydelliset hyödyt huomioiden kalan tuotannon tukien ei pitäisi olla maataloustuotteiden tukia alhaisempia. Kuluttajat haluavat laajaa ja houkuttelevaa valikoimaa sekä irtotavarana myytävässä että pakatussa kalassa. Hinnaltaan kilpailukykyisen ja monipuolisen kotimaisten kalatuotteiden tarjonnan kehittäminen on ohjelman toteuttamisen suurin haaste.

Kauppa on halukas yhteistyöhön osana viestintäverkostoa. Kalan kulutuksen lisäämisen myönteiset vaikutukset kansanterveyteen, ympäristöön ja talouteen ovat hyvä pohja viestinnälle. Järkisyyt puoltavat kalan elintarvikekäytön lisäämistä. Viestintäverkosto laatii yhteisen suunnitelman kalaan liittyvän viestinnän ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisäämiseksi. Kun viestintään kohdistuu varsin suuria odotuksia, myös sen resurssien on oltava riittävät.

Foodservice-puolen kannalta on tärkeää vauhdittaa kotimaisen kalan käyttöä julkisilla hankinnoilla. Tässä voitaisiin käyttää hyväksi em. challenge- tai muita innovaatiokilpailuja, joissa kehitetään yhteistyössä toimitusketjun kanssa säilyvä ja hyvälaatuinen kalatuote suurkeittiökäyttöön. Joillakin suurkeittiöllä on mahdollisuus suurivolyymisten tuotteiden käyttöönottoon.

2.    Uudistuminen kasvun vauhdittajana

Mitä ehdotetuista toimenpiteistä pidät tärkeimpänä ja vaikuttavimpana? 

  • Uudistumista tuetaan innovaatio-ohjelmilla ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoituksella. Innovaatio-ohjelmat toteutetaan yrityslähtöisesti yhteistyössä julkisten tutkimuslaitosten kanssa. Ohjelmilla tuetaan vesiviljelyn kestävää kasvua sekä vajaasti hyödynnettyjen kalojen tuotekehitystä ja korkean arvon tuotteiden kehittämistä. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetaan yritysten kehitystyötä ja investointeja. 
  • Yritysten kehitystyötä vauhditetaan innovaatioseteleillä ja korotetulla investointituella. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitetaan kalatalouden yritysten pienimuotoisia kehityshankkeita innovaatioseteleillä. Korotetulla investointituella edistetään tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä. Sitä voivat saada yritykset, jotka sitoutuvat monivuotiseen tutkimusyhteistyöhön tutkimuslaitoksen kanssa.  
  • Vesiviljelyn kestävän kasvun tukemiseksi luodaan kannustimia ravinnepäästöjä vähentäville ja kiertotalouteen perustuville ratkaisuille. Kiertovesiviljelyn taloudellisen kannattavuuden parantamiseksi muutetaan sähkön valmisteverosta annettua lakia (1260/1996) siten, että vesiviljelyyn sähkövero lasketaan muun teollisuuden tavoin EU:n asettamalle vähimmäistasolle. 
  • Vauhditetaan vajaasti hyödynnettyjen kalojen jalostusasteen nostamista. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta myönnetään normaalia korkeampaa investointi- ja tuotekehitystukea vajaasti hyödynnettyjen lajien jalostukseen elintarviketuotteiksi ja korkean lisäarvon tuotteiksi. 
  • Käynnistetään vajaasti hyödynnettyjen kalojen elintarvikelaadun kehittämisohjelma. Korkea laatu on silakan ja muiden nykyisin vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen elintarvikekäytön lisäämisen edellytys. Toimialan ja keskeisten julkisten toimijoiden yhteistyönä toteutettava laatuohjelma tähtää elintarvikelaadun jatkuvaan parantamiseen. Ohjelman kehittämis- ja investointitoimia rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. 
  • Tuetaan kalatuotteiden jalostusta ja vientiä. Muutetaan valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettua lakia (9/2014) niin, että kalanjalostusteollisuutta voidaan tukea vastaavalla tavalla kuin muutakin elintarviketeollisuutta. Tehostetaan kalateollisuuden vienninedistämistoimia ja edistetään vientiin panostavien yritysten yhteistyötä ja kalatuotteiden vientiklusterin syntymistä. 
  • Selvitetään kalatalouden ja laajemmin luonnonvaratalouden pääomarahaston perustamismahdollisuuksia. Rahastolla tuettaisiin oman pääoman hankinnassa uudentyyppistä liiketoimintaa kehittäviä yrityksiä, joiden riskit ovat kehitystyön vuoksi korkeat, mutta toisaalta kasvumahdollisuudet suuret. Rahasto rahoitettaisiin julkisen toimijan ja yksityisen sijoittajien yhteistyönä. 
  • Kehitetään kalatalouden koulutusta ja osaamista. Hyödynnetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa elinikäisen oppimisen ja työssäoppimisen kehittämisessä sekä yritysten, yliopistojen ja ammattikoulujen yhteistyön tiivistämisessä. Lisätään yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa erityisesti korkean osaamisen aloilla kuten kalan kiertovesikasvatuksessa ja korkean arvon tuotteiden jalostuksessa. Tiivistetään kansainvälistä tutkimusyhteistyötä.

