Lausunto: Elintarvikkeiden markkinointi lapsille – Ohjeistus lasten suojelemiseksi markkinoinnin haitallisilta vaikutuksilta

Päivittäistavarakauppa ry:ltä (PTY) on pyydetty lausunto otsikkoasiassa. PTY kiittää ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Mitä mieltä olet alla olevista väittämistä?

Epäterveellisten elintarvikkeiden lapsiin kohdistuvan markkinoinnin rajoittaminen on tärkeää.

Täysin samaa mieltä
Osittain samaa mieltä
Osittain eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa

Aion ottaa ohjeistuksen käyttöön työssäni.

Täysin
Osittain
En ollenkaan
En osaa sanoa
Ei koske minua

Epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia lapsille tulisi säädellä lailla pelkän ohjeistuksen sijaan.

Täysin samaa mieltä
Osittain samaa mieltä
Osittain eri mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa

Kommentit ohjeistusluonnokseen

Mitä mieltä olet epäterveellisten elintarvikkeiden määrittelystä ohjeistuksessa?

Ohjeluonnoksessa on rajattu epäterveellisiksi elintarvikkeiksi kaikki, mitkä eivät ole Sydänmerkki-kriteerien mukaisia. Suhtaudumme tähän kansallisesti tehtävään ja WHO:n kriteerejä tiukempaan rajaukseen epäilevästi. Saavutetaanko sillä paras mahdollinen lopputulos – onko tutkimusdataa, onko totaalikielto vai paremmat valinnat tuotekategorian sisällä parempi eteneminen?

Suomalaiset syövät luultavasti jatkossakin kesäisin jäätelöä, mutta tuoteryhmän sisällä löytyy tuotteita, jotka ovat terveellisimpiä vaihtoehtoja kuin toiset. Ravitsemussuositusten mukaan kannattaa valita esimerkiksi keinomakeutettu virvoitusjuoma silloin, kun juo sellaisia. Vastaavia esimerkkejä löytyy muistakin tuoteryhmistä, esim. riisit, jossa on olemassa täysjyväriisivaihtoehtoa, mutta jotka jäävät kuitupitoisuudeltaan alle 6 g. Nämä ovat silti parempia vaihtoehtoja kuin täysin vaalea riisi, mutta rajautuvat pois markkinoitavista.

Aliarvioidaanko ohjeessa hieman lasten ja nuorten medialukutaitoa toisin sanoen sitä, että he osaavat kyllä erottaa (mainostetut) brändit toisistaan. Jäätelö ei ole vain jäätelö, vaan lapsellekin yleensä jokin jäätelötuote, jolla on tuotenimi ja brändi – varsinkin, jos sitä on mainostettu.

Näemme, että kohtuullisesti käytettynä moni tuoteryhmä ei ole epäterveellinen ja ruokavalio on aina kokonaisuus. Lapsi, jolla energian saanti kulutukseen nähden jää hyvin alhaiseksi, voi jopa hyötyä merkittävästi myös epäterveellisten elintarvikkeiden syönnistä. Tai hyvin alhainen raudansaanti taas puoltaa vaikka leikkeleiden kulutusta. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.

Löytyykö kaikille tuotteille tuoteryhmä? Onko tuotteet ryhmitelty oikein? Onko oleelliset ravintotekijät huomioitu? Ovatko raja-arvot sopivat?

Taulukko 1:

4. Energiajuomien määritelmä pitäisi olla sama kuin Ruokaviraston pakkausmerkintäoppaassa määritelmä: Energiajuomalla tarkoitetaan kofeiinipitoista virvoitusjuomaa, johon on lisätty myös muita aineita, esimerkiksi tauriinia ja glukuronolaktonia, guaranaa ja B-ryhmän vitamiineja.  Eli tarkemmassa kuvauksessa pitäisi olla …sisältävät kofeiinia JA muita…

6. Maustamattomat pullovedet tulisi poistaa selvyyden vuoksi tuoteryhmästä, koska ne sisältävät vain vettä eivätkä sokeria tai makeutusaineita.

7. ja 8. Samankaltaiset tuotteet tulisi luokitella samoin perustein esim. jogurtti vs. juotava jogurtti tai kaakaojuoma vs. kaakaolla maustettu välipalamaitotaloustuote.

