Alkoholilain uudistus on maltillinen ja tukee kotimarkkinoita


Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi on maltillinen askel kohti eurooppalaista alkoholilainsäädäntöä. Esitetyt uudistukset tukevat kotimaisten elinkeinojen kilpailukykyä, työllisyyttä ja tärkeiden lähipalveluiden säilymistä sekä vähentävät matkustajatuontia ohjaten näin lisää verotuloja Suomeen. Suunnitellut uudistukset voidaan myös toteuttaa vastuullisesti. Lakiesitys tuli lausuntokierrokselle 22.11.2016.

– Hallituksen esittämät uudistukset ovat erittäin tervetulleita. Kulttuuri muuttuu eivätkä ihmisten liikkuvuus, verkkokaupan kehitys tai matkustajatuonnin haaste häviä, päinvastoin. Lakiesityksen perusteluissa ei kuitenkaan täysipainoisesti huomioida uudistuksen myönteisiä vaikutuksia elinkeinoelämälle ja sitä kautta yhteiskunnalle. Tämä puoli esityksessä toivottavasti täydentyy vielä. Tulemme kertomaan näkemyksemme ja antamaan tilastollisia arviota myyntien ja kuluttajakäyttäytymisen mahdollisista muutoksista, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto kertoo.

Sekä alkoholin kokonaiskulutus että nuorten alkoholinkäyttö ovat vähentyneet useita vuosia. Tämä kulttuurinmuutos on tapahtunut vapaaehtoisesti, sitä eivät riitä selittämään lainsäädäntö tai veronkorotukset. Viinit on ainoa tuoteryhmä, jonka kulutus on viime vuosina lisääntynyt. Tätä vapaaehtoista kulttuurin muutosta voidaan tukea jatkossakin vaikka sääntely keveneekin hieman. Jos tiukka sääntely olisi automaattinen tie alkoholihaittojen poistoon, Suomessa ei pitäisi olla lainkaan alkoholihaittoja, onhan nykysääntelymme yksi Euroopan tiukimmista.

Uudistus tukee kattavan kauppaverkoston ja lähipalveluiden säilymistä

Lakiuudistus tukee erityisesti pienten kauppojen kilpailukykyä, sillä alkoholilain vaikutus asiakasvirtoihin ja kaupan muuhun myyntiin on pienille myymälöille merkittävämpi kuin suurille myymälöille. Myös Alkon sijoittumisesta aiheutuva kilpailuhaitta vähentyy uudistusten myötä. Toisaalta enintään 5,5 % oluen, siidereiden ja lonkeroiden osuus Alkon myynnistä on arviolta vain noin 6 %, joten niiden myynnin vapauttaminen ei uhkaa Alkon asemaa.

– Pienet, alle 400 m² myymälät muodostavat noin 60 % maamme myymäläverkostosta. Koko maan asuttavuuden ja tärkeiden lähipalveluiden säilymisen kannalta pienten myymälöiden toimintaedellytysten turvaaminen on ratkaisevan tärkeää, Kari Luoto muistuttaa.

Kaupan valikoimien laajeneminen enintään 5,5 % vahvuisiin tuotteisiin ei automaattisesti tarkoita, että kuluttajat siirtyisivät vahvempaan vaihtoehtoon. Ravintoloissa suosituin valinta on III-olut, vaikka tarjolla on myös vahvempia vaihtoehtoja. Toinen keskustelua herättänyt tuoteryhmä on juomasekoitukset. Niitä kaupoissa on myyty jo vuosikausia, eikä kyse ole isosta tuoteryhmästä. Juomasekoitusten (pl. lonkerot) osuus myydyistä alkoholijuomalitroista kaupoissa ja Alkossa on arviolta 0,1–0,3 %.

– Osa uudistuksen herättämistä uhkakuvista on selkeästi ylimitoitettuja ja kuluttajille vieraita. Näillä kielikuvilla lieneekin enemmän tekemistä poliittisen keskustelun kuin arkielämän kanssa, Luoto toteaa.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kari Luoto, Päivittäistavarakauppa ry
puh. 0400 688 708