Lausunto Päivittäistavarakauppa ry ja Huoltovarmuusorganisaation kauppa- ja jakelupooli: Valtioneuvoston asetusluonnoksesta varautumissuunnitelmaan sisällytettävästä sähkönkäyttöpaikkojen etusijajärjestyksestä

Päivittäistavarakauppa ry (PTY) ja sen osana Huoltovarmuusorganisaatiossa toimiva kauppa- ja jakelupooli (jatkossa lausunnonantajat) kiittävät lausunnonantomahdollisuudesta.

Lausunnonantajat ovat huolissaan siitä, ettei koko elintarvikeketjua ole lainkaan mainittu otsikon asetusluonnoksessa, sen pykälässä 2. Siinä esitetty lista kriittisistä sähkönkäyttöpaikoista on kattavuudeltaan liian lyhyt. Pykälän 2 listassa tai pykälän 3 jaottelussa ei myöskään huomioida alojen keskinäisriippuvuuksia. Esimerkiksi sairaaloiden ja vankiloiden elintarvikehuolto nojaa päivittäistavarakaupan (foodservice-tukkukauppa) ja elintarviketeollisuuden toimituksiin. Mikäli lista sähkönkäyttöpaikoista, joiden sähkönsaantia priorisoitaisiin sähköpulatilanteessa, olisi esitetynlainen, olisi myös epäselvää, miten alueelliset sähkönjakeluyhtiöt menettelisivät sähkökatkojen kierrättämisen suunnitelmissaan niiden kriittisten sähkönkäyttöpaikkojen osalta, joiden sähkönsaannin turvaamisesta yritykset ovat niiden kanssa jo aiemmin sopineet. Pudotetaanko niitä sähkönkäyttäjiä 3§:n tarkoittamista kolmesta luokasta kahteen, joissa niiden sähkönsaantia priorisoidaan sähkökatkon ajallisen keston perusteella? Aiemmin syksyllä 2022 huoltovarmuuden kannalta kriittisiä yrityksiä on kehotettu käymään aktiivista vuoropuhelua alueellisten sähkönjakeluyhtiöiden kanssa ja sopimaan mahdollisuuksista turvata sähkönsaantia mahdollisessa sähköpulatilanteessa ja jouduttaessa kiertäviin, alueellisiin sähkökatkoksiin.

Päivittäistavarakauppa ry ja sen jäsenyrityksiä on mukana Suomen huoltovarmuustoiminnassa kauppa- ja jakelupoolin kautta. Kauppa- ja jakelupooli on yksi valtakunnallisen Huoltovarmuusorganisaation elintarvikehuollon sektorin kolmesta poolista. Pooli on osa Päivittäistavarakauppa ry:n organisaatiota ja tekee kiinteää yhteistyötä sekä kaupan alan yritysten että viranomaisten kanssa. Poolin tavoitteena on turvata päivittäistavarahuollon edellyttämien jakelujärjestelmien ja elintarvikehuollon toimivuus erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteossa (VN:n julkaisu 2022:59) todetaan, että huoltovarmuuden näkökulmasta infrastruktuurin lisäksi kriittisiksi tulisi huomioida palvelut ja tuotanto, joita infrastruktuurin avulla tuotetaan ja jotka yhdessä mahdollistavat yhteiskunnan elintärkeät toiminnot. VNP:ssä huoltovarmuuden tavoitteista (1048/2018) tähdennetään yhteiskunnan yhden elintärkeistä toiminnoista, elintarvikehuollon sekä sen edellyttämän elintarvikelogistiikan toimintavarmuuden merkitystä alkutuotannosta elintarviketeollisuuteen ja vähittäiskauppaan sekä foodservice-alaan asti. Elintarvikehuollon toimivuus perustuu koko elintarvikeketjun toimintaedellytyksiin.

