Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain ja elintarvikelain muuttamisesta
Luonnoksen perustelujen mukaan yhteisten valtakunnallisten valvontaohjelmien tavoitteena on luoda yhteiset periaatteet ja tavoitteet valvonnalle eri toimialoilla ja että toimialakohtaisten valvontaohjelmien tarkoituksena on ohjata kuntia näiden samojen periaatteiden ja tavoitteiden pohjalta. Valvontaohjelmien sisältämien pakollisten tietojen ja kolmen vuoden välein tapahtuvan seurannan on kuitenkin käytännössä havaittu aiheuttavan sen, että kuntien valvontasuunnitelmat sisältävät epärealistisia valvontatavoitteita. Käytännössä kunnat ovat laatineet omat valvontasuunnitelmansa ”kopioimalla” valvontaohjelmia, vaikka ne olisivat olleet ylimitoitettuja kuntien valvontaresursseihin nähden.
Näin ollen luonnoksessa esitetyt kevennykset valvontaohjelmien ja – suunnitelmien laadintaan ovat perusteltuja.
Luonnoksen 20 §:ssä täsmennetään kunnan terveydensuojeluviranomaisen talousveden laadun valvontatehtävää. Viranomaisvalvontaan tarvittava riskinarviointi jätetään vesilaitoksen oman, vapaaehtoisen riskinarvioinnin varaan. Käytännössä riskinarviointia ei ole monellakaan vesilaitoksella käytössä.
Talousvettä käyttävien elintarvikealan toimijoiden kannalta tilanne, jossa kunnan valvontaan tarvitsema riskinarviointi perustuu talousvettä toimittavan laitoksen omaan vapaaehtoiseen riskinarviointiin, on epätyydyttävä. Vesilaitosten vapaaehtoinen riskinarviointi aiheuttaa riskejä suhteessa vettä käyttäviin elintarvikeketjun toimijoihin ja sen kautta kuluttajiin sekä aiheuttaa myös valvonnan vaihtelua eri alueilla.
Talousveden valvonnassa liikutaan toki riskiperusteisempaan suuntaan, kun sosiaali- ja terveysministeriö on kehittänyt riskinarvioinnin laatimisen helpottamiseksi verkkopohjaisen riskienhallintatyökalun.
Samassa 20 §:ssä kunnan terveydensuojeluviranomainen voi tarvittaessa asettaa toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevia tarkkailuvelvoitteita.
Talousvettä käyttävä elintarvikealan toimija valvoo toimintaansa lakisääteisen omavalvonnan perusteella. Omavalvonnan avulla toimija hallitsee toimintaansa liittyviä riskejä ja on varautunut tarvittaessa ryhtymään toimenpiteisiin toiminnassaan elintarviketurvallisuutta vaarantavien tekijöiden poistamiseksi. Toimijan omavalvontaa valvotaan kunnan valvontaviranomaisten toimesta.
Katsomme, että toiminnanharjoittajan eli veden käyttäjän omavalvonta on riittävä keino talousveden laadun tarkkailuun eikä ole tarpeen asettaa käyttäjälle lisävelvoitteita tältä osin. Se olisi myös epäsuhtaista siihen nähden, että toiminnanharjoittaja maksaa sille toimitetusta vedestä.
Kunnioittavasti
Päivittäistavarakauppa ry
Merja Söderström
Asiantuntija
Asiantuntija