Ohje Oiva-valvontatietojen julkistamisjärjestelmästä (luonnos)

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on pyytänyt kirjeessään 4.3.2015 Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) lausuntoa otsikkoasiasta. PTY kiittää ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa:
PTY:n jäsenten myymälät ovat olleet Oivan piirissä lähes kaksi vuotta. Ihmettelemmekin, että tällainen yleisohje ilmestyy vasta nyt ja myymälät ovat joutuneet työskentelemään valvonnassaan ilman tällaista ohjetta näin kauan.
Ohjeessa käsitellään paljon muitakin asioita kuin julkistamisjärjestelmää. Siksi näemme, että ohjeen otsikkoa tulisi tarkentaa. Ohje sisältää lisäksi huomattavan määrän viittauksia muihin, jopa keskeneräisiin, ohjeisiin. Ohjeistus tulee väistämättä olemaan päällekkäistä ja toimijoille ja valvojille siten hämmentävää. Evirassa tulisikin nyt pohtia kaikkien näiden ohjeiden yksinkertaistusta ja yhdistämistä, sillä ne kaikki koskevat yleistä valvontamenettelyä. Yhdistäminen ja keskittäminen helpottaisivat toimijoiden ja valvojien työtä ja säästäisivät resursseja. 
Ohjeessa ei ole näkemyksemme mukaan kuvattu riittävästi toimijoiden oikeusturvaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Kuvaus tulee ehdottomasti lisätä ohjeeseen. Ohjeessa tulee kuvata riittävän tarkasti toimijan oikeudet ja menettelyt esim. silloin, kun viranomainen päättää käynnistää hallinnolliset pakkokeinot. Tässä ohjeessa tulisikin viitata Eviran oppaaseen elintarvikelain mukaisten hallinnollisten pakkokeinojen käytöstä elintarvikevalvonnassa (Eviran ohje 100011/2). Lisäksi toimijan oikeusturva on varmistettava ohjeistuksella, jossa valvojat ohjeistetaan kirjaamaan kaikki asiat, jotka heikentävät Oiva-arvosanaa. Toimijan pitää voida lukea tarkastuskertomuksesta, miksi hän ei ole saanut arvosanaksi oivallista. Lisäksi valvojan on perusteltava, mikä on lainsäädännön vaatimus ko. kohdassa ja millä tavalla toimija saa lainsäädännön vaatimuksia kuvaavan oivallinen –arvosanan.   
Ohjeessa tulisi kuvata selkeästi valvojan ja toimijan välillä käytävä neuvotteluprosessi esimerkiksi niissä tilanteissa, kun tarkastettavan kohdan Oiva-arvosanasta ja sen perusteista ei päästä yksimielisyyteen. Myös valvojassa voi olla syy siihen, että neuvottelutulosta ei saavuteta. Syy voi olla esimerkiksi lainsäädännön ylittävät vaatimukset, joihin toimijan ei mielestämme ole tarvetta suostua. Tällaisia tapauksia on tullut ilmi myymälöiden Oiva-tarkastuksissa. Pidämme siis tärkeänä, että tekstissä huomioidaan myös näin toimijoiden oikeusturva ja valvojaa ja toimijaa kehotetaan kääntymään esim. Eviran puoleen neuvottelutuloksen saamiseksi. Suoraan esim. hallinnollisten pakkokeinojen toimeenpano yleistäen kaikki valvojan ja toimijan välillä olevat ristiriidat valvonnan tuloksesta rikkovat näkemyksemme mukaan toimijan oikeusturvaa.
Ohjeessa ei oteta kantaa myöskään Oiva-raportissa näkyvän kokonaisarvosanan määräytymiseen. Esitämme, että yksi huonoimman osa-arvosanan mukaan määräytyvä kokonaisarvosana poistetaan Oiva-järjestelmästä ja Oiva-raportissa julkaistaan vain asiakokonaisuuksien mukaan tulleet arvosanat. Tämä määräytymisperiaate tulisi myös kuvata tässä ohjeessa. Nykyinen kokonaisarvosana on edelleen mielestämme epäoikeudenmukainen korostaen vain heikointa arvosanaa, eikä mielestämme anna oikeata kuvaa elintarvikehuoneiston tilasta. Kokonaisarvosanan tilalle esitämme hymyjen jakaumataulukkoa, joka kertoo selkeästi kuluttajille Oiva-hymyjen jakautumisen eri hymyjen kesken.
Ohjeessa viitataan useaan kertaan mm. kohdissa 6.1, 6.2, 7.1, 8.1 ja 9 tiettyihin vuorokausimääriin esim. uusintatarkastuksesta ja raportin julkaisusta puhuttaessa. Nämä kohdat tulisi ehdottomasti selkiyttää ja käyttää samoja termejä ja määriä loogisesti puhuttaessa samoista asioista. Ohjeessa tulisi valita käytetäänkö esim. vuorokautta vai työpäivää yksikkönä.