_________________________________________________________________________

Tärkeintä on uudistuksen tukeminen innovaatio-ohjelmilla ja EMKR-rahoituksella. Ala tulee saattaa samalla tasolle muun elintarviketuotannon kanssa investoinneissa ja tuotannon tukemisessa, mutta sen lisäksi tarvitaan tutkimusta ja innovaatio-ohjelmia nimenomaan yrityslähtöisesti. Kaupan näkökulmasta ratkaisevaa on se, että kotimainen teollisuus tuottaa kuluttajien kannalta kiinnostavia tuotteita. Ilman merkittäviä tuoteinnovaatioita kotimaisen kalan kulutusta ei voida kaksinkertaistaa. Kalastusalusten ja kalastustoiminnan teknologia tarvitsee jatkuvaa uudistamista ja parantamista. Lisäksi kalastuksen sääntely on mittavaa: kalastustuotteiden jäljitys edellyttää jo nyt koko toimitusketjun digitalisointia.

3.    Alkutuotannon edellytysten parantaminen

Mitä ehdotetuista toimenpiteistä pidät tärkeimpänä ja vaikuttavimpana? 

  • Päivitetään merialueen sijainninohjaussuunnitelma. Päivitetty suunnitelma mahdollistaa vesiviljelyn kestävän kasvun ja parantaa luvittamisen ennakoitavuutta. Selvitetään alueellisten kuormituskiintiöiden käyttöönottoa. Ne mahdollistaisivat toiminnan ympäristövaikutusten ennakoitavuuden pitkällä aikavälillä ja tukisivat alan kasvua. 
  • Merialueen vesiviljelytoiminnan ympäristöluvissa ja valvonnassa selvitetään mahdollisuutta soveltaa päästöperusteista ympäristölupaa. Nykyisen rehunkäytön säätelyyn ja valvontaan perustuvasta mallista siirrytään mahdollisuuksien mukaan päästöjen rajoittamiseen. Tämä kannustaa toimialaa kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia ympäristöinnovaatioita, jotka mahdollistavat tuotannon kasvun ilman päästöjen kasvua. 
  • Parannetaan kalan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Selvitetään kalan huoltovarmuuteen liittyvät suunnitelmat ja päivitetään niitä vastaamaan kotimaisen kalan tuotannon mahdollisuuksia. Selvitetään elävän kalan ja raaka-aineen kriisivarastoinnin mahdollisuudet. Sovitaan kalastuksen säätelyyn ja ympäristöluvitukseen liittyvät joustomahdollisuudet kriisitilanteissa.  
  • Kehitetään kalan pyynti- ja käsittelyprosesseja. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavassa tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmassa kehitetään alan yritysten ja tutkimuksen yhteistyönä kustannustehokkaita yritysten kannattavuutta ja työolosuhteita parantavia ratkaisuja kalan pyynnin ja saaliin käsittelyn kehittämiseksi.
  • Tuetaan sukupolvenvaihdoksia ja uusien yrittäjien tuloa alalle. Aloitustukijärjestelmä uusille kalastajille koostuu Euroopan meri- ja kalatalousrahaston investointitukimahdollisuuksista, valtion lainantakausjärjestelmästä ja vapaaehtoisesta koulutusosiosta.
  • Kehitetään ratkaisuja vahinkoja aiheuttavien eläinten aiheuttamiin ongelmiin. Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta rahoitettavassa tutkimuksen ja kalastajien kumppanuusohjelmassa kehitetään yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä ratkaisuja hylkeiden ja muiden eläinten aiheuttamien vahinkojen estämiseksi ja vähentämiseksi. EMKR-ohjelmasta myönnetään normaalia korkeampaa investointitukea kalastajien ja vesiviljelijöiden investointeihin, joilla ehkäistään hylkeiden aiheuttamia vahinkoja.  
  • Kalastuslupien saatavuuden parantaminen. Edistetään toimivaa vuoropuhelua kaupallisten kalastajien ja vesialueiden omistajien välillä ja pilotoidaan uusia yhteistyömalleja hyödyntämällä mm. kalatalousalueiden ja käyttö- ja hoitosuunnitelmien tuomia mahdollisuuksia.

