Lausunto valtioneuvoston selvityksestä koskien uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt Päivittäistavarakauppa (PTY) ry:ltä kirjallista lausuntoa otsikkoasiassa. PTY kiittää ja lausuu seuraavaa:
Erinomaista, että ympäristöministeriön perusmuistiossa YM2020-00064 (s.3) korostetaan tärkeyttä saada kansainvälinen etäkauppa ja esimerkiksi verkkoalustat saman sääntelyn piiriin kuin EU-alueella toimivat yritykset. Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yrityksiltä tuntuvia investointeja ja aiheuttaa väistämättä kuluja, joilta välttyminen antaisi kolmansista maista käsin toimivalle verkkokaupan suhteettoman ja epäreilun kilpailuedun. Suomessa toimiva kauppa ja elintarviketeollisuus vastaavat noin 80 prosentista pakkausten tuottajavastuun noin 20 miljoonan euron kustannuksista. EU:n kunnianhimoisten kierrätystavoitteiden takia tämä kustannus moninkertaistuu jätelakiin esitettyjen muutosten myötä, mikä vaikuttaa koko elintarvikealan kilpailukykyyn Suomessa. Ympäristöministeriön juuri lausunnoilla olleeseen luonnokseen hallituksen esitykseksi jätelain muuttamiseksi sisältyy ulkomaisen verkkokaupan asettaminen tuottajavastuuseen. Se ei kuitenkaan sisällä PTY:n, Kaupan liiton ja Elintarviketeollisuusliiton esitysten mukaista kansainvälisten verkkokaupan alustojen, kuten Amazon ja Ali Baba toissijaista vastuuta, joka tarkoittaisi velvoitetta niille maksaa kierrätysmaksut, jotka niiden kautta kauppaa käyvä yritys jättää maksamatta. Hallituksen esitystä tulisikin täydentää tältä osin ennen sen jäätämistä eduskunnalle.
Pidämme hyvänä painotusta, jonka mukaan Suomi pitää tärkeänä myös vahvistaa pakkausten uudelleenkäytön ja kierrätyksen huomioon ottavaa tuotesuunnittelua heikentämättä tuote- ja elintarviketurvallisuutta ja muistaen pakkausten ja pakkausmateriaalien merkityksen esimerkiksi ruokahävikin vähentämisessä (s.5). Päivittäistavarakauppa on ollut vuodesta 2019 mukana Suomen ensimmäisessä elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksessa, jonka myötä elintarvikeala etenee kohti kestävää elintarvikkeiden valmistusta, jakelua ja kulutusta
Sitoumuksessa päivittäistavarakaupalle on asetettu tavoitteita ruokahävikin vähentämiselle ja kierrätyksen lisäämiselle. Vuoteen 2021 mennessä tavoitteena on lisätä päivittäistavarakaupan kierrätysastetta 74 prosentista vähintään 78 prosenttiin ja vähentää kaupan ruokahävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 prosentilla. Tavoitteet saavutetaan yritysten käytännön kehitystyön avulla.
Pidämme hyvänä, että Suomi kannattaa komissio valmistelemaa, koko ruokajärjestelmän kattavaa Pellolta pöytään -strategiaa (s.5). On tärkeää, että edistetään kestävää ja resurssitehokasta ruoantuotantoa ja -kulutusta sekä samalla huomioidaan ruokajärjestelmän talous-, ympäristö-, terveys- ja ilmastovaikutukset ruokahävikin vähentämistoimia ja huoltovarmuutta unohtamatta. PTY tekee läheistä yhteistyötä Huoltovarmuuskeskuksen elintarvikesektorilla ja vetää siihen kuuluvaa kauppa- ja jakelupoolia. Elintarviketaloutta on kehitettävä kiertotalouden vaatimusten mukaan sovittaen kaikki ruokajärjestelmän kestävyyteen liittyvät oleelliset vaatimukset yhteen strategiaan.
Kannatamme lämpimästi jätteiden erilliskeräykseen liittyvää huomiota (s. 6), jonka mukaan jäsenmaiden tulisi voida päättää keräyksen järjestelyistä siten, että järjestelyissä voitaisiin ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet, kuten etäisyydet ja asukastiheydet. Jätepolitiikkaa ei voida tehdä vain tiheästi asuttujen Euroopan alueiden ehdoilla. Pidämme tärkeänä, että edellisen jätedirektiivin muutosten vaikutukset tulisi analysoida ennen kuin tehdään uusia muutoksia erilliskeräysjärjestelmien yhdenmukaistamiseen.
Kiinnitämme huomiota komission esitykseen, jonka mukaan ”harkitaan pakkausmateriaalien monimutkaisuuden vähentämistä mm. rajoittamalla
käytettyjen materiaalien ja polymeerien määrää” (s. 11). Tämä ei saisi kuitenkaan johtaa ruokahävikin lisääntymiseen, jos esimerkiksi lihatuotteita pakattaisiin nykyistä huonommin tuotetta suojaaviin yksikerrospakkauksiin. Ruokahävikin ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin pakkausten ympäristövaikutukset. Muovien kierrätyksen kannalta tulisikin panostaa mekaanisen kierrätyksen ohella kemialliseen kierrätykseen, jossa monikerrosmuovipakkausten komponentit voidaan erotella toisistaan.
Pidämme tärkeänä, että komissio ehdottaa biohajoaville tai kompostoituville muoveille kriteereitä, joiden tavoitteena on varmistaa, ettei tuotteen merkitseminen ”biohajoavaksi” tai ”kompostoitavaksi” johda kuluttajia harhaan siten, että aiheutuu muoviroskaantumista (s. 12). Standardoinnin jääminen jälkeen aiheuttaa jo nyt ongelmia suomalaisessa biojätteiden kierrätyksessä, kun kaikki kuluttajien käyttämät biojätepussit eivät sovikaan kaikkien biokaasulaitosten prosesseihin.
Komissio aikoo ehdottaa ruokahävikin vähentämistavoitetta yhtenä keskeisenä toimena EU:n tulevassa Pellolta pöytään -strategiassa (s.13). Pidämme erittäin tärkeänä, että Suomessa toimiva kauppa, joka on tehnyt jo pitkään määrätietoista työtä ruokahävikkinsä vähentämiseksi, hyötyy jo tekemästään työstä, eikä sille aseteta mekaanisesti prosentuaalista hävikin vähentämistavoitetta kaiken sen jo tekemän kehitystyön lisäsi. Hävikin vähentämisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, kuten tähänkin asti. Markkinaosuudesta laskettuna yli 90 % Suomessa toimivista päivittäistavarakaupan yrityksistä on sitoutunut yllä mainitun elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen tavoitteeseen vähentää ruokahävikkiä. Tavoitetta tuetaan myös Luonnonvarakeskuksen hankkeessa ”Ruokahävikin seuranta ja vähentäminen – tiekartta kohti kustannustehokkaita, kokonaisvaltaisia ratkaisuja”, jota MMM rahoittaa yhdessä Päivittäistavarakauppa ry:n, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ja Elintarviketeollisuusliiton kanssa.
Kunnioittavasti
Päivittäistavarakauppa ry
Kari Luoto Ilkka Nieminen
Toimitusjohtaja Johtaja