Kaupassa myymättä jääneistä elintarvikkeista monimuotoista ruoka-apua

Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa, joka muistuttaa ruokahävikin vähentämisestä yhtenä ilmastotekona. Päivittäistavarakaupan myymälöiden läpi virtaavista elintarvikkeista ruokahävikiksi jäi vuonna 2019 vain noin 1,5 prosenttia. Kaupassa myymättä jääneitä elintarvikkeita käytetään hyödyksi kehitettäessä ruoka-apua monimuotoisemmaksi ja yhä paremmin vastaanottajien tarpeeseen vastaavaksi.

Koko ruokaketjussa syntyy vuodessa 351–376 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, tästä kolmannes kotitalouksissa. Kaupan osuus on 16 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Luken Ruokahävikkiseuranta ja -tiekartta -hankkeen arviosta. Hankkeessa on rakennettu elintarvikejätteen kansallista seurantajärjestelmää ja määrien lisäksi tunnistettu keinoja vähentää elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä koko ruokaketjussa.

-Kaupassa hävikkiä hallitaan ensisijaisesti toimivilla ennuste- ja tilausjärjestelmillä, tehokkaalla logistiikalla ja valikoimanhallinnalla. Myös ammattitaitoisella henkilökunnalla, vapailla aukioloajoilla ja ruoka-apuyhteistyöllä on iso merkitys, toteaa johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.

Päivittäistavarakauppa tekee yhteistyötä satojen ruoka-apujärjestöjen ja seurakuntien kanssa. Hävikkiuhan alla olevia tuotteita halutaan ohjata ruoka-apuun elintarviketurvallisesti, ympäristön kannalta tehokkaasti ja myös avun vastaanottajien kannalta tarkoituksenmukaisesti. Päätökset elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun tehdään yritys- tai myymäläkohtaisesti.

Kehittyvää ja osallistavaa ruoka-aputoimintaa

Leipäjonojen lisäksi tarjolla on muitakin tukimuotoja, joissa kaupoista lahjoitetulla ruoalla on keskeinen merkitys.

Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän ylläpitämä Stadin safka välittää kauppojen ja elintarviketeollisuuden lahjoittamaa ruokaa helsinkiläisille ruoka-aputoimijoille.

-Tuemme ruoka-aputoimijoita uusien toimintatapojen kehittämisessä, jotta ruoka-avusta saisi enemmän myös muuta tukea, esimerkiksi palveluneuvontaa, keskusteluapua tai uusia tuttavuuksia. Ruoka auttaa myös saamaan apua tarvitsevia ihmisiä palveluiden piiriin, kun esimerkiksi nuorisotyötä tekevä järjestö tarjoaa ilmaista hävikkiaamupalaa tai asunnottomien pariin jalkautuvilla ammattilaisilla on repussaan välipalaa. Kaupoilta ja elintarviketeollisuudesta jaettavaksi saatu hävikkiruoka mahdollistaa toimintamme, sanoo Stadin safkan johtaja Anni Heinälä.

Vantaan kaupungin ja Vantaan seurakuntayhtymän Yhteisen pöydän toimesta lähialueen kauppojen, elintarviketeollisuuden ja tukkujen hävikkiä kuljetetaan keskitetysti vantaalaiseen ruoka-apuverkostoon.

– Yhteinen pöytä tuo yhteen paikallisia ruoka-aputoimijoita ja yhteiskehittää verkostona monimuotoista, hyvinvointia lisäävää ja yhteisöllistä ruoka-aputoimintaa. Koronan takaisin tuomista leipäjonoista pyritään taas eroon ja suosittuja yhteisöruokailuja on korvattu korona-aikana take away -annoksilla. Kauttamme hyödynnetään iso määrä kaupan lahjoittamia elintarvikkeita, sanoo palveluesimies Hanna Kuisma Yhteisestä pöydästä.