Lausunto fiskaalisten kassajärjestelmien soveltuvuudesta Suomeen

Verohallinnon työryhmän esittää, että Suomessa otettaisiin käyttöön fiskaalinen kassajärjestelmä, jolla olisi laaja soveltamisala eri toimialoilla. Työryhmän mukaan uudistuksella varmistettaisiin, että Verohallinto saa myyntitapahtumatiedon muuttumattomana tavaroiden ja palveluiden kuluttajakaupassa. Järjestelmää olisi esityksen mukaan mahdollista laajentaa jatkossa koskemaan myös yritysten välistä kauppaa ja alustataloutta.

Selvityksen mukaan fiskaalisiin kassajärjestelmiin siirtymisen tavoitteena on torjua harmaata taloutta, ehkäistä talousrikollisuutta, parantaa kilpailuneutraliteettia ja edistää kirjanpidon digitalisointia sekä turvata valtion verotuloja käteistoimialoilla. Verotulojen lisäyksen suuruudeksi työryhmä arvioi 120–140 miljoonaa euroa vuodessa. Soveltamisalan piirissä oleville yrityksille järjestelmän perustamiskustannuksia aiheutuisi arvion mukaan noin 122 miljoonaa euroa ja vuotuiset ylläpitokustannukset olisivat noin 25–30 miljoonaa euroa. 

Selvityksestä käy hyvin ilmi, että joillain käteistoimialoilla harmaan talouden ongelmat ovat suurempia kuin toisilla. Päivittäistavarakaupassa, joka on Suomessa pääasiassa isojen ketjuuntuneiden toimijoiden harjoittamaa, harmaata taloutta ilmenee erittäin vähän. Näin ollen fiskaalisiin kassajärjestelmiin siirtymisellä ei olisi ehdotuksessa esitettyjä vaikutuksia esimerkiksi alan toimijoiden väliseen kilpailuneutraliteettiin. Kaupan alalla yleisin petosmalli on kassan ohimyynti, mihin ei voida puuttua fiskaalisiin kassajärjestelmiin siirtymisellä. Päivittäistavarakaupassa ohimyyntiä ei kuitenkaan ilmene juuri lainkaan, sillä järjestelmät ja valvonta ovat alalla pitkälle kehittyneitä.

Taloushallinnon digitalisaation edistäminen on kannatettavaa. Digitalisaation tulee kuitenkin olla vapaaehtoista ja jokaisen yrityksen omat lähtökohdat huomioivaa. Yritysten valmiudet järjestelmien uudistamiseen ja täysimääräiseen hyödyntämiseen ovat eritasoisia. Päivittäistavarakaupan toimijoiden järjestelmät ovat pitkälle kehitettyjä, eivätkä ne näin ollen saisi merkittävää lisähyötyä fiskaalisiin kassajärjestelmiin siirtymisen johdosta. Riippuen toteutustavasta, siirtymä tarkoittaisi kuitenkin mittavia päivityksiä järjestelmiin sekä ainakin osittain laitteiden uusimista ja siten merkittäviä kustannuksia ilman sen suurempaa hyötyä liiketoiminnalle. Kertaluontoisten investointikustannusten lisäksi toimijoille aiheutuisi järjestelmän ylläpito- ja kehityskustannuksia, joiden arvioiminen on vaikeaa ilman tarkempia tietoja järjestelmän yksityiskohdista. Päivittäistavarakaupan toimijoiden kustannuksia kasvattaa kuitenkin joka tapauksessa kassalaitteiden suuri määrä.

Online-kassajärjestelmiin liittyy myös toiminnallisia riskejä. Päivittäistavarakaupan toiminnassa kassatoimintojen sujuvuus ja suorituskyky ovat tärkeitä. Kassojen on toimittava nopeasti ja ilman häiriöitä. Fiskaalinen kassajärjestelmä aiheuttaisi lisäpaineita kassajärjestelmän toiminnalle ja yhdessä muutenkin jo mittavien tiedonkäsittelytarpeiden kanssa saattaisi lisätä toimintojen häiriöherkkyyttä.

Maksamisen tavat ovat murroksessa. Käteisen rahan osuus maksutapahtumista vähenee samalla kun erilaiset digitaaliset maksutavat yleistyvät. Myös tämä kehitys tulee ottaa huomioon. Digitaalisia maksuja sekä maksu- ja luottokorttimaksuja on helpompi seurata ja maksutapahtumista jää aina jälki järjestelmään. Euroopan unionin komissio on ryhtynyt edistämään maksutietojen automaattista välittämistä verohallinnolle. Komissio valmistelee direktiiviehdotusta, joka mahdollistaisi tietojen siirron niin sanottuina massasiirtoina. PTY katsoo, että asian jatkovalmistelussa tulee selvittää, miltä osin siirtyminen fiskaalisiin kassajärjestelmiin voitaisiin korvata maksutietojen paremmalla hyödyntämisellä, joka ei edellyttäisi niin mittavia järjestelmämuutoksia ja laitehankintoja.

Selvityksessä on esitetty, että uudistus voisi tuoda verotulojen lisäystä jopa noin 129 miljoonaa euroa. Laskelma perustuu pitkälti Ruotsin verohallinnon tuloksiin. Ruotsissa muutos kassajärjestelmiin tehtiin jo lähes kymmenen vuotta sitten. Maksutavat tuolloin olivat varsin erilaisia kuin tänä päivänä. Käteisen rahan merkityksen väheneminen on parantanut ja parantaa jatkossa myös verovalvontaa. Päivittäistavarakaupan osalta arvioimme, ettei fiskaalisiin kassajärjestelmiin siirtymisestä seuraisi suurta verotulojen lisäystä valtiolle, vaikka iso osa muutoksen kustannuksista kohdistuisi juuri tähän toimialaan. Suhteettoman suureksi uudistuksesta aiheutuva taloudellinen rasitus koituisi erityisesti pienille, tyypillisesti haja-asutusalueilla sijaitseville päivittäistavarakaupan yksiköille.

Kunnioittavasti

Päivittäistavarakauppa ry

Kari Luoto
toimitusjohtaja

Lisätietoja: Lakimies Tiina Vyyryläinen