Elintarvikealan, mukaan lukien päivittäistavarakaupan merkitys on tunnistettu Huoltovarmuusorganisaation voimatalouspoolin laatimassa ohjeistuksessa yleiseksi sähkönkäyttäjien tärkeysluokitukseksi (2018). Kyseisen selvityksen julkaisemisen jälkeen EU:n CER-direktiivin valmistelussa elintarvikeala on lisätty direktiiviehdotuksen sovellettaviin toimialoihin. Natossa jäsenmaiden siviilisektoreiden resilienssi liitetään perussopimuksen Artikla 3:een. Yhteiskunnan elintarvikkeiden ja veden saannin turvaaminen myös häiriötilanteissa on yksi Naton seitsemästä perusvaatimuksesta jäsenvaltioille. Osaltaan tätä on korostettu Naton tuoreessa strategiassa (NATO’s Strategic Concept 2022).

Tunnista kahteen tuntiin kestävät sähkökatkot vaikuttaisivat päivittäistavarakauppaan laajasti. Valtakunnallisen elintarvike- ja päivittäistavarahuollon kannalta tärkeimpiä toimipaikkoja päivittäistavarakaupoille ovat niiden keskusvarastot, terminaalit sekä myyntivolyymiltään suuret myymälät. Vaarana on, että elintarvikkeita pilaantuisi runsaita määriä sähkönsaannin keskeydyttyä. Kukin toimialan suurimmista toimijoista on keskittänyt varasto- ja keräilylogistiikan toimintonsa yhdestä kolmeen toimipisteeseen, joista koko myymäläverkosto on riippuvainen. Osalla toimijoista automaatioaste on merkittävä, jolloin mahdollinen tunnista kahteen tuntiin kestävä sähkökatko aiheuttaisi järjestelmien alasajon, sähkökatkon ja järjestelmien uudelleenkäynnistämisen myötä useiden tuntien toimintakatkon. Tämä johtaisi merkittäviin tavarapuutteisiin normaalisti 24/7-periaatteella toimivassa toimitusketjussa. Keskusvarastojen energiansaanti sekä tietoliikenneyhteydet on pyritty varmistamaan normaali- ja poikkeusoloissa monin tavoin. Myymälöiden osalta on huomionarvoinen yksityiskohta, että tuotteiden lämpötilaa lyhyen ajan suojelevat yöverhot toimivat usein sähköllä, eikä niitä saataisi kalusteiden eteen ennakoimattoman sähkökatkon alettua. Sähköjen palauduttua korvaavien tuotteiden toimittamisessa myymälöihin kuluisi useita päiviä.

Mikäli keskeytykset pitkittyisivät tai niiden seurauksena syntyisi mahdollisia kone- ja laiterikkoja, elintarvikkeiden pilaantuminen voisi aiheuttaa merkittäviä saatavuusvaikeuksia joidenkin tuoteryhmien osalta koko maassa. Lisäksi valtakunnallisen elintarvikehuollon kannalta on keskeistä huomioida, että mikäli alkutuotannossa tai elintarviketeollisuudessa tulisi lyhyitäkin toiminnan keskeytyksiä, voisivat ne näkyä vielä pitkään keskeytysten päätyttyäkin elintarvikkeiden toimitusvaikeuksina päivittäistavarakaupoille ja foodservice-alalle. Kasvihuonetuotannossa lyhytkin sähkökatkos voisi kylmällä säällä merkitä suuria vahinkoja. Alkutuotannon maito- ja lihatiloilla sekä maito- ja lihateollisuudessa pitkittyneen sähkökatkon seurauksena lisääntyisivät riskit menettää tuotantoeläimiä.

Päivittäistavarakauppa on vahvasti riippuvainen toimivista ICT-verkoista ja -palveluista sekä maksamisen järjestelmistä. Lausunnonantajat korostavatkin, että myös ne on turvattava mahdollisen sähköpulan aikana. Voidaan kysyä, että vaikka sähköpulan perusteella toteutetut, suunnitellut sähkökatkot olisivat kestoltaan lyhyitä ja alueellisia, voisiko ICT-verkkojen ja maksamisen järjestelmien kriittisten osien toiminta häiriintyä myös kiertävän sähkökatkon ulkopuolella olevalla alueella? Lausunnonantajien mielestä ICT-verkkojen ja maksamisen palveluiden valtakunnallisen jatkuvuuden kannalta kriittiset osat tulisi huomioida asetuksessa pykälän 2 listassa.

