Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta
Yleistä
Lausunnonantajat katsovat, että perusteita elintarvikemarkkinalain varsinaiselle muuttamiselle ei ole, mutta nykylaissa esiintyvät epäselvyydet ja epäkohdat on perusteltua korjata.
Epäselvyyksiä ja epäkohtia nykylaissa, joiden korjaaminen on lausunnonantajien näkemyksen mukaan perusteltua:
- Soveltamisalan kansainvälistä pakottavuutta koskeva 1 §:n 3 momentti, joka on sisällöltään ristiriidassa lain perusteluiden kanssa.
- Viranomaisen määritelmän (2 §:n 6 kohta) laajentaminen kattamaan kaikki relevantit viranomaistahot.
- Viranomaisten tulee olla lain soveltamisalan piirissä vastaavasti kuin yritysten, joten tiedonantovelvollisuuden ja valvontamahdollisuuksien tulee olla yhteneväiset.
- Tietojenantovelvollisuus (13 §) tulee ulottaa viranomaisiin vastaavasti kuin yrityksiin.
- Kohtuuttomiin sopimusehtoihin tulee voida puuttua myös viranomaispuolella (vrt. 4 §).
Muutoin katsomme, että elintarvikemarkkinalaki on ollut täysimääräisesti voimassa vasta toukokuun 2022 alusta lukien, eikä lain muuttamiselle näin lyhyen voimassaolon myötä ole perusteita. Tarvetta lain muuttamiselle ei tule myöskään EU:sta, sillä kauppatapadirektiiviä ei ole muutettu. Lainsäädännön muuttamisen tulee kaikissa tilanteissa perustua perusteellisiin ja faktapohjaisiin vaikutusten arviointeihin, eikä sellaisia ole tässä lyhyessä ajassa voitu tehdä. Vaikutusten arvioinnin puute nimenomaisesti todetaan myös esitysluonnoksessa (kohta 5.1.).
Kauppa on ryhtynyt toimenpiteisiin kustannuskriisin takia. Sopimuksia ja hintaneuvotteluita on avattu. Elintarvikemarkkinavaltuutetun johdolla on käyty myös neuvotteluja ja asioita on viety eteenpäin ketterämmin kuin mitä lainsäädännöllä on mahdollista saavuttaa. Valtuutetun puolueeton rooli ketjun toimijoita neuvovana ja ohjaavana tahona on korostunut kriisin aikana.
Lausunnonantajat haluavat kiinnittää huomiota elintarvikemarkkinalain muuttamisen lainsäädäntöprosessiin ja erityisesti sen avoimuuteen. Kyseessä on erittäin tärkeä laki kaikille elintarvikemarkkinoilla toimiville tahoille, ja sillä on vaikutuksia tuhansiin sopimussuhteisiin. Siksi on varsin poikkeuksellista, että laki valmistellaan kiireellä, vaikutusten arvioinnit puuttuvat ja sidosryhmät sivuutetaan kokonaan lakimuutoksen valmistelusta. Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta lainsäädäntöprosessiin. On myös varsin erikoista, että lakimuutoksesta tiedotetaan medialle ennen sidosryhmiä. Kuulemistilaisuus sidosryhmille kutsuttiin koolle vuorokauden varoitusajalla ilman tietoa lakimuutoksen sisällöstä tai aitoa mahdollisuutta kommentoida sitä. Menettely ei täytä valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksia säädösvalmistelun kuulemisesta.
Kommentteja pykäliin
Määritelmät (2 §):
Elintarvikemarkkinalaissa nykyisin oleva viranomaisen määritelmä ei ole riittävän kattava, vaan olennaisia viranomaistahoja jää soveltamisalan ulkopuolelle. Nyt esitysluonnoksessa määritelmä esitetään muutettavaksi hankintalain 5.1 pykälän 1-4 kohtien hankintayksikön määritelmää vastaavaksi. Lausunnonantajat kannattavat esitettyä muutosta. Perusteluissa on kuitenkin syytä avata myös miksi hankintalain 5.1 pykälän 5 kohta rajataan määritelmän ulkopuolelle.
Maksuajat (2a §):
Lausunnonantajat vastustavat maksuaikojen lyhentämistä esitetyllä tavalla.
Esitysluonnoksessa esitetään, että Suomeen säädettäisiin elintarvikemarkkinoita koskien huomattavasti lyhyemmät maksuajat kuin mitä kauppatapadirektiivi edellyttää, ja mitä missään muussa Euroopan maassa on käytössä. Soveltamisalaa koskevaa elintarvikemarkkinalain 1 §:ää ei esitetä muutettavaksi esitysluonnoksessa. Näin ollen maksuaikoja koskeva sääntely tulee näkemyksemme mukaan sovellettavaksi riippumatta siitä, minkä valtion lakia toimitussopimukseen muutoin sovelletaan (kansainvälinen pakottavuus), kuitenkin niin, että lainkohtia ei sovelleta, jos tavarantoimittajan vuotuinen liikevaihto on yli 350 000 000 euroa ja ostaja on tätä suurempi.
Maksuajan lyhentämisen vaikutuksia tai sääntelyn ja tavoitteiden välistä syy-yhteyttä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa ei ole selvitetty. Kansainvälinen ulottuvuus on jäänyt kokonaan selvittämättä. Kuitenkin muutoksella on merkittävä vaikutus koko elintarvikemarkkinaan, toimijoiden kansainväliseen kauppaan ja suomalaisten yritysten kilpailukykyyn.
Esitysluonnoksessa sen sijaan todetaan, että nyt ehdotetut muutokset ovat mahdollisia ilman pidempiaikaista selvittelyä (5.1). Maksuaikojen muuttamista koskevissa perusteluissa viitataan aikaisempiin selvityksiin ja oletetaan tilanteen olevan vastaava maatalous- ja elintarvikeketjussa. Kuitenkin aikaisemmat tutkimukset on tehty kotimaisille pk-yrittäjille aikana ennen nykyisen elintarvikemarkkinalain voimassaoloa, ja tutkimukset kattavat elinkeinoelämän yleisellä tasolla. Mikään ei perustele tutkimusten osalta, että juuri elintarvikemarkkinoilla tarvittaisiin näin merkittävästi muusta elinkeinoelämästä poikkeavia maksuaikoja.
Elintarvikemarkkinavaltuutettua koskevat muutokset
Lausunnonantajat katsovat, että elintarvikemarkkinavaltuutetun asemaan pykälissä 5 ja 8 esitetyt muutokset ovat jo nykylain perusteella mahdollisia, joten kyse on niiden osalta enemmän täsmennyksistä.
Pykälän 9 osalta toteamme, että nykyisin viranomaisen tulee neuvoa ja edistää sovintoa sääntelyn rikkomistilanteissa. Nyt viranomaisen toimivalta halutaan kuitenkin ulottaa lain rikkomuksia laajemmalle, kattaen yksityisten toimijoiden force majeure-ehtoon rinnastettavien sopimusehtojen tulkintatilanteissa avustamisen. Lausunnonantajat vastustavat laajennusta, sillä viranomaisen tehtävien tulee rajoittua lain noudattamisen valvomiseen.
Kunnioittavasti
KAUPAN LIITTO RY PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY
Mari Kiviniemi Kari Luoto
toimitusjohtaja toimitusjohtaja