Esitämme lisäksi Oiva-arviointiohjeiden sisällysluetteloon ja ohjetekstiin sivunumeroinnin lisäämistä.
1 Yleistä elintarvikevalvontatietojen julkaisemisesta
Kohdassa todetaan seuraavaa: Tarkoitus on, että valvontaresurssit kohdennetaan sellaisiin elintarvikehuoneistoihin ja sellaisiin elintarvikehuoneiston toimintoihin, joissa elintarvikehygieeniset (mikrobiologiset, kemialliset ja fysikaaliset) ja kuluttajan harhaanjohtamisen riskit ovat suuret. Tällä tavalla tarkastukset tulevat vaikuttavammiksi ja tehokkaammiksi ja niihin käytettävä aika lyhenee.
Näemme, että tarkastusten ajankäyttö täytyy ohjeistaa paremmin: tarkastusten lyhenemiselle on oltava selkeät perusteet ja määritelmät ja tarkastukseen käytettävää aikaa tulisi mitata. Tällä hetkellä valvonta-aikaa ei ole mainittavasti kohdistettu kemiallisiin ja fysikaalisiin vaaroihin.
1.1  Valvontalomakkeet

Kohdassa on lueteltu ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen valvontalomakkeen käyttökohteita.
Esitämme, että listaan lisätään tukkukaupat, joka nyt puuttuu siitä.
Kohdassa todetaan myös, että isoissa kohteissa toiminnan laajuudesta johtuen täytetään oma IEH-lomake sekä myynnin että tarjoilun osalta (kaksi tarkastustapahtumaa ja erilliset Oiva-raportit).
Miten toimitaan, jos kohteessa on samassa yhteydessä kahdentyyppistä toimintaa, esim. myymälä ja verkkokauppa, tarkastetaanko ne erikseen vai yhdessä ja tuleeko tarkastuksesta vain yksi Oiva-arvosana? Esitämme, että asiaa selkeytetään kappaleessa paremmin.
2 Tarkastettavat asiat ja Oiva-raportin laajuus
Kohdassa todetaan, että aluksi olisi hyvä tarkastaa Oiva-raportin esilläpito, jotta nähdään että toimija laittaa Oiva-raportin esille määräyksen mukaisesti myös silloin kun hymy ei ole Oivallinen.
Oiva-raportin esilläpito on tämän mukaan aina tarkastettava. Esitämme, että raportin esilläpidon tarkastusohje siirretään ensimmäiseksi Oiva-tarkastusohjeissa.
2.1 Ilmoitetut elintarvikehuoneistot (IEH01)
PTY:llä herää kysymys, onko tässä kohdassa tunnistettu yhdistelmäelintarvikkeita valmistavan ilmoitetun elintarvikehuoneiston valvonnassa tuotteiden säilyvyyden hallinta? Ohje on vain kohdistettu vain myyntiin, ei valmistajiin.
3 Yleisiä arvioinnin perusteita
Kohdassa todetaan seuraavaa: Tämä ohjeen osa on aiemmin ollut lausunnolla, ja se lisätään tähän ohjeeseen viimeistelyvaiheen jälkeen.
Kohta on epäselvä ja keskeneräinen ja kohdassa viitataan ohjeeseen, joka jää epäselväksi ja tuntemattomaksi PTY:lle.
5 Oiva-raportin julkistamistiheys
Kohdassa todetaan, että valvontakohteen suunnitelmallisesta tarkastustiheydestä on valmisteilla erillinen ohje (Evira xxxxx ollut lausunnolla, viimeistellään parhaillaan).
Näemme, että erilliselle ohjeelle ei ole tarvetta, vaan ohje voidaan sisällyttää tähän ohjeeseen. Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä, joita epäilemättä esiintyisi, vaikka valvonnan toimintatapa tulisi olla sama kohteesta riippumatta.
6 Valvojan toimenpiteet
Esitämme kohtaan lisättäväksi seuraavan virkkeen toimijoiden tarkastamisen kohtuullisuuden vuoksi: Tarkastuskäynnin aikana valvojan on selvästi ilmoitettava toimijalle kohteessa, minkä arvosanan toimija tulee saamaan etenkin, jos arvio on muu kuin Oivallinen tai Hyvä.
6.1 Oiva-asteikon mukaiset toiminnat
KORJATTAVAA
Kohdassa todetaan, että jos elintarviketurvallisuus on edelleen heikentynyt, muttei vielä vaarantunut, jatketaan antamalla uudelleen korjattavaa-arvosana ja ryhdytään epäkohdan korjaamisen varmistamiseksi hallinnollisiin pakkokeinoihin. Mikäli elintarviketurvallisuus vaarantuu, annetaan arvosanaksi huono ja käynnistetään hallinnollinen pakkokeinoprosessi.
