Lausunto eräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 6 §:n muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Päivittäistavarakauppa PTY ry:n lausuntoa luonnoksesta maa- ja metsätalousministeriön asetukseksi eräiden elintarvikkeiden alkuperämaan ilmoittamisesta annetun asetuksen (218/2017) muuttamisesta.

PTY kiittää ja lausuu seuraavaa:

Elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa on pakollinen kansallisen lainsäädännön vaatima tieto jo nyt ja se löytyy kaikista pakkauksista. Se on helposti saatavilla niille, jotka ovat kiinnostuneita raaka-aineen alkuperämaasta. Ehdotettu muutos, joka vaatisi alkuperämaan ilmoittamista myös pakkauksen etupuolella ja nykyistä suuremmalla fontilla, vaatisi mittavan pakkausuudistuksen ja aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia yrityksille.

Muutosesitys asettaisi kotimaassa valmistetut ja tuontituotteet epäreiluun asemaan, sillä tuontituotteille ei vaadita vastaavia merkintöjä.

Merkintöjen vaikutuksesta kuluttajakäyttäytymiseen

Esityksen tavoitteena on antaa kuluttajalle selkeämmin tietoa Suomessa valmistetussa ja pakatussa tuotteessa käytetystä lihan alkuperästä.

Muutosesityksen perustelut ovat paljolti samat kuin maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 218/2017 perustelut. Muutosesitystä varten tarvitaan uutta tietoa, millä perusteella se edistäisi kuluttajan valintaa ostotilanteessa. Esityksen perusteluista ei käy ilmi, että nykyinen merkintävaatimus ei olisi riittävä tai selkeä.  

Alkuperätieto pakkauksen etupuolella ja isommalla fontilla

Muutos vaikuttaisi laajalti kaupan tuotevalikoimiin ja johtaisi melkoiseen työmäärään.

Ensinnäkin esitetyt merkintämääräykset poikkeaisivat olemassa olevista pakkausmerkintä säännöistä. Tämä olisi ainoa lakisääteinen pakkausmerkintä, jonka vaadittaisiin olevan SEKÄ ainesosaluettelossa ETTÄ pakkauksen edessä. Hyvää Suomesta -merkki hyväksyttäisiin alkuperän ilmoittamisen korvaavana merkintänä, mutta sitä ei pitäisi merkitä sekä pakkauksen taka- että etupuolelle. Myöskään sen koon suurentamista ei edellytetä. Hyvää Suomesta -merkin sääntöjen mukaan merkki sijoitellaan ensisijaisesti pakkauksen etupuolelle.

Esimerkkinä Suomessa valmistettu leikkelemakkara, joka sisältää sekä ulkomaista sianlihaa että ulkomaista broilerinlihaa. Sianlihan ja broilerinlihan kasvatus- ja teurastusmaiden (=yhteensä neljä tietoa) lisääminen pakkauksen etupuolelle suomeksi ja ruotsiksi vie paljon tilaa, etenkin jos alkuperät halutaan kertoa kuluttajalähtöisesti maan tarkkuudella eikä pelkästään tasolla ”EU” tai ”muu kuin EU”.

Vaihtuvat alkuperämaat voidaan kertoa eräkohtaisesti maakoodeilla, joihin on lukuohje ainesosaluettelon yhteydessä pakkauksen takapuolella. Tilan puutteen vuoksi lukuohjetta ei voi sijoittaa pakkauksen etupuolelle.

Suomen ulkopuolella valmistetuille vastaaville tuotteille tietoa ei vaadittaisi, jolloin ulkomaisten tuotteiden pakkaussuunnittelussa olisi vapaammat kädet ja mahdollisuus tehdä pakkauksista kuluttajille houkuttelevampia.

Siirtymäaika

Ehdotettu aikataulu on erittäin tiukka, mikä vaikeuttaa käytännön muutostoteutusta.

Jos ainoastaan ennen 1.1.2026 pakatut tuotteet saa myydä loppuun, silloin käyttämättä jäävää pakkausmateriaalia voi olla valmistajilla jopa vuoden varastot jäljellä. Ennen voimaantuloaikaa painetut pakkausmateriaalit tulisi saada käyttää loppuun eikä pelkästään sitä ennen valmistetut ja pakatut tuotteet. Tällä vältetään lisääntyvät kustannukset, jotka koskisivat vain kotimaisia yrityksiä.

Tiukka aikataulu aiheuttaa haasteita pakkaussuunnittelussa. Se tulisi aloittaa jo ennen säädöksen voimaantuloa monimutkaisten fonttikokojen asettelun vuoksi. Se vaatii paljon työtä, minkä lisäksi pakkausmateriaalin painattaminen vie myös yllättävän paljon aikaa.

Yhteenveto

PTY vastustaa muutosasetusta ja toivoo, että nykyinen lainsäädäntö säilytetään. Ehdotus lisää yrityksille aiheutuvia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.

On myös riski, että muutos johtaisi siihen, että tietoja ei ilmoiteta vapaaehtoisesti maakohtaisesti vaan lyhyemmällä mahdollisella tavalla ja pakkauksen etupuolella mahdollisimman vähän tilaa vievästi. Merkintä EU/ei-EU vähentää alkuperämerkinnän kuluttajalähtöisyyttä.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 218/2017 annetaan kuluttajalle enemmän tietoa kuin se Euroopan unionissa harmonoidulla sääntelyllä on mahdollista. Muutosesityksessä lisätään kansallisia merkintäsäännöksiä entisestään.

EU alueella tulisi kehittää sisämarkkinasääntelyä elintarvikkeiden alkuperän ilmoittamisesta eikä hajottaa sääntelykokonaisuutta erilaiseksi eri puolella unionia. Yrityksille on kestävän kehityksen ja kasvun takaamiseksi ennemminkin varmistettava tasapuoliset kilpailuedellytykset.

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry
Merja Söderström
Lakimies, asiantuntija