____________________________________________________________________________

Tärkeimpänä pidämme sukupolvenvaihdoksien tukemista ja uusien yrittäjien alalle saamista. Ala tulee saada nykyistä houkuttelevammaksi. Toimeentulon on oltava riittävän turvattu, jotta uusiin aluksiin voidaan investoida ja liiketoimintaa kehittää. Ammattikalastajan ammatin arvotusta tulee nostaa.

4.    Kasvu perustuu kestävyyteen ja vastuulliseen toimintaan

Mitä ehdotetuista toimenpiteistä pidät tärkeimpänä ja vaikuttavimpana? 

  • Varmistetaan kalatalouden arvoketjun vastuullinen toiminta. Hallinto varmistaa laajasti osallistavalla sääntelyllä ja säätelytoimillaan, että kalakantoja hyödynnetään kestävästi ja että kalatuotteet ovat turvallisia. Vaikuttavilla ja kustannustehokkailla valvontatoimilla varmistetaan, että kalan arvoketjua koskevia sääntöjä noudatetaan. 
  • Jatketaan eri sidosryhmien välistä rakentavaa vuoropuhelua. Kalatalouden, vesienkäytön ja ympäristönsuojelun tavoitteiden yhteensovittamisella edistetään rakentavaa vuoropuhelua sekä luodaan yhdessä ympäristön ja talouden kannalta kestäviä ratkaisumalleja lisätä kotimaisen kalan käyttöä.
  • Selvitetään uusien rahoituskeinojen ja tulosperusteisten rahoitus- ja hankintamallien käyttöä kalavarojen ja vesiympäristön tilaa parantavien toimien rahoittamisessa. Selvitys- ja pilotointityö tehdään vuosina 2020?2021 Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamassa kalatalouden ympäristöohjelmassa. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta lisätä rahoitusta kalataloudellisiin kunnostuksiin uusien rahastomallien avulla.
  • Panostetaan määrätietoisesti ympäristötoimiin. Kalatalouden ympäristöohjelman avulla tuetaan kalakantojen luontaista lisääntymistä ja parannetaan kalavarojen elinympäristön kunnostustoimien vaikuttavuutta. Kehitetään pyydysten valikoivuutta, tahattomien saaliiden välttämistä sekä suojautumista vahinkoja aiheuttavilta eläimiltä niiden ja kalastuselinkeinon välisen rinnakkaiselon mahdollistamiseksi. Vesiviljelyssä panostetaan ravinnekuormituksen vähentämiseen ja ravinteiden poistamiseen liittyviin innovaatioihin sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin toimiin.
  • Laaditaan määritelmä Itämerirehulle ja edistetään sen käyttöä. Silakkaan ja kilohailiin perustuvalla Itämerirehulla kierrätetään meressä jo olevia ravinteita ja vähennetään muilta meriltä tulevaa ravinnekuormaa. Yhteistyössä rehuteollisuuden, toimialan, tutkimuksen ja hallinnon kanssa laaditaan määritelmä Itämerirehulle ja suunnitelma siihen perustuvan kiertotalousratkaisun edistämiselle. Niiden avulla varmistetaan eri teollisten toimijoiden tasavertainen kohtelu sekä luodaan edellytykset Itämerirehun käytön edistämiseksi sekä sen käytön seurannalle.

_________________________________________________________________________

Tärkein ja vaikuttavin toimenpide on kalatalouden arvoketjun vastuullisen toiminnan varmistaminen. Kalan tuotannon ympäristöystävällisyys on tärkeää kuluttajan kannalta, joten alan mainetta ympristöasioissa ei pitäisi vaarantaa.

Toimialan sääntelyllä ei saa ajaa yrittäjiä ahtaalle. Lupa- ja sääntelypolitiikkaa pitää joustavoittaa eikä hallinnollista taakkaa tulee lisätä. Sääntelyn tulee olla ennakoivaa niin, että toimintaa voidaan pitkäjänteisesti suunnitella. 

Itämerirehun määrittely mahdollistaa ympäristöhyötyjen esille tuonnin ja voisi olla hyödyksi myös lupaharkinnassa tulevaisuudessa, joten kannatamme sitä.

Palaute ohjelman ympäristövaikutusten arvioinnista

Ohjelman ympäristövaikutusten arvioiminen on tärkeää, koska ohjelman päätavoitetta kotimaisen kalan elintarvikekäytön kaksinkertaistamisesta perustellaan kansanterveydellisten ja taloudellisten vaikutusten lisäksi keskeisesti juuri myönteisillä ympäristövaikutuksilla.

Muu palaute

Kunnianhimoisen ohjelman jalkauttaminen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia resurssien kohdentamisessa sekä määrätietoista johtamista. Ohjelman jalkauttamisesta olisi voinut laittaa lausuntopyynnön yhteyteen lisätietoja. Miten maa- ja metsätalousministeriö organisoi ohjelman johtamisen?