Suomen vastustettava EU:n lisäsääntelyä elintarvikeketjussa


Suomen on linjakkaasti vastustettava EU:n lisäsääntelyä myös elintarvikeketjussa. Lisäsääntelyyn ei Suomessa ole tarvetta eikä perusteita. Sääntelyn lisäämisen seuraukset olisivat kotimaisen elintarvikeketjun kilpailukyvyn, työllisyyden ja kuluttajien kannalta arvaamattomat, sillä yksityiskohtainen puuttuminen toimitusketjun kaupallisiin käytäntöihin jäykistäisi toimintaa ja lisäisi kustannuksia.
 
EU:n komission maataloustyöryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä maataloustuottajien aseman parantamiseksi markkinoilla. Yksi ehdotuksista on uusi puitelainsäädäntö, joka koskisi elintarvikeketjun kauppatapoja. Maataloustyöryhmän raportti julkistettiin 14.11.2016. Suomi ei ole kannattanut sopimusketjun sääntelyä ja viesti Suomen kannasta on tähän asti ollut selvä. Kantaan on perustellut syyt. Komission sääntelyehdotuksen taustalla olevat syyt kuten suullisten sopimusten ongelmat ja yritysten välisten sopimusten pitkiksi venyvät maksuajat eivät ole ongelmia suomalaisessa järjestelmässä.

– Suomen tulee jatkossakin vastustaa sitä, että elinkeinonharjoittajien välisiä sopimussuhteita säänneltäisiin yksityiskohtaisesti kansallisesti tai EU-tasolla. Politikointi tässä asiassa olisi vastuutonta ja vastoin Suomen omaa hallitusohjelmaa, jossa sääntelyn purku on nimenomaan yksi kärkihankkeista, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto painottaa.

Tosiasia on, että ruoantuotannon kannattavuutta ei voida parantaa toista toimialaa koskevaa lainsäädäntöä lisäämällä. Suomen kansallinen etu on pitää fokuksessa kokonaisuus eli koko elintarvikeketjun kilpailukyky ja työllisyys. Tästä hyötyy myös suomalainen kuluttaja.

– EU-raportin olettamat hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä osoittavat paikoin ymmärryksen puutetta elintarvikeketjun toiminnasta, eivätkä vastaa todellisuutta, Päivittäistavarakauppa ry:n lakimies Janne Koivisto toteaa.

Suomessa jo nyt toimiva lainsäädäntö


Suomessa on jo nyt olemassa toimiva yleislainsäädäntö, jonka puitteissa elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuskiistoja voidaan käsitellä tuomioistuimissa. Lisäsääntelyä ei siis tarvita. Tämän totesi myös työ- ja elinkeinoministeriön kilpailulain uudistamista valmistellut työryhmä raportissaan toukokuussa 2016. Työryhmä piti itsesääntelyä parhaana keinona kehittää elintarvikeketjun sopimuskäytäntöjä Suomessa.

Kotimaisessa elintarvikeketjussa on lisäksi jo pitkään ollut käynnissä työ sopimuskäytäntöjen kehittämiseksi. Ketjun riita-asioiden ratkaisemiseksi perustettiin vuonna 2014 ketjun yhteinen lautakunta, jonka tehtävänä on edistää hyvän kauppatavan toteutumista ja antaa niitä koskevia kansallisia suosituksia. Lautakunta käsittelee sen ratkaistaviksi tuodut asiat nimettöminä. Kauppa on ollut aktiivinen itsesääntelyä koskevissa keskusteluissa ja ala on valmis edelleen kehittämään itsesääntelyjärjestelmää yhdessä muiden elintarvikeketjun toimijoiden kanssa.

Lisätietoja:
Lakimies Janne Koivisto, Päivittäistavarakauppa ry, puh. 050 321 3639
Toimitusjohtaja Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry, puh. 0400 688 708