Selvitys: Viron ja Suomen alkoholiverojen korotukset eivät yksin riitä vähentämään matkustajatuontia merkittävästi

Alkoholilain uudistukseen kuuluva enintään 5,5 % vahvuisten tuotteiden myynnin vapauttaminen ja Suomen ja Viron veronkorotukset vähentäisivät merkittävästi A-oluen ja lonkeroiden matkustajatuontia ja kasvattaisivat kotimaan alkoholiverotuloja. Ne suuntaisivat myös kulutusta pois väkevistä ja näin laskisivat absoluuttisen alkoholin kulutusta. Pelkästään veronkorotukset ilman lakiuudistusta eivät riitä vähentämään matkustajatuontia merkittävästi.

Taloustutkimus Oy selvitti syyskuussa alkoholilain vähittäiskauppaa koskevien muutosten ja veronkorotusten yhteisvaikutuksia matkustajatuontiin, verotuloihin sekä kulutukseen Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.

Matkustajatuonti puolittuu

A-oluen ja lonkeroiden myynnin salliminen päivittäistavarakaupassa laskisi näiden tuotteiden hintoja. Kun tämän lisäksi huomioidaan Suomen ja Viron tekemät veronkorotukset pienenisi maiden välinen hintaero näissä tuotteissa noin 60 prosenttia. Esimerkiksi A-oluen 24 tölkin pakkauksen kohdalla hintaero kapenisi nykyisestä lähes 36 eurosta noin 14 euroon ja vastaavasti lonkeron osalta reilusta 35 eurosta reilun 16 euron hintaeroon. Tämä hintaeron kaventuminen puolittaisi näiden juomien matkustajatuonnin.

Pelkät veronkorotukset sen sijaan eivät juurikaan vähentäisi matkustajatuontia, sillä Suomen ja Viron välinen hintaero vähenee veronkorotusten myötä vain hieman. Ilman lakiuudistusta Alkossa myytävän A-oluen hintaero Viroon kapenisi noin 3,5 euroa 32 euroon. Lonkeron hintaero pienenisi puolestaan nykyisestä 30 senttiä 35 euroon.

Alkoholiverotulot kasvavat yli 150 miljoonaa euroa

Uuden alkoholilain sekä Suomen ja Viron veronkorotusten yhteisvaikutuksena valtion alkoholiverotulot kasvaisivat 152–156 miljoonaa euroa. Suomen veronkorotus kasvattaa verotuloja 100 miljoonalla eurolla. A-oluen, lonkeroiden ja siidereiden myynnin vapauttaminen päivittäistavarakauppaan toisi puolestaan verottajan kassaan 38 miljoonaa euroa. Lisäksi verotulot kasvavat vielä 14–18 miljoonalla eurolla, koska Viro kiristää verotustaan Suomea enemmän. Tämä vähentää edelleen matkustajatuontia ja siirtää alle 5,5 % vahvuisten tuotteiden ostoja kotimaahan.

Ilman lakiuudistusta veropotti jäisi 50 miljoonaa euroa pienemmäksi. Jos enintään 5,5 % vahvuisten alkoholijuomien vähittäismyyntiä ei vapautettaisi ja A-olutta ja lonkeroa saisi edelleen myydä vain Alkossa, alkoholiverotulot nousisivat vain noin 103 miljoonaa euroa.

Arviossa on huomioitu Suomen veronkorotus vuonna 2018 sekä Viron veron korotukset heinäkuussa 2017 ja tuleva veronkorotus helmikuussa 2018. Verovaikutukset on laskettu oletuksella, että Suomen alkoholivero nousee kaikissa tuoteryhmissä 8,5 %.

