Suomalaisille tärkeät lähipalvelut voidaan turvata uudella yhteistyöllä


Väestön ikärakenteen ja palvelutarpeiden muutokset sekä talouden säästöpaineet ovat todellisuutta monessa Suomen kunnassa. Ihmisille tärkeiden lähipalveluiden turvaamiseksi tarvitaan sopeutumista ja uutta ajattelua niin yksityisiltä kuin julkisiltakin toimijoilta.

Finlandia-talossa 10.2.2015 järjestetyssä seminaarissa keskusteltiin lähipalveluiden tulevaisuudesta ja esiteltiin toimintamalli, joka avaisi uudenlaisen yhteistyön kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Seminaarin puheenvuoroissa kuultiin niin kuntien, kaupan, poliittisten päättäjien kuin tutkijoidenkin näkemyksiä tulevaisuuden lähipalveluista.

– Läheltä saatavat käyttäjälähtöiset palvelut edistävät vanhemman väestön kotona asumista, helpottavat lapsiperheiden arkea ja parhaimmillaan myös pienentävät kuntien ja valtion kustannuksia. Lähipalvelut ovat siis hyvinvointipalveluja, seminaarissa puhunut liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko toteaa.

Paikalliset resurssit käyttöön lähipalveluiden tuottamisessa

Tavoitteena on, että uuden toimintamallin avulla voitaisiin tulevaisuudessa tuottaa paikallisin resurssein nykyistä parempia ja monipuolisempia lähipalveluita niin kylissä, lähiöissä kuin taajamissakin.

– Kunnan peruspalveluiden lisäksi välttämättömiä arjen palveluita ovat esimerkiksi päivittäistavarakauppa, posti- ja pakettipalvelut sekä lääkejakelu. Näitä palveluita ei voi tarjota kymmenien kilometrien päässä, jos kylät halutaan pitää vireinä ja Suomi laajalti asuttuna. Tulevaisuudessa juuri kyläkauppa voi toimia kyläläisten väylänä laajaan palveluverkostoon, Kyläkauppahankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen tiivistää.

Kyläkaupoilla on valmiutta koota kattonsa alle monipuolisesti palveluita. Kauppa voi myös olla yksi osa palveluita tuottavassa verkostossa, jota johtaa joku muu toimija.

– Käytännön yhteistyön tulee olla joustavaa ja tapauskohtaista. Lähellä kuluttajaa sijaitsevien pienten myymälöiden yhteiskunnallinen merkitys ja mahdollisuudet on tunnistettava ja nähtävä aiempaa laajemmin, Päivittäistavarakauppa ry:n puheenjohtaja, SOK:n kenttäjohtaja Arttu Laine toteaa.

Uusi toimintamalli on syntynyt osana kaksivuotista Kyläkauppahanketta, ja malli on kuvattu hankkeen julkaisussa ”Saisiko olla yksityisiä ja julkisia palveluita kyläkaupasta?”. Finlandia-talon seminaarissa julkistettiin myös Kyläkaupan palveluopas, josta saa perustietoa kyläkaupalle soveltuvista lisäpalveluista sekä uusia ajatuksia kyläkaupan kehittämiseen.

– Lähikauppojen valtti voi olla lähipalvelut ja lähiruoka. Meidän tulee lainsäätäjinä poistaa niitä esteitä, jotka estävät maalaisjärkistä toimintaa. Riista, liha, kala, kasvikset ja marjat tulee pystyä hankkimaan suoraan toimijoilta ilman raskasta byrokratiaviidakkoa. Kyläkaupat voivat olla avain myös tuottajan ja kuluttajan lähentämiseen verkkokaupassa, seminaarin paneelikeskusteluun osallistunut kansanedustaja Anne Kalmari sanoo.

Hyviä tuloksia kaupan ja kunnan yhteistyöstä

Kyläkauppahanke osoitti, että yhteistyöllä kyläkauppojen kanssa kunnan on mahdollista lisätä palvelupisteitään kustannustehokkaasti kasvattamatta kunnan omien toimipaikkojen määrää. Hankkeessa saatiin hyviä tuloksia muun muassa kunnan palveluista tiedottamisesta kyläkaupassa sijaitsevien infotaulujen avulla sekä kunnan ruokapalveluiden toteuttamisesta yhdessä kyläkaupan kanssa.

– Yhteistyötä tukisi valtakunnallisesti hyödynnettävä puitemalli, jossa kunta määrittelisi kylän, taajaman tai lähiön lähipalvelutarpeet. Seuraavaksi alueen toimijat tekisivät kunnalle tarjouksen lähipalvelu-kokonaisuudesta. Palvelut toteuttaisivat lähellä kuntalaista olevat paikalliset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat tukien näin kunnallisia toimijoita, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen visioi.

Kyläkaupan mahdollisuuksia tuottaa Postin, Alkon tai apteekkien palveluita voidaan parantaa

Julkisten palveluiden lisäksi Kyläkauppahankkeessa kartoitettiin yksityisten palveluiden tarjoamista kyläkaupoissa. Postille hanke antoi mahdollisuuden kokeilla kyläkauppaan soveltuvaa asiamiesmallia, kevyen palvelun postipistettä. Mallissa kaupan henkilöstö vastaa vain kirjeiden, pakettien ja verkkokauppatoimitusten luovuttamisesta ja vastaanottamisesta.

– Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan posti on kaikkein tärkein oheispalvelu kyläkaupan asiakkaille. Myös meille on tärkeää, että voimme palvella hyvin haja-asutusalueen asukkaita ja esimerkiksi tarjota heille väylän laajentuvaan verkkokaupan tarjontaan, Posti Oy:n verkostojohtaja Anna Lehtonen kertoo.

Kyläkauppahankkeen kokemusten perusteella Päivittäistavarakauppa ry katsoo, että myymälöiden mahdollisuuksia tuottaa palveluita valtiota lähellä olevien päämiesten verkostoissa tulisi parantaa.

– Nykyistä useampi kyläkauppa voisi esimerkiksi toimia Alko Oy:n noutopisteenä. Verkkokaupan valikoiman lisäksi Alkon eniten myydyt tuotteet voisivat olla tarjolla hyllytavarana. Tämä parantaisi valtion monopolin alueellista tasa-arvoisuutta. Perusteettomia jäykkyyksiä ja kustannustekijöitä voitaisiin poistaa myös kaupan ja paikallisten apteekkien yhteistyön tieltä, Ilkka Nieminen toteaa.

Lisätietoja:
Kyläkappahankkeen projektipäällikkö Ilkka Nieminen, Päivittäistavarakauppa ry
puh. 0500 422 216, ilkka.nieminen (a) pty.fi

"Kyläkaupasta yksityisten ja julkisten palveluiden käyttöliittymä" -hankkeen tavoitteena on uudistaa kyläkaupan toimintamallia siten, että alueiden asukkaille ja muille kyläkauppojen asiakkaille voidaan tarjota kannattavasti monipuolinen yksityisten ja julkisten palveluiden paketti. Hankkeessa ovat mukana Päivittäistavarakauppa ry, Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea sekä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Alko Oy, Itella Posti Oy, Kuntaliitto, Matkahuolto Oy, Raha-automaattiyhdistys (RAY), Veikkaus Oy ja Yliopiston Apteekki Oy. EU rahoittaa hanketta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Kaksivuotinen hanke päättyy 28.2.2015.

"Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin."