Ruokahävikin vähentäminen kaupoissa

Päivittäistavarakaupalle ruokahävikin vähentäminen on tärkeä tavoite, jonka eteen tehty työ on tuonut hyviä tuloksia. Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on alle 20 %.  Kauppojen ruokahävikki on noin 12–14 kiloa suomalaista kohti. Se on noin puolet vähemmän kuin kotitalouksissa, joissa suurin osa ruokahävikistä syntyy.

Ruokakaupat ovat tehokkaita hävikin synnyn estämisessä. Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksissä hävikiksi päätyy keskimäärin 1,7 % elintarvikkeista (2015). Kauppojen hävikin vähentäminen on onnistunut hyvän menekinhallinnan, sähköisten ennuste- ja tilausjärjestelmien, tehokkaan logistiikan, vapautuneiden aukioloaikojen sekä ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Tuotteita voidaan myös myydä alennetuilla hinnoilla parasta ennen -merkinnän tai viimeinen käyttöpäivä -päiväyksen lähestyessä.

Myymättä jääneitä elintarvikkeita annetaan ensisijaisesti hyväntekeväisyyteen tai niitä käytetään hyödyksi teollisten prosessien raaka-aineena. Hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan esimerkiksi tehdä liikenteen biopolttoainetta. Vasta sitten vaihtoehtona on hävikin ympäristöystävällinen käsittely jätteenä, kuten hyödyntäminen energiana. Suomessa myös ympäristölainsäädäntö rajoittaa tehokkaasti biohajoavan jätteen päätymistä kaatopaikalle. Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuli voimaan 2016. Katso täältä video ja esimerkkejä käytännön keinoista vähentää kauppojen ruokahävikkiä.

Hävikkiä voidaan vähentää tehokkaasti vapaaehtoisin toimin

Vaikka suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa, voidaan myös elintarvikealalla edelleen tehostaa toimintaa. Päivittäistavarakauppa ry ja Elintarviketeollisuusliitto ry ovatkin esittäneet, että elintarvikeketjun toimijoiden ja valtionhallinnon yhteistyönä käynnistettäisiin laajapohjainen kehityshanke koko elintarvikeketjun materiaalitehokkuuden parantamiseksi ja hävikin vähentämiseksi vapaaehtoisin toimin.

Kaupan alalla tehdään jatkuvasti työtä ruokahävikin edelleen vähentämiseksi niin yrityksissä kuin toimialatasollakin. Päivittäistavarakauppa ry:n hankkeessa kehitetään toimintatapoja hävikin vähentämiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi ruokakaupoissa. Lue lisää tiedotteesta ja hankeraportista.

Kuluttaja voi auttaa pienentämään hävikkiä

Kaupan hävikki on suurinta tuoretuotteissa. Kuluttaja voi auttaa vähentämään ruokahävikkiä esimerkiksi valitsemalla kaupassa asioidessaan kypsiä hedelmiä ja vihanneksia puolikypsien sijaan. Kotona tuotteiden käyttöikää voi pidentää säilyttämällä kutakin tuotetta sille sopivassa säilytyslämpötilassa sekä pakastamalla. Myös parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero on hyvä muistaa.

Parasta ennen -merkintä liittyy tuotteen laadullisiin ominaisuuksiin. Näin merkittyjä tuotteita ei kannata heittää automaattisesti pois päiväyksen ylityttyä, vaan aistinvaraisesti arvioida käyttökelpoisuus. Usein tuotteet ovat täysin kunnossa päiväyksen ylittymisen jälkeenkin.

Viimeinen käyttöpäivä
-merkintää käytetään helposti pilaantuvissa tuotteissa ja se liittyy käytön turvallisuuteen, toisin kuin parasta ennen -päiväys.

Elintarvikkeiden turvallisuus ei saa vaarantua

Elintarviketurvallisuus on Suomessa korkealla tasolla, ja sen varmistaminen on aina etusijalla. Kun kauppa joutuu poistamaan elintarvikkeita jätteisiin, syynä on se, ettei elintarvike ole enää turvallinen käytettäväksi. Tuote on voinut pilaantua, pudota lattialle tai kylmäketju on voinut katketa. Nämä virheet eivät aina näy tuotteesta päällepäin, mutta voivat syötyinä aiheuttaa sairastumisen. Useita ruokamyrkytyksen aiheuttavia bakteereja ei edes pysty havaitsemaan aistinvaraisesti. Siksi esimerkiksi ruoan kerääminen kauppojen jäteastioista ei ole sallittua.

Myös hävikkiin päätyneiden elintarvikkeiden rehukäyttöä säädellään tarkasti eläinterveyden suojaamiseksi sekä eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien ehkäisemiseksi.

Kauppojen ruoka-apulahjoitukset lisääntyneet

Päätökset myymättä jääneiden elintarvikkeiden luovuttamisesta ruoka-apuun tehdään yritys- tai myymäläkohtaisesti. Elintarviketurvallisuus ei saa vaarantua myöskään silloin, kun ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Suurimmat turvallisuusriskit liittyvät kylmäsäilytystä vaativiin, helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin. Näitä ovat esimerkiksi tuore liha ja kala, puolivalmisteet ja tuorejuusto.

Yleiset linjaukset kauppojen ruoka-avun antamiseen löytyvät Päivittäistavarakauppa ry:n suosituksesta (pdf). Suosituksen taustalla on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ruoka-apuohje. Vuonna 2013 uusittu ohje selkeytti myymälöiden ja hyväntekeväisyysjärjestöjen vastuita ruokaketjussa, mikä on helpottanut ruoan luovuttamista kaupoista hyväntekeväisyyteen. Samalla Evira selvensi mm. kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden luovuttamisen periaatteita.

Esimerkiksi viimeinen käyttöpäivä -merkittyjä tuotteita ei saa luovuttaa hyväntekeväisyyteen, jos viimeinen käyttöajankohta on ylittynyt. Poikkeus ovat ennen viimeisen käyttöajankohdan umpeutumista pakastetut tuotteet. Parasta ennen -päiväyksellä merkittyjä tuotteita voidaan sen sijaan luovuttaa hyväntekeväisyyteen myös päiväyksen umpeuduttua.