Kauppa on oma-aloitteinen yhteistyökumppani järjestöjen ruoka-avussa
Kaupan alalla tehdään jatkuvasti työtä ruokahävikin vähentämiseksi niin yrityksissä kuin toimialatasollakin. Ruoka-apua jakavat järjestöt auttavat kauppaa antamaan hyödylliseen käyttöön merkittävän osan siitä ruokahävikistä, jota ei saada kokonaan poistettua.
Eduskunnassa ryhmä kansanedustajia on valmistellut lakialoitetta, jossa esitetään säädettäväksi muun muassa päivittäistavarakauppaa koskeva velvoite luovuttaa syömäkelpoiset, myynnistä poistetut elintarvikkeet voittoa tavoittelemattomien kolmansien tahojen käyttöön taikka asettamaan kyseiset elintarvikkeet itse jaeltavaksi. Lisäsääntelyä parempi keino ruokahävikin vähentämiseksi ovat kuitenkin ruokaketjun vapaaehtoiset toimet, jotka ovat jo tuoneet hyvää tulosta.
– Aloite on hyvä keskustelunavaus tärkeään aiheeseen. Kauppa lahjoittaa elintarvikkeita sadoille järjestöille, jotka jakavat niitä eteenpäin apua tarvitseville. Kaupan yhteistyökumppaneina on laaja kirjo toimijoita, kuten uskonnollisia järjestöjä, työttömien yhdistyksiä ja hanketoimijoita. Yhteistyö on monimuotoista ja joustavaa. Sitä kannattaa myös kehittää joustavasti ilman liiallista sääntelyä. Laki asiasta ei ole tarpeen, toteaa johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä.
Kaupan lahjoittamaa ruoka-apua jakelevat tyypillisesti pienet toimijat, jotka hakevat päiväyksensä ylittäneitä tuotteita kaupasta vain joinain viikonpäivinä. Silloinkin elintarvikkeita haetaan mieluiten suurista myymälöistä. Lähimyymälästä jaeltavaksi kelpaavaa ruokaa tulee ehkä vain korillinen päivässä, jolloin vain harva toimija on siitä kiinnostunut. Monimuotoisen järjestökentän ja kaupan yritysten välille kaivataan uusia avauksia ja toimintamalleja.
Kaupan ja teollisuuden aktiivisuus tehostaa ruoka-apua Vantaalla
Päivittäistavarakaupan myymälät Vantaalla ovat aktiivisesti mukana Vantaan kaupungin, Vantaan seurakuntien ja Diakonia-ammattikorkeakoulun Yhteinen pöytä -hankkeessa, jossa ruoka-apu jaetaan verkostossa (yhdistykset, seurakunnat, asukastilat) kuten tavallista, mutta hanke vastaa ruuan hakemisesta myymälöistä, kylmävarastoinnista ja kuljetuksista. Yhteisen pöydän idea on saatu yhteisöllisesti toimivasta Berliner Tafel -konseptista.
– Yhteisen pöydän toimintamalli antaa kaupalle mahdollisuuden sitoutua ruoka-apuyhteistyöhön huomattavasti totuttua kiinteämmin. Kauppa voi luottaa siihen, että hävikkiruoka haetaan sovitusti ajallaan ja sitä käsitellään asianmukaisesti. Elintarviketurvallisuus toteutuu myös ruoka-avun osalta, elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.
K-ryhmän, S-ryhmän ja Suomen Lähikaupan myymälöiden lisäksi Vantaan hankkeessa on mukana myös suuria elintarviketeollisuuden yrityksiä, kuten Arla Oy, Fazer Oyj ja HKScan Oyj.
– Hyvänä esimerkkinä tärkeästä yhteistyöstä on Vantaan kaupungin ja seurakuntien yhteistyöhanke Yhteinen pöytä, jolla kaupan ja elintarviketeollisuuden aktiivisuus parantaa ruoka-avun saatavuutta ja ennustettavuutta. Yhteinen pöytä on logistinen solmukohta, joka kokoaa ruuan jaettavaksi tehokkaasti eteenpäin. Ruoka-avun asiakkaiden saama ruoka on ravitsevaa, monipuolista ja turvallista, diakonia- ja yhteiskuntatyön sihteeri Katri Valve Vantaan seurakuntayhtymästä sanoo.
Lisätietoja:
Johtaja Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry, puh. 0500 422 216
Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen, Päivittäistavarakauppa ry, puh. 040 562 8969
Diakonia- ja yhteiskuntatyön sihteeri Katri Valve, Vantaan seurakuntayhtymä, puh. 050 309 6865
Yhteinen pöytä -palveluesimies Hanna Kuisma, puh. 050 318 0983
Lue lisää kaupan toimista ruokahävikin vähentämiseksi.