Näemme, että hallinnollisten pakkokeinojen käyttäminen ja käytön aloittaminen on kerrottu todella epäselvästi ja esitämme siihen selkiytystä. Mikä ero on ryhdytään epäkohdan korjaamisen varmistamiseksi hallinnollisiin pakkokeinoihin ja käynnistetään hallinnollinen pakkokeinoprosessi välillä?
Lisäksi esitämme toimijoiden oikeusturvan varmistamiseksi toimijan kuulemismenettelyn ohjeistamista hallinnollisten pakkokeinojen käynnistämisohjeen yhteydessä. Kohdassa 9 oleva seuraava teksti pätisi tässäkin kohtaa: Jos valvoja on tarkastuksen yhteydessä todennut tarpeen hallinnollisten pakkokeinojen käyttämiseen, elintarvikealan toimija saa ilmaista kantansa ensin asianosaista hallintolain (434/2003) 34 §:n mukaisesti kuultaessa ja myöhemmin muutoksenhaun yhteydessä.
KORJATTAVAA ja HUONO
Kohdassa todetaan, että uusintatarkastuksen yhdistäminen seuraavana valvontasuunnitelman mukaiseen tarkastukseen on mahdollista niissä kohteissa, joissa käydään kerran kuukaudessa tai useammin sekä uusintatarkastus tulee tehdä 14 vrk:n (10 työpäivän) sisällä annetun määräajan umpeutumisesta.
Näemme, että ohjeistuksessa on ristiriita. Onko toimijalla oikeus saada uusintatarkastus 10 työpäivän vai kuukauden sisällä jos esim. epäkohta luvataan korjata heti tarkastuksen jälkeen? Esitämme kohdan tarkennusta ja selvennystä.
7 Oiva-raportti ja tarkastuskertomus
7.1 Yleistä raportoinnista
Kohdassa todetaan seuraavasti: Tietojärjestelmä luo sekä Oiva-raportin, että sen mukana toimitettavan tarkastuskertomuksen samanaikaisesti.
Esitämme tarkempaa kuvausta raportin osista, niiden sisällöstä sekä julkisuudesta. Lisäksi kysymme, voiko toimija korottaa arvosanaa ennen raportin julkaisemista esim. toimittamalla tarkastajalle tiedot kohdan korjaamisesta? Jos tämä on mahdollista, tulisi se ohjeistaa.
7.2 Raporttien tekeminen
HYVÄ
Kohdassa lukee seuraavasti: Toimijalle ei esitetä toimenpidevaatimuksia asian korjaamiseksi, jos arvosana on hyvä, koska hyvä-arvosana voi pysyä raportissa tarkastuksesta toiseen. Epäkohdan suhteen ei välttämättä tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin, jos asia ei edelleenkään heikennä elintarviketurvallisuutta tai johda kuluttajaa harhaan. Toimijalle kuitenkin kerrotaan toimenpidekohdassa, miten hän voi omatoimisesti korjata asian.

Olemme ymmärtäneet Eviran kannoista, että arvosana hyvä on hyvä, eikä se edellytä korjauksia. Jos Oiva-tarkastusohjeen mukaan hyvä-arvosanat korjauskehotuksella varustettuna ja korjaamattomana kuitenkin toistuessaan voivat aiheuttaa korjattavaa -arvosanan, näemme sen ristiriitaisena. Olisi epäloogista asteikon käyttämistä, että valvoja antaa arvosanan hyvä siksi, ettei voi antaa oivallinen –arvosanaa, mutta korjaamattomana tilanne ei voisi olla jatkossa edelleen hyvä –arvosanan mukaisena. Tässä täytyisi siis selvästi kirjata milloin hyvä -arvosanan tuonut asia edellyttää korjaamista, jotta se ei seuraavalla kerralla aiheuta korjattavaa-arvosanaa. Näkyykö tämä hyvä -tuloksen kohdalla korjauskehotuskohdassa? Esimerkiksi lattian kunto korostuu valvontakäynneillä epäloogisen paljon myös pakattuja tuotteita käsittelevien toimijoiden osalta. Ko. toimija ei voi ennakoidusti varautua valvojan tulkintoihin tulevasta arvosanasta ja varautua korjauksiin, jos niitä ei selkeästi ilmaista.
7.4 Toimenpiteet
Kohdassa todetaan, että toimijalla on oikeus tietää, mitä tulisi parantaa.
Esitämme, että tässä kohdassa ohjeistetaan tarkastajaa kirjaamaan selkeästi kohdat, mitä ja miten ko. toiminnan kohtaa tulisi parantaa.
