Elintarvikelain kokonaisuudistus – Päivittäistavarakauppa ry:n näkemyksiä


Elintarvikelailla ja sen nojalla annetuilla säädöksillä on keskeinen merkitys elintarvikealan toimijoiden toimintaan sen tarkentaessa ja täydentäessä Euroopan unionin tasolla harmonoituja elintarviketurvallisuuden säännöksiä ja säätäessä kansallisten erityispiirteiden vaatimista mukautuksista. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee elintarvikelain kokonaisuudistusta ja tässä yhteydessä Päivittäistavarakauppa ry haluaa kunnioittavasti tuoda esiin seuraavaa:  

Lain tarkoitus (Elintarvikelaki 1 §)
PTY:n jäsenyritykset pyrkivät täyttämään elintarviketurvallisuuden, kuluttajalle annettavan tiedon, kuluttajansuojan ja jäljitettävyyden vaatimukset parhaalla mahdollisella tavalla. Lain tarkoituksena on perusteltua säilyttää, että se myös osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. Uudistuksessa on tärkeää saavuttaa tasapaino elintarviketurvallisuuden vaatimusten ja kohtuullisten elinkeinotoiminnan harjoittamismahdollisuuksien välillä.

Riskien huomioon ottaminen (Elintarvikelaki 6 a §)
Päivittäistavarakauppa ry on kehittänyt myymälöiden omavalvontaan yhtenäisen ohjeistuksen (omavalvontaohje) ja omavalvonnan seurannan sekä raportoinnin (omavalvontatietopankki). Tätä täydentävät kauppaketjujen omavalvontaohjeet ja -käytännöt. Omavalvontatietopankki antaa valvontaviranomaisille mahdollisuuden tutustua myymälän omavalvontakirjanpitoon, suunnitella myymälässä tarkastettavia asioita ja valvoa kirjauksia. 

Kaupan kattava omavalvonta tulee ottaa huomioon riskinarvioinnissa ja suunnitelmallisen valvonnan valvontatiheyden määräämisessä. Myös yritysten sertifioidut elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmät olisi järkevää ottaa huomioon riskinarvioinnissa vastikään julkaistun EU:n valvonta-asetuksen mukaisesti. Valvonnan riskiperusteisuus näkyy läpi elintarvikelain ja tämä tulisi säilyttää uudistuksessa. 

Elintarvikevalvontaviranomaiset ja kolmannen osapuolen elintarviketurvallisuusjärjestelmien auditoijat tarkastavat yrityksissä pitkälle samoja asioita. Tiettyjen asioiden viranomaisvalvonta voitaisiin yhdistää kolmannen osapuolen tekemiin elintarviketurvallisuusjärjestelmien auditointeihin. Sertifiointiyritykset voisivat perehdyttää viranomaista järjestelmien sisältöön. Vastaavasti sertifiointiyritykset hyötyisivät viranomaistarkastusten raportointitavasta. Hanketta tällaisen selvityksen tekemiseen ollaan kaavailtu Eviran suunnalta ja kaupan näkökulmasta hanke on erittäin kannatettava, koska kansainvälisesti ollaan menossa lisääntyvässä määrin vaatimuksenmukaisuuden todentamiseen sertifikaattien avulla.

Elintarvikkeiden käsittelyä, säilytystä ja kuljetusta koskevat vaatimukset (Elintarvikelaki 11 § )
Lämpötilarajat on Suomessa perinteisesti säädetty kansallisissa säädöksissä, mutta  Eviralla on ollut päärooli elintarvikkeiden käsittelyä, säilytystä ja kulketusta koskevien säännösten tulkitsijana. Oiva-valvonnalla on pyritty pienentämään eroavaisuuksiä käytännön tulkinnoissa. 

PTY katsoo, että elintarvikkeiden käsittelystä, säilytyksestä ja kuljetuksesta on tarkoituksenmukaista säätää elintarvikelain antamin valtuuksin maa- jatsätalousministeriön asetuksilla. Tässä yhteydessä sopimusperusteisille, ketjun sisäisille vastuille voitaisiin myös jättää tilaa. 

