Kehittyvä kyläkauppa mahdollistaa arjen palvelujen tuotannon haja-asutusalueilla

Haja-asutusalueiden tärkeiden palveluiden ja asuttavuuden säilymisen avaintekijä on usein elinvoimainen kyläkauppa. Kyläkaupat turvaavat osaltaan koko Suomen tasapainoista alueellista kehitystä. Siksi parhaillaan käynnissä olevassa Kyläkauppahankkeessa pilotoidaan erilaisten yksityisten ja julkisten palveluiden toteutusta kyläkaupoissa. 13.3.2014 järjestetyssä tilaisuudessa esiteltiin hankkeen ensimmäisen vuoden kokemuksia ja visioitiin tulevaisuuden kyläkaupan toimintamalleja.

Tilaisuudessa kuultiin muun muassa kuntien kotipalvelun ja päivittäistavaroiden kotiinkuljetuksen yhteistyömallista, Itellan kevennetyn palvelumallin hyödyntämisestä haja-asutusalueiden postipalveluissa kuin kyläkaupan mahdollisuuksista apteekkien palvelupisteenä tai lääkkeiden verkkokaupan noutopisteenäkin.

Kyläkaupoista yhä useammin kuntien kumppani

Hankkeessa mukana oleva Kuntaliitto näkee kyläkauppojen ja kyläkauppiaiden roolin laajentamisessa monia mahdollisuuksia, kun kunnissa mietitään julkisten palveluiden turvaamista tulevaisuudessa.

– Toimintamalleja voisi kehittää esimerkiksi lähilogistiikassa ruoan jakeluun sekä kaupan perusvalikoiman että valmiiden annosten toimituksissa, lääkkeiden toimittamisessa, kirjastopalveluissa, koulukuljetuksissa tai vakkapa invalidien apuvälinehuollossa. Myös sähköisten palvelujen asiointipisteiden perustaminen kaupan yhteyteen on kiinnostava toimintamalli. Näiden mahdollisuuksien kartoittaminen ja käytännön toteutusmallien löytäminen ovat tärkeitä ja tarjoavat kunnille paljon mahdollisuuksia turvata palveluita kuntakeskusten ulkopuolella, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen toteaa.

Oheispalvelut houkuttelevat kyläkauppaan

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tekemän laajan kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että oheispalvelut houkuttelevat suomalaisia käyttämään lähikauppoja ensisijaisena ostopaikkana.

– Etenkin maaseudun kylissä ollaan myös valmiita suosimaan lähikauppoja paikallisten palveluiden säilyttämiseksi. Jotta kyläkaupat säilyisivät myös tulevaisuudessa, tulee tämä asenne kääntää toiminnaksi eli toistuviksi ostoksiksi. Verkkopalvelut ja kyläkauppa yhdessä mahdollistavat arjen palvelujen tuotannon haja-asutusalueille, tutkimuksen tuloksia esitellyt projektitutkija Jussi Nyrhinen kertoo.

Kyläkaupoilla on paljon annettavaa, jos toimintaedellytykset turvataan

Kyläkauppahankkeen tavoitteena on uudistaa kyläkaupan toimintamallia siten, että alueiden asukkaille voidaan tarjota kannattavasti monipuolinen yksityisten ja julkisten palveluiden paketti. Hankkeessa selvitetään myös lainsäädännöllisiä uudistuksia, joita vaadittaisiin kyläkauppakonseptien uudistamiseksi.

– Kyläkaupat ovat monipuolisia toimijoita ja alueidensa keskuksia, joilla on paljon annettavaa Suomelle, jos niiden toimintaedellytyksistä pidetään huolta, hankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä painottaa.

Pilottihankkeessa on mukana 12 kuntaa ja kyläkauppaa. Pilottikuntia ovat Hailuoto, Kemiönsaari, Lapinjärvi, Leppävirta, Lieksa, Parikkala, Posio, Rautjärvi, Ruokolahti, Siikajoki, Tyrnävä ja Uusikaupunki.

”Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä” -hanke toteutetaan 6.3.2013–31.12.2014. Hankkeessa ovat mukana Päivittäistavarakauppa ry, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen yhteistyö-kumppaneita ovat Alko Oy, Itella Posti Oy, Kuntaliitto, Matkahuolto Oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Yliopiston Apteekki Oy. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007–2013. EU osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Lisätietoja:
Kyläkauppahankkeen kotisivut: www.jyu.fi/kylakauppa

Hankkeen projektipäällikkö, johtaja Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry
puh. 0500 422 216, ilkka.nieminen (a) pty.fi

Tutkimus ”Yksityiset palvelut ja kyläkauppa”: projektitutkija Jussi Nyrhinen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu, puh. 040 805 4459, jussi.nyrhinen (a) jyu.fi

Tutkimus ”Julkiset palvelut ja kyläkauppa”: suunnittelija, FT., Sami Tantarimäki, Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Turun yliopisto, puh. 040 760 1017, sami.tantarimaki (a) utu.fi