8.1 Oiva-raportin julkistaminen
Kohdassa todetaan seuraavaa: Oiva-raportti julkaistaan automaattisesti www.oivahymy.fi -sivuilla, kun valvontaviranomainen on esikatselussa hyväksynyt ja lähettänyt raportin. Raportti ilmestyy (10 vrk) viiveellä oivahymy.fi internet-sivuille.
Esitämme lauseiden selkeyttämistä seuraavalla tavalla: Kun valvontaviranomainen on esikatselussa hyväksynyt ja lähettänyt raportin, Oiva-raportti julkaistaan automaattisesti www.oivahymy.fi –sivuilla 10 vuorokauden viiveellä.
8.2 Oivaraportin julkistaminen yrityksen omilla internetsivuilla
PTY on esittänyt ja esitämme edelleen Eviralle avointa rajapintaa Oiva-raportit ja tarkastuskertomukset sisältäviin tietojärjestelmiin. Tarjoamalla avointa rajapintaa Evira mahdollistaisi kaupan toimijoille mahdollisuuden siirtää omat Oiva-raporttinsa PTY:n omavalvonnan tietopankkiin jokaisen myymälän omille sivuille sekä linkittää ne systemaattisesti esim. myymälöiden internetsivuille. Myös tarkastuskertomukset olisi mahdollista siirtää avoimen rajapinnan kautta PTY:n tietopankkiin. Tietopankkiin on viranomaisilla avoin pääsy ja sitä käyttää aktiivisesti jo sadat terveystarkastajat Suomessa. Avoimella rajapinnalla sekä valvonta- että toimijapuolen resursseja säästyisi ja toiminta tehostuisi. Lisäksi kaupan puolelta omavalvontaan liittyvät asiakirjat päätyisivät järkevästi oikeille paikoilleen myymälän käytössä oleviin järjestelmiin.
Kohdassa todetaan lisäksi, että vaihtoehtoisesti avaussivulle on sijoitettava näkyvästi ja helposti havaittavasti linkki Eviran www.oivahymy.fi -hakupalveluun. Linkki johtaa suoraan www.oivahymy.fi -sivustolla yrityksen omiin Oiva-raportteihin. ”Hae yrityksiä” hakupalvelussa käytetyt hakusanat jäävät www-osoitteen muistiin, mikä helpottaa linkin tekemistä oman yrityksen raportteihin.
Esitämme kohtaan tarkennusta, että yritys linkittää hakupalvelun sivun, jossa näkyy myymälän raportit eikä omaa avattua raporttia. Linkittäminen suoraan avattuun raporttiin ei onnistu, sillä jos oivahymy.fi –sivustolta etsii oman myymälän raportin ja avaa sen, latautuu se käyttäjän oman koneen muistille, eikä url:n muodostus raporttiin ole mahdollista. 
Toinen vaihtoehto kohtaan olisi ohjeistaa linkitys hakupalveluun ja esittää yrityksen sivuilla ohje kuinka hakea ko. yrityksen raportit (esim. toimipaikkojen nimet hakua helpottamaan).
8.3 Oiva-raportin esilläpito elintarvikehuoneistossa
Kohdassa todetaan seuraavaa: Oiva-raportin esilläpito sisäänkäynnin yhteydessä koskee niitä elintarvikehuoneistoja, joissa kuluttaja asioi riippumatta siitä, onko kyseessä ilmoitettu tai hyväksytty elintarvikehuoneisto. Toimijan tulee itse asettaa esille viimeisin saamansa Oiva-raportti sisäänkäyntinsä lähelle. Raportin on oltava esillä sisäänkäynnin yhteydessä, sen välittömässä läheisyydessä tai muussa kuluttajan kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa siten, että se on sopivalla korkeudella ja helposti kuluttajien luettavissa.
Esitämme tähän selkeämpää muotoilua: Oiva-raportin tulee olla esillä sisäänkäynnin yhteydessä, sen välittömässä läheisyydessä tai muussa kuluttajan kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa siten, että se on sopivalla korkeudella ja helposti kuluttajien luettavissa. Oiva-raportin esilläpito koskee niitä elintarvikehuoneistoja, joissa kuluttaja asioi riippumatta siitä, onko kyseessä ilmoitettu tai hyväksytty elintarvikehuoneisto.
Esitämme myös lihavoidulla tekstillä kirjoitettua lisäystä seuraavaan kohtaan: Mikäli pääsisäänkäyntejä (ovet/oviaukot, portit jne.) on useampia, ja ne ovat sisäänkäynnin kannalta selkeästi samanarvoisia, toimija voi valita minkä sisäänkäynnin yhteyteen tai muuhun kuluttajan kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan Oiva-raportin asettaa esille.

Kunnioittavasti 
Päivittäistavarakauppa ry
Anna Salminen
elintarvikeasiantuntija

Jaa julkaisu