Säädösten tulkinnassa toivotaan yhtenäisyyttä ja että niiden velvoittavuus ja hallinnollinen taakka kohdistuvat elinkeinonharjoittajiin samanarvoisesti.  

Jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset (Elintarvikelaki 17 §)
Elintarvikealan toimijalla tulee olla järjestelmä, jonka avulla voidaan elintarvikelain tarkoituksen mukaisella riittävällä tarkkuudella yhdistää tiedot saapuneista ja lähteneistä eristä toisiinsa. 

EU:n harmonoitu  jäljitettävyysvelvoite ei vaadi kirjaamaan eriä niin, että kävisi ilmi, miten ne on yrityksen sisällä jaettu tai yhdistetty tietyiksi tuotteiksi/eriksi. 

Elintarvikelain mukaista jäljitettävyyttä vaaditaan ainoastaan eläinperäisten elintarvikkeiden osalta komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 931/2011. 

Ottaen huomioon jäljitettävyysjärjestelmästä aiheutuvat kustannukset ja Oiva-arviointiohjeisiin heijastuva erään liittyvät vaatimukset, yleinen eräkohtainen jäljitettävyysvaade ei ole perusteltu. Jäljitettävyyttä voidaan parantaa luomalla selkeät minimivaatimukset tuotetasolla kaupallisten asiakirjojen jäljitettävyystiedoille.  

Omavalvontasuunnitelma (Elintarvikelaki 20 §)
PTY:n omavalvontaohje on Eviran arvioima kansallinen toimialan Hyvän käytännön ohje. Myös sen päivitykset arvioidaan Eviran toimesta. 

PTY esittää, että uudistuksessa selvennettäisiin Hyvän käytännön ohjeiden asema elintarvikelainsäädännön ja -määräysten sekä Eviran ohjeistusten välissä. 

Valvontatietojen julkistaminen (Elintarvikelaki 21 §)
Tarkempia säännöksiä valvontatietojen jukistamisesta on laatinut Evira luomalla Oiva-arviointijärjestelmän lain ja asetuksen antamalla valtuudella. 

Oiva-arvioinnin yleisarvosanan määräytyminen huonoimman arvosanan mukaan ei näkemyksemme mukaan anna oikeaa kuvaa elintarvikeyrityksen toiminnasta. PTY vastustaa yleisarvosanan esittämistä Oiva-raporteissa.

Ensisaapumistoiminta (Elintarvikelaki 23 §)
PTY on vaatinut, että ensisaapumisvalvonnan kansallinen, kuukausittainen raportointivelvoite aiheuttaa yrityksille tarpeetonta hallinnollista taakkaa. PTY on esittänyt ensisaapumis-raportoinnista luopumista kokonaisuudessaan Eviran luokittelun pääluokkiin 7- 12 kuuluvien tuotteiden osalta. Näitä ovat kypsennetyt kuluttajatuotteet, maidosta hapattamalla valmistetut tuotteen kuten jogurtit ja rahka, juustot, juustotuotteet sekä hunaja. 

Maa- ja metsätalousministeriön ”Byrokratian purkaminen 2015-2017” toimenpiteenä on listattu, että erillisestä ensisaapumispaikkavalvonnasta luovutaan ja se sulautetaan osaksi muuta riskiperusteista valvontaa. Uudistuksen yhteydessä on tarkoituksenmukaista toteuttaa raportoinnin keventäminen. 

Näytteenoton osalta kaupan omavalvonnassaan tekemä näytteenotto tulisi hyväksyä myös ensisaapumisvalvonnan näytteiksi. 

Erityistilanteisiin varautuminen (Elintarvikelaki 24 § Elintarvikealan toimijan tiedonantovelvollisuus)
Elintarvikelain mukaan toimijan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle mm. esille tulleista terveysvaaroista sekä toimenpiteistä, joihin epäkohtien korjaamiseksi on ryhdytty. 

