Suomen päivittäistavaramarkkinat

Suomalaiselle päivittäistavarakaupalle on ominaista ketjuuntuminen sekä hankinnan ja logistiikan keskittyminen. Tilanne on samankaltainen muissakin Pohjoismaissa, sillä ilman suureksi koottuja volyymeja ei laajassa ja harvaan asutussa maassa päästä riittävään logistiseen tehokkuuteen. Heikompi kustannustehokkuus merkitsisi asiakkaille korkeampia hintoja, pienempiä valikoimia sekä huonompaa palvelua ja saavutettavuutta.

Päivittäistavaroiden vähittäiskaupan arvo Suomessa vuonna 2016 oli noin 16,7 miljardia euroa. Siihen lasketaan yksityiset ja osuustoiminnalliset elintarvikkeita myyvät myymälät Suomessa, liikenneasemien ketjulliset myymälät sekä halpahintamyymälät, joiden valikoimissa on tuoretavaraa, elintarvikealan erikoismyymälät ja kauppahallimyymälät. Kioskit ja torikauppa eivät sisälly lukuun.

Päivittäistavarakaupan keskeisiä käsitteitä

Päivittäistavaroihin luetaan elintarvikkeet ja päivittäin käytettävät kulutustavarat, joita hankitaan ruokaostosten yhteydessä. Näitä ovat teknokemian tuotteet, kodin paperit, tupakkatuotteet, lehdet ja päivittäiskosmetiikka. Elintarvikkeiden osuus päivittäistavaramyymälöiden kokonaismyynnistä on noin 80 prosenttia.

Erikoistavaroiksi tai käyttötavaroiksi kutsutaan Suomessa niitä kulutustavaroita, joita ei lueta päivittäistavaroihin. Erikoistavaratermiä käyttävät erikoisliikkeet ja käyttötavaratermiä hypermarketit, tavaratalot ja suuret ketjuliikkeet.

Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan yleensä päivittäistavaroiden koko valikoimaa myyvää, pääasiassa itsepalveluperiaatteella toimivaa marketmyymälää.

EU-tasolla päivittäistavaramarkkinoihin luetaan myös alkoholin vähittäismyynti sekä HoReca-tukkukaupan asiakkaiden, kuten julkisten laitosten ruokahuolto sekä ravintoloiden, kahviloiden ja henkilöstöravintoloiden myynti.