Makeisten ja virvoitusjuomien veronkorotukset osuvat pienituloisiin

Makeisten ja suklaan arvonlisäverokanta nousee 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Lisäksi virvoitusjuomaveroa korotetaan. Nämä hallituksen päätökset eivät tue suomalaisen ruoka-alan kasvua eivätkä tuo investointeja. Lisäksi ne kohdentuvat erityisesti pienituloisiin kuluttajiin.

Hallitus ilmoitti tänään korottavansa haitta- ja terveysveroja muun muassa nostamalla makeisten ja suklaan arvonlisäverokannan nykyisestä 14 prosentista uuden yleisen arvonlisäverokannan mukaiseen 25,5 prosenttiin. Arvonlisäveron 11,5 prosenttiyksikön nosto on kohtuuton ja tasaverona sen vaikutukset kohdistuvat kipeimmin pienituloisiin kuluttajiin.

EU-oikeuden mukaan samankaltaisia ja keskenään kilpailevia tuotteita on kohdeltava arvonlisäverotuksessa samalla tavalla. Esitetyn arvonlisäverokannan eriyttämisen ilmeinen ongelma on rajanveto haitallisiksi ja epäterveellisiksi katsottujen elintarvikkeiden ja muiden elintarvikkeiden välillä. Makeisten kanssa kilpailevia tuotteita on esimerkiksi keksien tuoteryhmässä. Markkinoille voi aiheutua vääristymiä siitä, että yrityksille tulee kannuste muuntaa tuotteitaan elintarvikkeiden arvonlisäverokannan mukaisiksi. Arvonlisäverokantojen eriyttäminen ja veron kerääminen uhkaavatkin muodostua monimutkaiseksi ja kalliiksi sekä hallinnolle että yrityksille.

Lisäksi, kun tuotteiden hinnat veronkorotuksen takia nousevat, kuluttaja tyypillisesti siirtää ostojaan edullisempiin tuotteisiin, mikä on omiaan suosimaan tuontituotteita.

– Ravitsemissuositusten mukaan yksittäiset ruoka-aineet eivät edistä tai heikennä terveyttä, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee. Lisäksi kiristyvä verotus haittaa ruokaketjun toimijoiden kilpailukykyä kotimaassa, vähentää investointeja ja heikentää ruokaviennin edellytyksiä, Päivittäistavarakauppa ry:n vt. toimitusjohtaja Ilkka Nieminen sanoo.