Lausunnonantajat ymmärtävät, että sähkönkäyttöpaikkoja on asetettava etusijajärjestykseen, mutta painottaa, että sen tulee tapahtua linjassa huoltovarmuudesta asetettujen tavoitteiden (mm. VNP 1048/2018) ja Huoltovarmuuskeskuksen sekä sen koordinoiman Huoltovarmuusorganisaation pitkäjänteisesti tekemien varautumissuunnitelmien kanssa, yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ja niiden ylläpitämisen

kannalta keskeiset arvoketjut huomioiden. Lähtökohtana elintarvike- ja päivittäistavarahuollon tärkeyden arvioinnin kohdalla tulee olla TEM:n vuonna 2017 tekemät päivittäistavarahuollon linjaukset, joiden mukaan päivittäistavarahuolto perustuu häiriötilanteissa markkinatoimijoiden toimintakykyyn, jakelukanaviin ja liiketoimintaratkaisuihin.

Lausunnonantajat korostavat Huoltovarmuuskeskuksen ja sen koordinoiman Huoltovarmuusorganisaation asiantuntijaroolia huoltovarmuuden operatiivisessa suunnittelussa ja toteuttamisessa eri sektoreilla. Tällä työllä, jota on tehty aktiivisesti elintarvikehuoltosektorin pooleissa, kuten kauppa- ja jakelupoolissakin vuosikymmenten ajan elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä, on mahdollistettu kattavat varautumissuunnitelmat ja niiden toimiva harjoittelu sekä jatkuva parantaminen. Lausunnonantajat myös tiedostavat toiminnanharjoittajien vastuun omasta varautumisestaan erilaisiin häiriötilanteisiin. Myöskään aiemmin laadittuja varautumissuunnitelmia ja -sopimuksia kaupan toimijoiden ja sähköyhtiöidenvälillä ei tule tehdä mitättömiksi.

Lausunnonantajat tiedostavat, että vielä sähköpulan seurauksiin keskittyvää varautumista tärkeämpiä ovat koko sähköpulan syntymisen estämiseen tähtäävät sähkönsäästötoimet. PTY onkin mukana myös Astetta alemmas -kampanjassa ja viestii osaltaan siitä toimialansa yrityksille ja muille sidosryhmilleen, sekä välittää tietoa jäsenyritystensä lukuisista omaehtoisista sähköä säästävistä teoista. Yhteiskunnassa tulee lausunnonantajien mielestä ensisijaisesti keskittyä sähköpulan estävien toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen, mutta myös päivittää varautumissuunnitelmia sähköpulan varalta.

Lausunnonantajat peräänkuuluttavat viranomaisilta yhtenäistä ja ennakoivaa viestintää toimijoille mahdollisen sähköpulan riskin kehittymisestä. Sähkökatkojen vaikutuksia olisi mahdollista jonkin verran rajata, mikäli tieto sähköpulan riskistä saataisiin riittävän ajoissa etukäteen ja varastoidut sekä myytävinä olevat kylmätuotteet voitaisiin mahdollisuuksien mukaan suojata ja ICT-järjestelmät ajaa alas lisävahinkojen välttämiseksi ja keskeytyksestä toipumisen nopeuttamiseksi. Lausunnonantajat toivovat hyvää yhteistyötä viranomaisten, Huoltovarmuuskeskuksen ja kauppa- ja jakelupoolin välille jatkossakin. Sähköpulan estäminen on mahdollista yhteistyössä viranomaisten, elinkeinoelämän toimialojen yrityksineen, järjestöjen sekä kansalaisten kesken.

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Kari Luoto
Toimitusjohtaja, PTY
Puheenjohtaja, kauppa- ja jakelupooli

sekä

Kauppa- ja jakelupooli

Lauri Kulonen
Valmiuspäällikkö, PTY
Valmiuspäällikkö ja poolisihteeri, kauppa- ja jakelupooli

Jaa julkaisu