Absoluuttisen alkoholin kokonaiskulutus laskee 1 % nykyisestä

Alkoholilain uudistuksen myötä alkoholin kokonaiskulutus litroina sekä A-oluen ja lonkeron kulutus kasvaisivat hieman, mikä lisäisi absoluuttisen alkoholin kulutusta 0,5 %. Samalla uudistus kuitenkin ohjaisi kulutusta väkevistä kohti miedompia tuotteita. Väkevien alkoholijuomien kulutus laskisi noin 9 %. Tämän lisäksi Suomen alkoholiveron nosto vähentää absoluuttialkoholin kokonaiskulutusta 1,5 prosenttia. Yhteensä alkoholin kokonaiskulutus laskisi lakiuudistuksen ja veronkorotusten vaikutuksesta siis prosentin nykyisestä absoluuttisena alkoholina mitattuna.

Viron veronkorotukset eivät juurikaan vaikuta absoluuttisen alkoholin kulutukseen Suomessa, koska myös Suomi kiristää alkoholijuomien verotusta. Sen sijaan Suomen veronkorotus vaikuttaa kotimaiseen kulutukseen, sillä se nostaa hintoja Suomessa. Esimerkiksi A-oluen hinta nousee noin 5 %, mikä vähentää kulutusta.

Lakiuudistus ei horjuta keskioluen asemaa

Taloustutkimus Oy:n tammikuussa 2017 julkistettu selvitys osoitti, että keskioluen kulutuksesta 13 % vaihtuisi nelosolueen. Keskiolut säilyisi siis Suomen kaupoissa suosituimpana tuotteena lakiuudistuksen jälkeenkin. Kuluttajien makutottumusten lisäksi tähän vaikuttaa A-oluen tiukemmasta verotuksesta johtuva korkeampi hinta.

– Myös anniskelutilastot vahvistavat trendin. Niiden mukaan keskiolut on ollut ravintoissa yli 20 vuotta ollut ylivoimaisesti suosituin valinta, vaikka tarjolla on myös nelosolutta. Ravintoloissa myydystä oluesta III-oluen osuus on ollut vuodesta 2000 lähtien yli 80 %. Viime vuoden tilastojen mukaan yli 4,7 % vahvuisten oluiden osuus ravintolamyynnistä on ollut vain noin 15 prosenttia, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto toteaa.

Taloustutkimus Oy teki Viron ja Suomen veronkorotusten 2017 ja 2018 sekä uuden alkoholilain vaikutuksia kartoittavan selvityksen syyskuussa 2017. Verovaikutukset on laskettu oletuksella, että Suomen alkoholivero nousee kaikissa tuoteryhmissä 8,5 % ja että Suomen veronkorotus kasvattaa alkoholiverotuloja 100 miljoonaa euroa, josta 85 % tulee vähittäismyynnistä.

Selvityksen taustana on Taloustutkimuksen tammikuussa 2017 julkistettu selvitys alkoholilain vähittäiskauppaa koskevien uudistusten vaikutuksista. Kyselytutkimusta varten haastateltiin 2 091 henkilöä ja tutkimuksessa arvioitiin alkoholilain muutoksen vaikutuksia alkoholijuomien vähittäiskulutukseen ja matkustajatuontiin. Haastateltavilta kysyttiin alkoholijuomien ostoa euroina ja litroina sekä nykyisin että alkoholilain muutoksen ja alkoholijuomien arvioitujen hinnanmuutosten jälkeen. Selvityksen pohjana on lisäksi käytetty Tilastokeskuksen, Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoaineistoja sekä Päivittäistavarakauppa ry:n ja panimoiden tietoja päivittäistavarakaupan myynnistä ja myynnin jakautumisesta sekä alkoholijuomien kulutuksesta. Selvitykset on tehty Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry, puh. 0400 688 708

Lisätietoja selvityksestä:
Tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy, puh. 050 374 7462

Liite:
Viron ja Suomen veronkorotusten sekä uuden alkoholilain vähittäiskauppaa koskevien uudistusten vaikutus matkustajatuontiin, alkoholiverotuloihin ja alkoholin vähittäiskulutukseen (Taloustutkimuksen selvitys, pdf)