Kaupan rakennemuutos kasvatti myymäläkokoa

Suomen päivittäistavaramarkkinalle on jo pitkään ollut tyypillistä, että myynti on keskittynyt isoihin myymälöihin. Yli 1 000-neliöisten myymälöiden markkinaosuus on yli 60 %.

Suurilla myymälöillä on päävastuu taajamien kuluttajien valtakunnallisesta elintarvikehuollosta. Pienemmillä myymälöillä on kuitenkin myyntivolyymiaan suurempi merkitys ja maamme asuttavuuden kannalta tärkeä tehtävä paikallisen elintarvike- ja päivittäistavaratarjonnan järjestämisessä.

Muuttoliike sekä väestön ikärakenteen ja kulutustottumusten muutokset luovat kaupalle haasteita. Kaupan ketjut vastaavat muutoksiin kehittämällä palvelujaan kaupungeissa, muissa taajamissa ja haja-asutusalueilla. Verkkokaupan kasvu nostattaa uusia visioita alan kehitysnäkymistä.

Keskeinen kilpailukeino on tehokkuus

Päivittäistavarakaupan keskeinen kilpailukeino on tehokkuus. Asiakastarpeiden muutos ja päivittäistavarakaupan kilpailutilanne ovat johtaneet myymäläkoon kasvuun. Suuremmat kaupat vastaavat paremmin asiakkaiden odotuksiin monipuolisista valikoimista ja edullisemmista hinnoista, jotka suuremmissa ja tehokkaammissa kaupoissa ovat mahdollisia.

Markettyyppisten myymälöiden lukumäärä on laskenut vuoden 1978 kokonaismäärästä 9 398:sta miltei kolmasosaan eli 3090 myymälään (2015). Puolet myymälöistä on pieniä myymälöitä, jotka myyvät vain 8 % kaikesta päivittäistavaroiden myynnistä. Suurimmat myymälät eli 30 % myymälöistä myy 80 % koko päivittäistavaramyynnistä.

Suhdeluvut ovat säilyneet lähes samoina jo yli 20 vuoden ajan, mikä osoittaa kaupan palveluverkon vastaavan hyvin yhteiskunnan ja kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.