Lausunto ilmastoruokaohjelmasta (VN/15485/2021)

Ilmastoruokaohjelma

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Päivittäistavarakauppa ry:ltä (PTY) lausuntoa ilmastoruokaohjelmasta. PTY kiittää mahdollisuudesta lausua ja lausuu kohteliaimmin seuraavaa:

Hallitus on ottanut elintarvikeketjun osapuolet hyvin mukaan ilmastonmuutoksen kannalta tärkeiden toimien suunnitteluun ja toteutukseen. Toimialojen laatimat vähähiilisyyskartat muodostavat pohjan konkreettisille toimille eri aloilla. Päivittäistavarakauppa ry oli mukana laatimassa Kaupan liiton vähähiilisyystiekarttaa ja toteuttaa parhaillaan omaa ilmastotyön kokonaisuuttaan.

Ruuan osuus yksityisen kulutuksen ilmastovaikutuksista on merkittävä. Ruuan ilmastovaikutuksista taas alkutuotannon osuus on hallitseva. Elintarvikeketju toimii kuitenkin kokonaisuutena, jossa myös elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintolatoimen sekä ruokapalveluiden yrityksillä on omat tärkeät roolinsa. Ne voivat mm. suosia hankinnoissaan vastuullisia tavaran- ja palveluiden tuottajia sekä tuupata kuluttajia kohti ilmaston kannalta hyviä valintoja.

Ilmastoruokaohjelma tunnistaa tärkeät kokonaisuudet, joiden kautta ruuan ilmastovaikutuksia voidaan hallita ja pienentää. Pidämme hyvänä ohjelman kokonaishahmotusta, jossa huomioidaan ravinnon koostaminen ravitsemuksellisesti oikein ja ruuan tuottaminen mahdollisimman ilmastoystävällisesti. Alkutuotannon lisäksi myös elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravintolatoimen osuutta on ohjelman toteutusvaiheessa mahdollisuus vielä huomattavasti syventää ja tarkentaa.

Ohjelman toteutusvaiheessa alan vapaaehtoisille toimille ja yhteistyölle julkisen vallan kanssa tulisi antaa näkyvä ja merkittävä paikkansa. Esimerkiksi elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus ja ravitsemussitoumukset kokoavat yhteen konkreettisia toimia, joilla yritykset vähentävät ruuan kulutuksen ilmastovaikutuksia. Näille toimille voitaisiin luoda nykyistä enemmän näkyvyyttä, mikä vuorostaan lisäisi entisestään niiden kunnianhimon tasoa ja vaikuttavuutta.

Ilmastoruokaohjelman vaikuttavuustavoitteet

Ilmastoruokaohjelman vaikuttavuustavoitteista tulisi ilmetä esitettyjen toimenpiteiden potentiaali ilmastopäästöjen leikkaamisessa. Vaikuttavimpia toimenpiteitä tulisi painottaa asettamalla niille kunnianhimoiset tavoitteet sekä mittarit. Ymmärrettävästi tämä ei ole vielä ollut mahdollista, mutta asiaan tulee palata kokonaiskuvan tarkentuessa.

• Enemmän kalaa ja kasviksia, kohtuudella lihaa maitotuotteita

Päivittäistavarakauppa kehittää valikoimiaan asiakaslähtöisesti sekä pitää terveellistä ravitsemusta esillä viestinnässään. Valtioneuvoston Sitoumus2050-sivustolla tekemissään ravitsemussitoumuksissa kaupan yritykset lupaavat kehittää kasvisten ja kalan tarjontaa sekä markkinointia. Ravitsemusta voidaan parantaa samalla, kun edistetään ruoan kulutuksen ilmastokestävyyttä.

• Vähemmän ruokahävikkiä

Päivittäistavarakauppa on vähentänyt ruokahävikkiään määrätietoisesti. PTY on julkaissut alan ruokahävikin tunnusluvun vuodesta 2015 alkaen. Vuotta 2020 koskeva luku kerätään ja julkaistaan syksyllä yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. PTY on asettanut alan ruokahävikin vähentämistavoitteen materiaalitehokkuuden sitoumuksessa: Vuoteen 2021 mennessä ruokahävikin määrää päivittäistavarakaupassa vähennetään vuoteen 2016 verrattuna 13 prosentilla.

