Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmässä on vielä parannettavaa


Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä laajenee tammikuussa 2015 koskemaan muun muassa elintarviketukkuja ja osaa elintarvikkeiden tuotantolaitoksista. Ruokakaupoissa Oiva-tarkastukset aloitettiin toukokuussa 2013 ja tähän mennessä noin 70 % myymälöistä on tarkastettu. Kauppa on pärjännyt Oiva-tarkastuksissa hyvin, noin 85 % tarkastetuista myymälöistä on saanut joko oivallisen tai hyvän kokonaisarvosanan.
 
– Elintarviketurvallisuus on kaupalle erittäin tärkeää, ja alalla on tiukka sisäinen ohjeistus siitä huolehtimiseen. Tavoitteemme viranomaisten kanssa on siis yhteinen. Järjestelmässä on kuitenkin edelleen parannettavaa, elintarvikeasiantuntija Anna Salminen Päivittäistavarakauppa ry:stä kertoo.

Oiva-järjestelmän yhtenä tavoitteena on tarkastuskäytäntöjen yhtenäistäminen. Edistystä on jo tapahtunut, mutta käytännöt ja tulkinnat vaihtelevat vielä jonkin verran eri puolilla maata. Tämä voi asettaa yritykset eriarvoiseen asemaan. Myös kuluttajien pitää voida luottaa siihen, että Oiva-arvio on samassa tilanteessa sama, oltiinpa missä päin Suomea tahansa.

Elintarviketarkastajien koulutukseen panostettava

Oiva-järjestelmää laajennetaan asteittain. Uusien toimialojen mukaan tullessa Oiva-järjestelmästä vastaava elintarviketurvallisuusvirasto Evira päivitti arviointiohjeistuksensa. Ohjepaketti on erittäin laaja ja sen omaksuminen on haastavaa niin kuntien elintarvikevalvonnalle kuin kaupan sisäisille toiminnoillekin. Tämä korostaa elintarviketarkastajien perusteellisen koulutuksen tarvetta.

– Eviran ilmoitus julkistaa elintarviketukkujen, tuotantolaitosten ja muiden ensi vuonna tarkastusten piiriin tulevien kohteiden valvontatulokset vasta vuoden päästä on järkevä päätös. Näin laajassa uudistuksessa on hyvä kerätä kokemuksia maltilla. Nyt Eviralla on hyvä tilaisuus panostaa aiempaa enemmän myös elintarviketarkastajien koulutukseen, Salminen iloitsee.

Kokonaistulos voi olla harhaanjohtava

Toinen Oiva-järjestelmän ongelma on se, että arvion kokonaistulos määräytyy heikoimman osa-alueen tuloksen mukaan. Yksi puute muuten hyvin hoidetussa myymälässä voi siis saada kohtuuttoman suuren merkityksen, eikä välttämättä anna oikeaa kuvaa myymälän elintarviketurvallisuuden tasosta. Merkintätapa on ongelmallinen sekä yritysten että kuluttajien kannalta.

– Myös Evira on muistuttanut, että Oiva-raportista kannattaa tarkastella kaikkia yrityksen saamia hymiöitä ja kirjallista palautetta. Kuluttajilla on kuitenkin harvoin aikaa jäädä lukemaan pienellä painettua tekstiä – sen sijaan hyvin erottuva hymynaama jää helposti mieleen, Anna Salminen toteaa.

Lisätietoja:
Elintarvikeasiantuntija Anna Salminen
Päivittäistavarakauppa ry
puh. (09) 1728 6118
anna.salminen (a) pty.fi