9. Raejuusto pois listalta kokonaan selvyyden vuoksi, koska markkinointikiellon kriteerit eivät kuitenkaan täyty.

12. Näkkileivät ja hapankorput: Markkinointikiellon kriteereissä tyydyttyneiden rasvojen raja 20 % on liian alhainen ja rajaa pois täysjyvärukiista valmistettuja näkkileipiä. —> Pitäisi lisätä Sydänmerkki-kriteerien 5g/100g rajaksi rasvoille.

13. Sokerin rajaa tulisi nostaa esim. 18-20 grammaan, jolloin esim. granola-tuotteita olisi mahdollista saada mukaan.

14. Pois rajauksesta pitäisi saada täysjyväriisit, jolloin riisien osalta kuidun kriteeri tulisi olla 4g/100g, jolloin kannustaisi terveellisempiin riisituotteisiin kategorian sisällä.

15. Pitäisi voida sisältää vähäisen määrän suolaa esim. <0,8g, jolloin ei rajaisi miedosti suolattuja tuotteita pois. Nämä tuotteet ruokapöydässä tarjoiltuna sisältänevät vähemmän suolaa kuin kotona itse suolapurkista suolattuna.

16. Suolan raja 1,0g on turhan alhainen varsinkin kasvisproteiinituotteiden osalta, joihin siirtymistä kannattaisi muutoin edistää.

Ohje on ristiriitainen Sydänmerkin kriteereihin nähden kieltäen jäätelöiden, sorbettien ja mehujäiden markkinoinnin. Sydänmerkki on myös mahdollista saada nykyään markkinoilla oleviin tiettyihin jäätelöihin, sorbetteihin ja mehujäihin.

Onko tarkoituksenmukaista, että ohjeella suljettaisiin kokonaan pois lapsille suunnatut snack- ja välipalatuotteet (esim 1,2,3)? Mikä on työryhmän näkemys välipalatuotteiden ja toisaalta satunnaisesta herkuttelusta osana lapsen terveellistä ruokavaliota?

Jos tätä noudatetaan vain kansallisesti, onko uhkana markkinoiden vääristymä esim. Suomessa valmistetut hyvän ravitsemuksellisen profiilin omaavat lapsille suunnatut välipalat vs. EU:ssa tuotetut vastaavat tuotteet, joissa ei välttämättä huomioitu ihan yhtä tarkkaan lapsille suunnatun tuotteen ravitsemuksellista profiilia?

Onko lapsiin kohdistuva markkinointi määritelty ohjeistuksessa riittävän kattavasti?

Tulkitsemme, että ohje kattaa myös pakkausmerkinnät ja pakkaussuunnittelun. Vastustamme ohjeen ulottumista pakkaussuunnitteluun ja pakkauksiin. Tällaiset kansalliset ohjeet olisivat täysin vastoin EU-sisämarkkinan toimintaperiaatteita ja myös suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn ja vientimahdollisuuksien kannalta mahdottomia. Pakottavana lainsäädäntönä tämä voisi rajata liikaa tuotteistusta, EU-markkinoilla tuotteiden vapaata liikkuvuutta ja markkinointia. Näemme ohjeistuksen toteuttamisen mahdottomana tässä laajuudessa EU-sisämarkkinassa.

Lisäksi pohdimme, mitä on lapsiin kohdistuva markkinointi, saako makeisosastolla olla enää mitään pinkkiä tai vaalean sinistä tai tikkarielementtejä? Missä kulkee lapsiin kohdistuvan markkinoinnin raja? Voiko esimerkiksi keksien pakkauksissa käyttää enää pinkkiä väriä?

Jos ei ole, miltä osin määritelmää tulisi laajentaa tai tarkentaa?

Etenkin pakkaussuunnittelun perusteella on todella vaikea todentaa, että tuotetta markkinoidaan lapsille. Tämän lisäksi ohjeessa mainitaan esim. julkisuuden henkilöt ja urheilijat. Em. tahojen käyttäminen mainonnassa ei millään voi olla suoraan lapsiin kohdistuvaksi määriteltyä. Sama asia markkinoinnin sisältämissä viihde-elementeissä peleineen ja kilpailuineen.

Onko ohjeistus riittävän selkeä, konkreettinen ja helposti tulkittavissa?