Toimijan riskinarvionnille tulisi takaisinvedoissa antaa enemmän painoarvoa siitä, milloin elintarvike on terveydelle vaarallinen. Riskinarviointiin käytettyä asiantuntemusta/laboratorioita tulisi olla sekä toimijan että viranomaisen käytettävissä tasapuolisesti niin, että osapuolet voivat luottaa osapuolten saamiin tutkimustuloksiin.
 
Osaamistesti (Elintarvikelaki 28 a §)
Elintarvikehygieenistä osaamista osoittavaa hygieniapassia tulisi kehittää nykyaikaisempaan suuntaan, esimerkiksi sähköisesti suoritettavaksi. Suorittamismenettelyä tulisi myös keventää. 

On tärkeää, että osaamistodistukseen tähtäävä testimateriaali on käytännönläheistä. Nyt opiskeluaineistot ovat liian tieteellisiä ottaen huomioon kaupan työtehtävät. 

Valvontaviranomaisen ohjausvelvollisuus (Elintarvikelaki 53 §)
Viranomaisen on annettava toimijalle tarpeellisia ohjeita ja kehotuksia elintarvikemääräysten noudattamiseksi sekä omavalvonnan toimivuuden varmistamiseksi. 

Säännös on edelleen tarpeellinen yritysten neuvontatarpeiden vuoksi. Toimijoiden ohjeistamisessa tarvitaan asiantuntemusta käytännön toiminnasta, eri ratkaisuvaihtoehtojen kustannusvaikutuksista ja siitä, että toimija tarvitsee vastauksen ilman viivytyksiä. 

Hallinnolliset pakkokeinot (Elintarvikelaki 7 luku)
PTY pitää nykyistä keinovalikoimaa riittävänä eikä näe tarvetta uudenlaisille rangaistusäännöksille. Valvonta ei ole tähän asti hyödyntänyt rangaistuksia eikä pakkokeinoja riittävästi, mikä on vääristänyt kuvaa elintarvikelainsäädännön pelotevaikutuksesta. Tehokkuutta voidaan lisätä mm. selkeyttämällä tilanteita, joissa rangaistuksia ja hallinnollisten pakkokeinoja voidaan määrätä.  

Maksut Elintarvikelaki 8 luku
PTY vastustaa elintarvikevalvonnan maksujen korottamista. Oiva-tarkastusmenettelyn prosessia ja maksujen perintää tulisi tehostaa valvontayksikköjen rahoituspohjan vahvistamiseksi. Valvontamaksujen on myös oltava tasapuolisia kaikille elintarvikealan toimijoille. 

Muutoksenhaku Elintarvikelaki 9 luku
Oiva-valvonnassa tarkastuksen jälkeen ja jos valvontakohde ei ole tyytyväinen tarkastukseen tai sen tulokseen, alkaa sähköpostiviestittely valvontakohteen ja kunnan-, aluehallinto- tai keskusviranomaisen välillä. Tämä ei ole enää tarkastuksessa käytävää keskustelua eikä muutoksenhakuakaan vaan jotain muuta.

Toimijoita palvelisi valituslomake, joka voisi joko korvata kunnan tai valtion viranomaiselle tehtävän oikaisuvaatimusmenettelyn tai olla ensimmäinen vaihe jo ennen oikaisuvaatimuksen tekemistä. 

Elintarvikkeiden verkkokauppa
Verkkokaupassa myytävistä elintarvikkeista ei ole aiemmin säännelty elintarvikelaissa eikä sen nojalla annetuissa asetuksissa. 

Uudistuksessa PTY korostaa toimijoiden tasapuolista kohtelua ja sitä, että verkkokaupan kehitystä ei tule hidastaa tai estää yksityiskohtaisella, pakottavalla lainsäädännöllä. PTY näkee kaikkein tarkoituksenmukaisimpana säätää lakitasolla vain perusperiaatteista. 


Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Merja Söderström
Asiantuntija