Kaikki keinot käyttöön ruokahävikin vähentämiseksi
Tällä viikolla vietettävä Hävikkiviikko kannustaa miettimään keinoja, joilla ruokahävikkiä voi vähentää omassa arjessaan. Päivittäistavarakaupan yritykset ovat näkyvästi mukana jo kymmenettä kertaa järjestettävässä kampanjassa. Alan hävikkitekoihin voi perehtyä monessa kanavassa.
Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä ja hävikin vähentäminen on tärkeä osa myös päivittäistavarakaupan toimintaa. Vuonna 2020 päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi virtaavista elintarvikkeista ruokahävikiksi päätyi noin 1,3 prosenttia. Määrä on laskenut vuosi vuodelta.
Ruokahävikkitietoa monessa kanavassa
Luonnonvarakeskus Luken ja elintarvikeketjun toimijoiden yhteistyönä kehitetty Suomen kansallinen ruokahävikkitiekartta auttaa tunnistamaan ja soveltamaan tehokkaita ratkaisuja hävikin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Elintarvikealan yritykset kertovat toimistaan tiekartan sivuilla.
Useat päivittäistavarakaupan yritykset ovat mukana myös Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa, jonka ensimmäisen kauden (2019–2021) tulokset koskien ruokahävikin vähentämistä esitellään Hävikkiratkaisut nyt ja tulevaisuudessa –webinaarissa keskiviikkona.
– Yritysten aktiivisuus ja saavutetut tulokset osoittavat, että yritykset etenevät määrätietoisesti kohti hallitusohjelmassakin mainittua tavoitetta puolittaa ruokahävikki, arvioi johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Kaupan osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 prosenttia, kun esimerkiksi kotitalouksien osuus on noin kolmannes. Kuluttajaliiton Hävikkifoorumi-hanke on koonnut laajan joukon puolittamaan erityisesti kotitalouksissa syntyvää hävikkiä. PTY:n ja muiden toimijoiden lisäksi mukana ovat suurimmat päivittäistavarakaupan yritykset.
– Jo kauppalistan suunnittelu auttaa vähentämään kotona syntyvää hävikkiä. Ruokahävikki merkitsee turhaan kulutettuja resursseja tuotantoketjussa, mutta myös turhaan kulutettuja euroja kauppalaskussa. Ruoan hintojen ollessa nousussa kannattaa kiinnittää huomiota tähänkin, Nieminen muistuttaa.
Päivittäistavarakauppa selvitti ruokahävikkinsä hiilijalanjäljen
Osana PTY:n toukokuussa julkaistua ilmastotyötä arvioitiin ensimmäistä kertaa päivittäistavarakaupan ruokahävikin ilmastovaikutus eli hiilijalanjälki. Luken laskema hiilijalanjälki oli vuoden 2020 tietojen perusteella 102 600 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä ruoan osuus on noin 18 prosenttia, josta kaupan ruokahävikin osuus noin 1 prosentti.
Ilmastotyöhön sisältyi myös kysely, jossa selvitettiin, miten kuluttajat toivovat kaupan tukevan heitä ilmastoystävällisten valintojen tekemisessä. Kyselyssä kuluttajat arvioivat ruokahävikillä olevan suurin merkitys ruoan ympäristökuormituksen muodostumisessa.
– Kuluttajilla on tarve saada tietoa ruoan ilmastovaikutuksista ja keinoista vähentää ruokahävikkiä. Kauppa tukee vastuullisia valintoja esimerkiksi tarjoamalla työkaluja sekä tietoa ostopäätösten vaikutuksista, sanoo Ilkka Nieminen.