Ohjeessa on selkeästi määritelty esimerkiksi lasten elokuvien alussa näytettävät mainokset, jotka voidaan nähdä kohdistettavan ko. kohderyhmälle. Toisaalta esim. TikTok ja SnapChat -mainontaa ei voi näin kategorisoida.

Minkä tahon antamana tällä ohjeistuksella uskot olevan eniten painoarvoa ja vaikutusta?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnalla on uskottavuutta ravitsemuksen edistämisessä.

Kenen mielestäsi tällainen ohjeistus pitäisi antaa?

Esitämme, että valtion ravitsemusneuvottelukunta antaa tämän suosituksena. Ennen julkaisua tulisi kuitenkin käydä keskustelua laajassa sidosryhmässä (ml. kauppa ja elintarviketeollisuus) ja löytää yksimielisyys suosituksen sisällöstä.

Avoimia kommentteja ohjeistuksesta:

Kaupan yritykset toimivat vastuullisesti ja rajoittavat monessa eri kanavassa lapsille suunnattua epäterveellisten elintarvikkeiden markkinointia jo nyt hyvin sitoutuneesti. Kaupan omien merkkituotteiden suunnittelussa ja markkinoinnissa huomioidaan mm. WHO:n kriteerit. Useat kaupan yritykset ovat mukana erilaisissa hankkeissa ja kampanjoissa, joiden tavoitteena on lasten hyvinvointi terveellisten elintarvikkeiden ja lisääntyneen liikunnan avulla. Näemme, että kaikkien suomalaisten terveellisiä valintoja on tärkeää tukea monelta eri taholta. Perheiden ruokatottumukset ovat tässä tärkeässä roolissa ja niitä parantamalla vaikutukset näkyvät lasten lisääntyneenä hyvinvointina. Perheiden hyvinvointiin kuuluvat myös juhlat. Myös lapsilla on oikeus nauttia joulusta, pääsiäisestä ja muista juhlista myös herkuttelemalla.

Sosiaalisella medialla on nykylapsille ja -nuorille ja heidän tekemille valinnoille merkittävä vaikutus. Some-kanavissa ja netissä lapset ja nuoret altistuvat suurelle määrälle mainontaa, joka tulee mm. ulkomaisilta yrityksiltä. Näemme, että ennemminkin kuin luokitella ohjeluonnoksen tarkkuudella elintarvikkeita epäterveellisiksi ja ryhtyä suureen pakkausuudistukseen, sosiaalisen median markkinoinnin ja tuotesijoittelun ohjeita voisi tiukentaa huomattavasti. Suomalaisia toimijoita ei näkemyksemme mukaan voi rajoittaa, jos samalla ei voi rajoittaa ulkomailta tapahtuvaa mainontaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteessa kansallisesta lapsistrategiasta, johon tämä ohjeistus kuuluu, todetaan seuraavasti: Lapsistrategian toimenpiteitä toteutetaan poikkihallinnollisesti, laajassa yhteistyössä sidosryhmien ja eri hallinnon alojen ja tasojen kanssa. Näemme, että sidosryhmät eivät ole olleet mukana ohjeistuksen valmistelussa muutoin kuin tässä ohjeluonnoksen kommentointiosassa. Ohjeistuksella on merkittäviä kustannusvaikutuksia (mm. pakkausuudistukset) sekä vaikutuksia itse toimintaan mm. kaupan ja elintarviketeollisuuden toimialoilla. Näemme, että toimialojen näkemykset olisi tullut ottaa mukaan ohjeen valmisteluun varhaisemmassa vaiheessa. Näin ohjeistuksesta olisi tullut toimialoja paremmin sitouttava ja toimialojen erityispiirteet huomioiva.

Lisäksi pohdimme, mikä suhde tällä ohjeistuksella on muuhun EU-lainsäädäntöön? Mikä on suhde elintarvikemarkkinoinnin säädöksiin ja muihin ohjeisiin (luvussa 4 mainitut)?

Miten ohjeistusta on tarkoitus käyttää? Onko tarkoitus ottaa pohjaksi kansalliseen lainsäädäntöön?

Ystävällisin terveisin

Päivittäistavarakauppa ry

Anna Salminen
elintarvikeasiantuntija