YK:n kestävän kehityksen (Agenda2030) ja EU komission kiertotalouspaketin mukaan hävikki tulisi puolittaa jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla 2030 mennessä sekä hävikkiä vähentää merkittävästi koko tuotanto- ja jakeluketjussa. Toimenpiteitä edellytetään koko ketjulta. Ilmastoruokaohjelmassa mainittu puolittamistavoite koskee myös ruokapalveluita ja ravintoloita, ei ainoastaan kauppaa ja kuluttajaa. Ruokahävikin puolittamisessa vuoteen 2030 mennessä tulee edetä painottaen niitä ruokaketjun osia, joissa potentiaalia vähentää ruokahävikkiä on eniten.

• Sesonkipainotteisuus

Kauppa pyrkii hyödyntämään sesonkeja entistä aktiivisemmin. Ne tuovat kiinnostavuutta valikoimaan. Sesonkipainotteisuutta lisäämällä ruoan ilmastovaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää hyvin rajoitetusti.

• Ruoantuotannon ja maatalouden khkpäästöt

MTT arvioi vuonna 2013 alkutuotannon osuudeksi ruuan ilmastopäästöistä 60 %, säilytyksen ja prosessien osuudeksi 30 % sekä kaupan ja kuljetusten osuudeksi 10 %. Ilmasto-ohjelmassa mainittu ruoantuotannon ja maatalouden ilmastovaikutusten määrällisten vähennysten tarve on ilmeinen. Myöhemmin asetettavien tavoitteiden taso, mittaaminen ja toimintojen jatkuva kehittäminen ratkaisevat suurelta osin ohjelman tulokset.

• Ruokaketjun muut toimijat

Kaupan merkitys ruuan ilmastovaikutusten vähentämisessä on huomattavasti suurempi kuin sen omien toimintojen osuus ruuan ilmastopäästöistä. Kauppa on tuottajan ja kuluttajan välinen linkki. Se rohkaisee asiakkaitaan kohti ilmastokestävämpiä valintoja ja välittää kuluttajan toiveet tuottajille arvoketjun alkupäähän. Näin se luo lisää tarjontaa ilmastoystävällisille tuotteille. Se suosii hiilipihiä energiaa myymälöissään ja logistiikassaan ja lisää näin fossiilittoman energian kysyntää. Kauppa tutkii ja kehittää ilmaston ja elintarvikealan toiminnan kannalta tehokkaita uusia ratkaisuja.

Ohjelmassa luvataan tukea edelläkävijöiden toimintaa panostamalla ratkaisukeskeiseen ja vuorovaikutteiseen tekemiseen. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ministeriöiden ja elinkeinojen yhteistä näkyvyyttä työssä ilmaston puolesta sekä yhteistyötä tutkimus- ja kehitystoimessa. Myös eri hallinnonalojen välillä tulisi kiinnittää huomiota siihen, että säädösohjaus tukee mahdollisen johdonmukaisesti siirtymistä kohti vähähiilisyyttä.

• Maatalouden hiilensidonta

Ohjelmassa luvataan jatkaa maatalouden kasvihuonepäästöjen seurantaa. Tämä onkin tarpeen kasvihuonepäästöjen tavoitteellista vähentämistä varten.

• Ruoantuotannon vesistökuormitus

Kuluttaja tunnistaa maatalouden päästöjen vaikutukset vesistöihin. Kotimaisen ruoantuotannon kilpailukyvyn kannalta on tärkeää kehittää viljelymenetelmiä yhä vähäpäästöisemmiksi, jotta kotimaisen ruoantuotannon lisäarvo pysyisi kuluttajalle kirkkaana.

• Biodiversiteetti

Ilmastotoimien ja biodiversiteetin suhteen ymmärtäminen on tärkeää, jotta ruoan tuotannossa voidaan huomioida toimenpiteiden vaikutukset kumpaankin. Hyvä, että tämä mainitaan ohjelmassa.

