Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa liittyen hallituksen esitysluonnokseen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä kommentteja alustaviin asetusluonnoksiin uuden rakennuksen energiatehokkuudesta, rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista ja uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta. Kaupan liitto ja Päivittäistavarakauppa ry esittävät lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa: 
Laki 117 g § 
Energiamuotojen kertoimilla ohjataan ja kannustetaan käyttämään kaukolämpöä rakennuksen lämmitysmuotona. Tavoite on sinänsä hyvä ja kannatettava, mutta kertoimien määrittelyissä tulisi varmistaa, että energiatehokas liikerakennusten rakentaminen on mahdollista kohtuullisilla lisäkustannuksilla myös niillä alueilla, joissa kaukolämpöä ei ole saatavilla (tai kaukolämpö tuotetaan paikallisesti konttiratkaisulla käyttäen öljyä) tai jossa sitä ei taloudellisilla perusteilla ole järkevää ottaa käyttöön. Lisäksi on syytä huomata, että kertoimien muuttaminen heikentää kohteiden vertailukelpoisuutta voimassa olevien kertoimien mukaan laskettuihin rakennuksiin. 
Päivittäistavaramyymälät¹ (marketit) rinnastetaan rakentamismääräyksissä muihin liikerakennuksiin, vaikka niiden käyttö poikkeaa huomattavasti muista liikerakennuksista ja liiketoiminnan energiankulutus on suurempi kuin itse rakennuksen. Asetusluonnoksessa ja voimassa olevissa rakentamismääräyksissä (D3 ja D5) kuvatulla energialaskennalla ei voida huomioida kiinteästi asennetuista kaupankylmäjärjestelmistä hyödyksi saatavaa lauhde-energiaa. Tätä lauhde-energiaa käytetään rakennuksen lämmitykseen pääsääntöisesti kaikissa päivittäistavarakaupan myymälärakennuksissa. Todellinen ostolämpöenergian tarve on vain murto-osa laskennallisesta lämmitysenergian tarpeesta. Erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolisissa pienmyymälöissä (pienemmissä kuin MRL 71 a § tarkoittamissa vähittäiskaupan suuryksiköissä) tarvittavan hyvin vähäisen lisälämpöenergian tuottamiseksi sähkölämmitys on ainoa varteenotettava vaihtoehto. Asetusluonnoksessa esitetyn energiatehokkuuden vertailuluvun saavuttaminen ei ole mahdollista kohtuullisilla kustannuksilla, mikäli joudutaan käyttämään sähkön energiamuotokerrointa. Ei saa syntyä tilannetta, jossa joudutaan investoimaan tarpeettomasti kaukolämpöjärjestelmään huipputehon tuottamiseksi vain rakennuslupaan tarvittavan laskennallisen energiatarkastelun takia. 
Perustelumuistion kohdassa 3.4 (vaikutukset käyttäjille) todetaan rakennuksen järjestelmien ylläpidon, säädön ja huollon edellyttävän tietämystä niiden toiminnasta. Käyttö- ja huolto-ohje on väline, jolla rakennuksen käytön kannalta merkittävä tieto siirtyy rakennuksen käyttäjälle. Maankäyttö- ja rakennuslain kohdassa 117 i määrätään rakennushankkeeseen ryhtyvälle velvoite käyttö- ja huolto-ohjeen laatimiseen, ja rakentamismääräyksissä kuvataan tarkemmin käyttö- ja huolto-ohjeen sisällöstä. Käytännössä rakennuksen tavoitteellinen ja suunnitelmallinen ylläpito siihen liittyvien palveluiden johtamisineen edellyttää rakennuskohtaista sähköistä huoltokirjajärjestelmää, jolla voidaan varmistua huoltotehtävien oikea-aikaisesta suorittamisesta ja tavoitteiden täyttymisestä. Lain hengen mukaiseen tavoitteeseen ei näkemyksemme mukaan voida päästä mapillisella paperisia huolto-ohjeita, vaikka se lain vaatimuksen sinänsä täyttäisikin. Johdetuilla huoltotoimenpiteillä varmistetaan myös lähes nollaenergiarakennusten sisäilmaolosuhteisiin pääseminen ja järjestelmien energiatehokas käyttö sekä ehkäistään rakennevaurioiden syntymistä. 
Ehdotamme, että lakia täsmennettäisiin määrittelemällä ammattimaisesti ylläpidetyille rakennustyypeille vaatimukseksi sähköisen huoltokirjan käyttöönotto jo rakennusvaiheessa ja sen sisällön minimivaatimukset. Kiinteistö- ja rakennusalan kehittämistä edistäisi, mikäli rakennukselle laskettaisiin jo suunnitteluvaiheessa todellista käyttöä kuvaava energiankulutus tavoitearvoksi käyttöönoton jälkeisten vuosien ylläpidolle. 
Hallitusohjelman keskeinen teema on normien purkaminen. Tavoitteena on sääntelyn nettomääräinen keventäminen ja vaihtoehtoisten ohjauskeinojen käytön lisääminen. Tämä näkyy selvästi ehdotetuissa asetusluonnoksissa, joissa ohjearvojen ja laskentaohjeiden määrää on vähennetty. Suunnittelijalle on jätetty enemmän vapauksia, mikä on hyvä asia. Asiantunteva ja tehokas rakennusvalvonta on kaikkien etu. Se varmistetaan saattamalla ympäristöministeriön hanke rakennusvalvonnan kehittämisestä loppuun. Huomioiden rakennusvalvonnan vaihtelevan resurssi- ja osaamistason tarvitaan lisäksi selkeät ja yhtenäiset laskentaohjeet, joilla varmistetaan kaikkien osapuolien tasapuolinen kohtelu paikkakunnasta riippumatta sekä lain ja asetusten tavoitteiden toteutuminen rakennushankkeessa. Ohjeissa olisi syytä käsitellä myös kaupan alan rakennusten laskentaan liittyviä erityispiirteitä.