Suomalaiset juovat aiempaa vähemmän ja laimeampaa olutta – uudet rajoitukset turhia

Alkoholinmyyntiin kaavailtujen uusien rajoitusten perusteluna usein käytetty väite oluen kasvaneesta kulutuksesta ei pidä paikkaansa. Alkoholilakia ollaan uudistamassa kiristämällä sääntelyä, vaikka on kyseenalaista, vähennettäisiinkö sillä todella alkoholin haittakulutusta. Sen sijaan vaikutukset palveluihin, työllisyyteen ja valtion verotuloihin olisivat huolestuttavat.

Alkoholilain uusia rajoituksia perustellaan usein alkoholin ja erityisesti oluen kulutuksen kasvulla. Tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut viimeisten viiden vuoden aikana.

Tilastot osoittavat myös, että vuosien 1990–2012 aikana oluen tilastoitu kulutus on vähentynyt: Vuonna 1990 keskimääräinen kulutus sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna oli 3,9 litraa ja vuonna 2012 3,7 litraa henkilöä kohden. Samalla kulutus on siirtynyt vahvemmasta IV-oluesta III-olueen ja oluen ostopaikaksi on vakiintunut Alkon sijasta päivittäistavarakauppa.

– Suomalaiset ovat siis omaehtoisesti alkaneet juoda sekä vähemmän että laimeampaa olutta. Tilastoista selviää sekin, että vähittäiskaupassa myytävien alle 4,7 % alkoholijuomien osuus tilastoidusta kokonaiskulutuksesta ei suinkaan ole kasvanut, vaan itse asiassa laskenut hieman, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto huomauttaa.

Tuhannet työpaikat ja tärkeät lähipalvelut vaarassa

Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä on kaavailtu alkoholin vähittäismyynnin rajoittamista perjantai- ja lauantai-iltaisin sekä sunnuntaisin. Alkoholin myyntiä on nykyäänkin rajoitettu ja alkoholijuomia saa myydä vain kello 9–21 välisenä aikana.

– Myyntiajan lisärajoitukset ovat tarpeettomia ja uhkaavat vakavasti kaupan työllisyyttä. Työttömyys ja kauppakuolemat lisääntyisivät uusien rajoitusten myötä. Vaikutukset kärjistyisivät erityisesti pienissä myymälöissä, jotka ovat keskeisen tärkeitä etenkin ikääntyvän väestön palveluiden ja koko Suomen asuttavuuden kannalta, Luoto toteaa.

Vaarassa on jopa useita tuhansia työpaikkoja. Pieniä, alle 400 m² myymälöitä on noin kaksi kolmesta Suomen ruokakaupoista. Juuri ne kärsivät eniten, jos suunnitellut myyntiaikojen rajoitukset toteutuisivat.

– Päivittäistavarakaupan myymäverkosto on nykyään noin 3 200 myymälän laajuinen, kun se vuonna 1995 käsitti noin 4 600 myymälää. Kattavan myymäläverkoston ja sen työpaikkojen säilymisen edellytyksiä ei tule enää heikentää, Kari Luoto painottaa.

Ilman kaupan palveluita myös monien muiden kansalaisille tärkeiden lähipalveluiden, kuten postipalveluiden säilyminen on vaarassa. Rajoitukset johtaisivat lisäksi matkustajatuonnin ja alkoholin pimeän myynnin lisääntymiseen.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kari Luoto
Päivittäistavarakauppa ry
puh. 0400 688 708
kari.luoto (a) pty.fi