• Maankäyttö

Turvemaiden käyttö on ruuan tuotannon ilmastopäästöjen vähentämisen kannalta keskeinen asia, johon tarvitaan strateginen suunta ja tavoitteita.

• Terveysvaikutukset ja ruokakasvatus

Ohjelmassa tunnistetaan mahdollisuudet edistää ilmastotavoitteita ja ravitsemusta lisäämällä ravinnon kasvispainotteisuutta. Ravitsemusneuvonnan ja ruokakasvatuksen näkökulma voidaan saumatta yhdistää ruuan kulutuksen ilmastovaikutusten vähentämiseen.

• Elintarvikeyritysten liiketoiminta, kauppatase ja maatilojen kannattavuus

Pidämme tärkeänä, että elintarvikealan toimijat Suomessa pysyvät kilpailukykyisinä ilmastohaasteeseen vastattaessa. Ruoan kauppataseen heikkeneminen ei edistäisi ilmastotoimia. Poliittisen ympäristön ja lainsäädännön ennakoitavuus ja yhteensopivuus lisäävät elintarvikealan investointeja tukien osaltaan myös ilmastotavoitteiden saavuttamista.

• Kasviproteiinin tuotanto ja liiketoiminta

Kasviproteiinin tuotannossa on merkittäviä liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Valkuaiskasvien viljelyn lisääminen korvaamaan rehussa käytettävää soijaa on myös huoltovarmuuden näkökulmasta tarpeen. Kun samalla voidaan tukea siirtymää kohti kasvispainotteista ruokavaliota, voidaan ruuan tuotannon ja kulutuksen ilmastopäästöjä vähentää soijan tuotantomaiden lisäksi myös Suomessa.

• Kuluttaja päätöksentekijänä

Julkisen vallan lisäksi myös kaupalla, elintarviketeollisuudella sekä ravintola-alalla on merkittävä rooli tuettaessa kuluttajan ilmaston kannalta kestäviä valintoja. Yritysten oma-aloitteiset ja vapaaehtoiset toimet oman ympäristökädenjälkensä kasvattamiseksi kohdistuvat usein juuri kuluttajaan niiden kehittäessä tuote- ja palvelutarjontaansa. Esimerkiksi kaupan yritykset ovat kehittäneet laskureita asiakkailleen ruokaostosten ilmastopäästöjen laskentaan.

• Viljelijän hyvinvointi ja työn arvostus

Maatalouspolitiikan, elintarvikepolitiikan, ympäristöpolitiikan ja kilpailupolitiikan kokonaisuus tulisi rakentaa tukemaan johdonmukaisesti elintarvikealan kilpailukykyä ilmastohaasteen edellyttämässä muutoksessa. Viljelijän hyvinvointi ja työn arvostus ovat pohja koko kotimaiselle elintarvikealalle.

Ilmastoruokaohjelmassa käynnistetyt toimenpiteet

Luonnonvarakeskuksen koordinoima Elintarvikkeiden ympäristöjalanjäljelle yhtenäiset laskentamenetelmät -hanke on erityisen tärkeä koko alalle. Hanke luo kestävää yhteistä pohjaa elintarvikkeiden ilmastovaikutusten avaamiselle kuluttajalle. Näin hanke antaa yrityksille mahdollisuuden tarjota kuluttajille ilmaston kannalta entistä parempia tuotteita ja tukea heidän kestäviä kulutuspäätöksiään.

Lopuksi

Kestävämpään ruokajärjestelmään siirtyminen hallituksen vision mukaisesti edellyttää ilmasto-ohjelmassa hahmoteltujen toimien huomattavaa tarkentamista. Päivittäistavarakauppa pyrkii ilmastotyössään varmistamaan sen, että se omalta osaltaan tukee elintarvikealan siirtymää kohti entistä parempaa kokonaiskestävyyttä, jossa huomioidaan niin taloudelliset, sosiaaliset kuin ympäristöllisetkin tekijät.

 

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry
Ilkka Nieminen
johtaja